Mustasukkaisuus on aina turhaa

Jos olet mustasukkainen, mieti oletko lyhytnäköinen, flipperi-nainen, vai jopa sairas?

Lukija pyysi kirjoittamaan mustasukkaisuudesta. Mikä jottei.

Rakastan mustasukkaisuutta. Se on näpsäkkä tapa piristää parisuhdetta ja näyttää toiselle, että rakastaa.

Ei vaan. En ole koskaan ollut mustasukkaista tyyppiä. Jos nainen osoittautuu kovin mustasukkaiseksi, pidän sitä vakavana esteenä suhteelle.

Jos nainen käyttää kovasti energiaansa mustasukkaisena olemiseen, mua yleensä kiinnostaa yrittää selvittää mistä se johtuu. Ja siinä kaikki vaihtoehdot ovat aika huonoja.

Mustasukkaisuus kertoo vähintäänkin, että nainen on lyhytnäköinen eikä ymmärrä kokonaiskuvaa. Jos onnistut käytökselläsi torppaamaan yhden pettämisen, mites se seuraava kerta? Kun lähden työmatkalle ulkomaille, puhun kanssasi hyvää yötä -puhelun ja panen illan päätteeksi kollegaa. Tai lähden aamuyöllä taksilla prostituoidun luokse. Tutkimuksetkin kertovat, että jos kumppani haluaa pettää, ei kumppani sitä voi omalla käytöksellään estää. Siinä eivät auta naisen valppaus, nalkutus tai äly. Joten jos käytät kovasti aikaasi mustasukkaisena olemiseen, pidän sinua vähän tyhmänä. Tai vähintään epätehokkaana.

Kun menen parisuhteeseen, oletan että mulla ja kumppanilla on ymmärrys elämän perusluonteesta. Ihastumisia ja panohaluja tulee, vaikka kuinka olisit vakavassa suhteessa tai naimisissa. Vaikka naiseni olisi bikinimalli, joku tulee jossain vaiheessa näyttämään vielä pantavammalta. Julkkiksetkin pettävät Miss Universum -vaimojaan koko ajan, koska eivät lue mun blogia elämän syvimmästä olemuksesta…

Mun ja kumppanini välillä pitää olla jotain syvempää, kuin pelkkä paneminen tai ihastuminen. Iso osa tuota syvyyttä on yhteinen päätös siitä, että halutaan olla pitkään yhdessä. Voihan sitä rakkaudeksikin kutsua. Kun suhteessa on jotain syvempää ja ymmärtää, että ruoho on aina seksikkäämpää aidan toisella puolella, työmatkalla iskeviä panofiiliksiä osaa käsitellä. Ja olla pettämättä. Niin se ainakin mulla menee. Sitä odotan myös kumppanilta. Ja jos kumppanilla ei tällaista asennetta ole, en usko että mun mustasukkaisuus auttaa mitään.

Jos nainen on mustasukkainen, voi hän olla myös drama queen. Sellainen, joka hakee tylsään elämäänsä sisältöä luomalla ongelmia sinne, missä niitä ei ole. Tai sellainen, joka sekoittaa mustasukkaisuuden intohimoon ja tunteiden näyttämiseen. Mustasukkaisuus on kuitenkin negatiivinen syytös ja saa mut takajaloilleni ja riitelymodeen, mistä ei seuraa mitään rakentavaa, niin kuin viimeksi kirjoitin. Drama queeneja kutsutaan mun kaveriporukassa flipperi-naisiksi. Heidän kanssaan seksi on hauskaa ja parisuhde tuskaa.

Sairaalloinen mustasukkaisuus voi kertoa myös psyykkisistä ongelmista. Huonosta itsetunnosta tai jopa läheisriippuvuudesta. Mulla on kaverinainen, joka on kärsinyt sairaalloisesta mustasukkaisuudesta. Hän ei antanut miestensä katsoa televisiota, koska koki miehen ihastuvan näyttelijöihin ja mainosmalleihin. Eikä mustasukkaisuus ollut linkissä miesten käytökseen. Kaiken kukkuraksi kaverini itse petti miehiään useammassa suhteessa.

Syksyllä hän kertoi käyneensä pitkän pätkän psykoterapiaa ja läheisriippuvuushoidon. Hän ymmärsi, että hänellä oli ollut tarve sabotoida suhteensa, koska hänellä oli vakavia läheisyysongelmia alkoholistiperheen lapsuuskokemuksien vuoksi. Sairaalloinen mustasukkaisuus ja pettäminen olivat yksi monista oireista tässä vyyhdissä.

Toisin sanoen pelkkä mustasukkainen käytös on aina turhaa. Silloinkin, kun siihen on aihetta. Sen sijaan on todella fiksua ajankäyttöä miettiä, mistä mustasukkaisuus johtuu.

KOMMENTOI! Oletko samaa mieltä, mitä neuvoja antaisit? Parhaat kommentit nostetaan seuraavan kuun lehteen!