Mies ei voi keskustella, jos televisiosta tulee urheilua

Ja muita viisaita parisuhdeneuvoja 20 vuoden takaa. Miehet ja naiset ovat ehkä muuttuneet, mutta perusvirheet keskustelussa ovat pysyneet samoina.

Sain Cosmon juhlavuoden kunniaksi käsiini vuoden 1999 Cosmon, jossa oli artikkeli “Puhu niin, että mieskin ymmärtää.” Jutussa analysoitiin miehen ja naisen välisiä eroja tutkimuksiin perustuen. Ja neuvottiin, miten naiset voisivat hyödyntää tietoa miehen kanssa keskustelussa. Katsotaan, miten 20 vuoden takaiset vinkit ovat kestäneet ajan patinaa?

Cosmo neuvoi v. 1999 näin:

  1. Mies janoaa tietoa eikä tunnetta. Naisen kannattaisi yrittää aina keskustella mahdollisimman järkiperäisesti. Karsi keskustelusta ylimääräinen tunnelataus. Jos olet suuttunut, mieti onko tärkeämpää tulla kuulluksi vai olla oikeassa.
  2. Mies ratkaisee ongelmia. Jos tarvitset vain kuuntelijaa, kerro se miehelle. Muuten hän alkaa ratkoa ongelmiasi, eikä ole tyytyväinen ennen kuin onnistuu siinä.
  3. Mies haluaa tiivistää. Miesten mielestä naiset puhuvat liikaa. Keskustelu on yksi toiminnan muoto ja tapa viedä asioita eteen päin.
  4. Mies varoo katsekontaktia. Miehet ovat rennompia, kun eivät ole vastakkain keskustelukumppanin kanssa. Miehet tykkäävät keskustella jonkin toiminnon, kuten kalastuksen lomassa.

Parisuhdevinkit ovat hauskoja. Ne, ketkä ovat parhaita antamaan niitä, ovat yleensä itse käveleviä ihmissuhdekatastrofeja. Itseni ehdottomasti mukaan lukien. Mutta nyt mä neuvon!

Teksti olettaa, että miehet ovat aikalailla idiootteja. Ehkä sekin perustuu tutkimukseen. Mutta ei kai naisten pidä muuttua miehiksi, jotta keskustelu parisuhteessa onnistuisi. Pitää miehenkin ottaa kumppani huomioon, tunnistaa erot tyyleissä ja reagoida järkevästi. Toki jos miehen ja naisen välistä kuilua voidaan kaventaa, aina parempi.

Teksti myös olettaa, että kaikki miehet ovat samanlaisia. Mä esimerkiksi tykkään puhua tunteistani todella paljon. Enkä katso televisiosta urheilua. Mutta mäkin ajan naisen kanssa keskusttellassani usein seinään. Oletetaan tässä tekstissä, että kaikki miehet ovat samanlaisia kuin minä.

Pidän siitä, että nainen on nainen. Kun olen kerran mennyt suhteeseen, tiedän, että joudun olemaan tekemisissä itseni kanssa erilaisen ihmisen kanssa. Mulle ei ole turnoff, jos nainen on välillä tunteikas sekoboltsi. En tykkää bimboista, eli haluan tietää, että nainen on pohjimmiltaan perusfiksu. Mutta tunteiden valtaan saa heittäytyä, vaikken sitä harrastakaan. Se on jopa viehättävää. Toivon, että lukijat eivät teilaa minua siitä, että liitän tunteikkaan sekoilun osaksi naisellisuutta. Itse asiassa sen teki Cosmo vuonna 1999 enkä minä. Eikä tunteikas sekoilu ole mikään vaatimus naiselle. Ilman sitäkin suhteessa pärjäisi vallan hyvin.

Mutta. Tunteikas sekoilu on keskustelun kannalta katastrofi kahdessa tilanteessa:

  1. Kun mies luulee, että häntä syytetään jostain spesifistä.

Näissä tilanteissa musta sukeutuu naisen kanssa aivan hirvittävä keskustelukumppani. Vaikka olen aika rento ja mukava tyyppi, musta tulee maailman anaalisin gestapomies, kun kuvittelen joutuneeni puolustuskannalle. Nainen haluaisi puhua isosta kuvasta ja pahasta olostaan. Mutta käyttää jotain esimerkkiä, mitä “aina” teen tai “en koskaan” tee. Sitten käytän vaikka tunteja ja powerpointia apuna, ja todistan, ettei naisen väite pidä paikkansa. Koska tuolloinki “en tehnyt” tai “tein”. Enkä ole valmis siirtymään eteen päin, ennen kuin olen väitellyt naisen sataprosenttisesti kumoon ja hän allekirjoittaa paperin, jossa lukee “täten todisteellisesti aiempi väittämäni X ei pidä paikkansa”. Tällöin ei ikinä päästä siihen isoon kuvaan tai tunteisiin, joita nainen olisi halunnut alun perin purkaa. Tällöin naisen tunteellinen sekoilu kääntyy häntä voimakkaasti vastaan. Voin helposti ajatella, että eihän tästä keskustelusta tule mitään, kun nainen on tuollainen tunteellinen idiootti. Ei muista tuotakaan tapahtumaa.

En ole varma, osaisinko tänä päivänäkään välttää gestaporeaktiotani. Sen taustalla vaikuttaa voimakas tunne siitä, että olen rehellinen mies, enkä ikinä halua loukata naista. Niin että elämänperiaatteitani ei sitten vedetä lokaan heppoisin heitoin, jotka eivät kestä hovioikeuden tarkastelua! Kuten sanottu, kaikki miehet ovat idiootteja. Ainakin kun asetelma on väärä.

  1. Kun mies ajattelee, että hänen pitäisi auttaa naista ratkaisemalla hänen ongelmansa, pelkän kuuntelun sijaan.

Olen sortunut tähän elämässäni tuhansia kertoja ja pilannut potentiaalisesti laadukkaat keskusteluhetket kumppanini kanssa. Joko nainen noudattaa Cosmon neuvoa ja aloittaa keskustelun jollain konkreettisella asialla. Tai sitten kertoo tunteikkaasti asiasta, joka painaa hänen mieltään. Työ- tai opiskelu tai ihmissuhdeasioiden purkaminen ovat aika klassisia keskustelutilanteita parisuhteessa. Olen huomannut, että nainen ei näissä tilanteissa useinkaan ole valmistautunut siihen, että ongelma oikeasti ratkaistaisiin. Ja se taas on miehellä biologisesti ainoana mielessä, seksin lisäksi.

Olen usein ajautunut tilanteeseen, jossa turhaudun tai jopa suutun naiselle. En voi käsittää, miksei nainen kommentoi ratkaisuehdotuksiani, vaan jatkaa häröpallon muotoista vellomistaan aiheen ympärillä. Naiselle se on totta kai vielä turhauttavampaa. Pahimmillaan keskustelusta kehittyy riita, vaikka nainen vain halusi jakaa elämänsä asioita.

Ongelmat ovat kuitenkin helposti vältettävissä, kun kiinnittää huomiota keskustelun setupiin. Eli että homma ei lähde väärällä vaihteella liikkeelle. Siinä tarvitaan vähän malttia, järkeä ja oikeita sanavalintoja. Sen jälkeen voi päästellä tunteikkaasti menemään, eikä haittaa.

Kun nainen “haluaa keskustella”, miehen päässä pyörii paniikinomaisesti eri vaihtoehtoja, että mistähän nyt on kyse. Yritä tehdä se selväksi heti startista. Siis todella selväksi. Jos sulla on huono fiilis, sano se, mutta älä heti mene miehen virheisiin. Yritä luoda asetelma, että hyvässä hengessä yhdessä pohditte asiaa. Jos sulla on analyysi selvänä ja vika miehessä, älä herranjumala mene spesifeihin käytännön esimerkkeihin. Älä vaikka mies vaatisi niitä. Koska sitten astelema on selvä ja mies pukee takajaloillaan gestapon nahkaunivormua päälleen.

Jos haluat vain purkaa tuntojasi asiasta X, sano se suoraan. Sano, että haluan nyt vain avautua, älä apina yritä ratkoa tätä asiaa, vaan kuuntele. Mies laittaa aivonsa narikkaan ja yrittää nyökkäillä hyvässä rytmissä ja homma toimii.

Jos taas oikeasti haluat miettiä jotain konkreettista ongelmaa, osaa ottaa neuvot vastaan. Sano vaikka, että hei apina hyvä pointti, täytyypä miettiä. Miehelle tulee hyvä fiilis ja näyttää mielestään peilin edessä aiempaa lihaksikkaammalta.

Cosmo vinkkasi artikkelissaan, että älä yritä keskustella, kun televisiosta tulee urheilua. Mutta jos keskustelut naisen kanssa keskimäärin menevät päin persettä, mies alkaa välttää niitä, niin kuin aiemmin kirjoitin (Mikseivät miehet puhu?). Televisiosta voi tällöin tulla vaikka Emmerdale ja sitä on tärkeämpi katsoa kuin keskustella.

Lisäksi naiset haluavat aina keskustella miehiä enemmän. Mulle on tärkeää tietää, meneekö meillä suhteessa hyvin. Mutta sen jälkeen asiasta ei tarvitse keskustella. Haluan vain nauttia hyvin menevästä parisuhteesta ja elämästä. Tiedän, että se kuulostaa hullulta. Koska jos ei ikinä puhuta, ei suhteella varmasti mene hyvin. Ja suostunhan mä puhumaan. Mutta tuossa on asenne-ero. Nainen mieltää, että puhumalla usein suhde pysyy hyvässä kuosissa. Mies taas ajattelee, että silloin puhutaan, kun on joku ongelma. Jos haluat, että mies helpommin lähtee keskusteluihin mukaan, käykää tämä perusasetelma läpi. Jos kumpikin tulee vähän vastaan, kaikki voittaa. Ehkä silloin mies helpommin suostuu keskustelua varten istumaan sinua vastapäätä…

Ja joo! Aina kun haluat puhua miehen kanssa parisuhteesta, sun ehdottomasti pitää viedä se kalastamaan!

Eli vaikka miehet ja naiset ovat ehkä muuttuneet 20 vuodessa, perusvirheet keskustelussa ovat pysyneet samoina.

KOMMENTOI! Oletko samaa mieltä, mitä neuvoja antaisit? Parhaat kommentit nostetaan seuraavan kuun lehteen!

Kommentit (3)

  1. Elisa
    klo 19:38

    Parahin ylikelaaja,
    Kiitos äärimmäisen mielenkiintoisesta blogista. Miten monesti olenkaan vittuuntut siitä, että mies haluaa ”vain” antaa nopeat ratkaisut mun mielen päällä oleviin asioihin ja lakaista ne maton alle (mun fiilis). Ai olisi pitänyt sanoa suoraan? Damn it, miksen sitä tajunnut.

    Jatkoon haluaisin ehdottaa aihetta miehistä jotka ottavat, antavat ja jakavat, referenssinä Himocastin jakso 8 jossa on melkoisen mielenkiintoinen keskustelu aiheesta. Mahtavatkohan 2019 miehissä jakajat olla kovinkin suurilukuinen ryhmä (ja mistä heitä löytää). Olisi kiinnostavaa lukea pohdintojasi tästä!

  2. Molla
    klo 19:47

    Mä oon kyllä ehdottomasti sitä mieltä, että paras tapa keskustella miehen (ainakin omani) kanssa on saartaa se johonkin ahtaaseen tilaan, kuten autoon. Siinä joutuu pikkasen keskittymään ajamiseen, niin ei tuu niin paniikkia, mutta kuitenkaan herra ei pääse vaeltelemaan eri huoneisiin. Että joo, silleen tajuun ton kalastus-jutun. Veneestä on aika huono lähteä yks kaks. 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Ad starts
Ad ends