Vanha kunnon hampurilaismalli toimii yhä! Näin opit antamaan ja vastaanottamaan palautetta

Annamme ja saamme jatkuvasti palautetta – sekä tietoisesti että tiedostamatta. On aika asettua peilin eteen ja kysyä: kuinka annan ja vastaanotan palautetta?

”Hyvin hoidettu!” ”Ensi kerralla kannattaa kiinnittää huomiota näihin asioihin.” ”Onnistuit mainiosti, mutta yksi pieni juttu unohtui.” Annamme toisillemme jatkuvasti spontaania ja sanatonta, harkitsematontakin palautetta.

Palaute tähtää aina muutokseen, ja korjaava palaute sisältää toiminnan tarkastuksen sekä korjausehdotuksen. Se huomioi hyvät asiat ja keskittyy muutoksen aikaansaamiseen.

Palautteen antamisen ja saamisen pohjalla on itsetuntemus. Kysy siis itseltäsi: Mikä tunne minulla nyt on, kun haluan sanoa toiselle näin? Mikä tunne minulla on, kun hän sanoo minulle näin?

Taitovalmentaja ja Suomen Positiivisen Psykologian Yhdistyksen puheenjohtaja Ritva Enäkoski muistuttaa, että omaan intuitioon on hyvä luottaa myös palautetta antaessa.

– Empatia on sitä, että ymmärtää, miltä toisesta tuntuu. Myötätunto on sitä, että haluaa tehdä jotain toisen ihmisen hyväksi. Näissä on suuri ero, Enäkoski tiivistää.

Vanha tuttu hampurilaismalli on yhä pätevä: sano ensin hyvä, sitten korjaus ja lopuksi vielä hyvä.

– Loistavaa, jos joku osaa käyttäytyä näin! Todellakaan hampurilaismallia ei aina tapahdu, vaikka tarkoitus olisikin, Enäkoski naurahtaa.

Tunne myötätunnosta ja arvostuksesta helpottavat palautteen vastaanottamista. Palautetta kannattaa rakentaa yhdessä. Palautteen antaja välttyy suorien käskyjen antamiselta, kun ratkaisu palautteeseen etsitään yhdessä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kivuliasta palautetta

Palautteen antaminen ja sen vastaanottaminen voi olla epämiellyttävää ja jännittävää, joskus suorastaan pelottavaakin. Aito myötätunto tekee tilanteesta miellyttävämmän. Palautetta on silloin helpompi antaa ja vastaanottaa.

– Palautteen saaja on aina haavoittuvainen. Adrenaliini nousee puolustustarpeesta, ja kurkkua kuristaa. Armollisuus itseämme ja toisiamme kohtaan, sitä pitäisi olla enemmän.

Korjaavan palautteen saaminen voi olla kivuliasta, vaikka palaute olisi kuinka hyvin rakennettu. ”Älä ota sitä henkilökohtaisesti” on helpommin sanottu kuin tehty. Pyri siis erottamaan järki ja tunteet.

– Aluksi sinusta tuntuu siltä, että voi ei, miksi tämä ihminen sanoo minulle näin. Anna sen tunteen olla ja mieti, mikä palautteessa oli totta: Olenko toiminut näin, onko tämä sellainen palaute, joka minun kannattaa vastaanottaa? Jos on, mieti palautteen antajan kanssa ratkaisuja. Jos ei, kerro, ettei sinulla ole tarvetta vastaanottaa palautetta.

Tyrmää vale, talleta kehu

Ihmisellä on sisäänrakennettu tarve puolustautua. Siksi kritiikin ottaminen vastaan on välillä hankalaa. Kuulemme kyllä palautteen, mutta säilyttääksemme kasvomme, otamme puolustavan roolin. Palaute suodattuu sekä tunteiden että järjen lävitse. Kun tunteet reagoivat voimakkaasti, anna järjelle roolia. Kaikkea ei tarvitse sietää.

– Kun huomaat, että palaute loukkaa sinua, ota askel taaksepäin. Miksi tämä loukkasi minua? Tuliko se sellaisen ihmisen suusta, jolta en halua vastaanottaa palautetta? Vai kolahtiko se siksi, että siinä oli jotain perää? Enäkoski neuvoo.

– Myös palautteen vastaanottajan tulee muistaa itsesääntely. Jos palautteen antaja menee alueelle, joka ei kuulu hänelle, voit sanoa kiitos, en ota tätä palautetta vastaan. Se on vaikeaa, mutta tarpeellista.

Positiivisenkin palautteen vastaanottaminen on yllättävän hankalaa. Kehut kuittaa helposti vähättelyllä, joka kumoaa kauniit sanat. Se ei tunnu palautteen antajasta hyvältä.

– Kun sinulle sanotaan kauniisti, vastaa kauniisti. Voit sanoa vain, että kiitos, tuo tuntuu hyvältä. Nauti kehusta, paina tilanne mieleesi ja palaa siihen! Se ei ole ylpeilyä, vaan mielen jumppaamista.

EI NÄIN! Palautetaitojakin voi oppia

Palautteen antaminen ei ole ydinfysiikkaa, mutta vaatii harjoittelua. Palautetaitoja on hyvä kehittää arkisissa tilanteissa. Tärkeimpänä pohjalla on hyvän huomaaminen arjessa. Opettele antamaan kiitosta spontaanisti. ”Jes, toi meni hyvin!” on nopeasti sanottu, mutta merkitsee vastaanottajalle paljon. Palautteen antaminen arkisissa tilanteissa helpottaa palautteen antamista ja käsittelyä myöhemmin.

1. ”Onks sun aina pakko jättää astiat lojumaan?”

Parisuhteen kuherruskuukausien jälkeen saattavat arkiset asiat toisessa alkaa nyppiä. Antaessasi palautetta muista, ettei puolisosi yritä ärsyttää sinua. Yritä ymmärtää, miksi hän toimii niin ja kerro, miksi asia harmittaa sinua. Älä nosta itseäsi jalustalle – muista myötätunto. Kehu ja kiitä, kun puolisosi ottaa palautteen käytäntöön.

Vastaanottaessasi palautetta puolistoltasi, anna ensimmäisen tunteen olla ja kysy itseltäsi, oliko tässä palautteessa perää, voisinko tehdä paremmin? Älä ryhdy syyttämään puolisoasi jostain sinua ärsyttävästä asiasta, vaan anna ymmärrystä myös puolisollesi. Pohtikaa yhdessä ratkaisu.

2. ”Sä olet lapsesta saakka ollut tuollainen lahopää.”

Pidä mielessä, että vanhempasi rakastavat sinua. He eivät anna palautetta pahuuttaan. Vanhempasi ajattelevat parastasi, mutta on asioita, joissa he vain luulevat olevansa oikeassa. Älä taannu teiniksi kommunikoidessasi vanhempiesi kanssa. Muista, että olette eri sukupolvien edustajia, joten teillä on todennäköisesti erilaiset ajatusmallit monestakin asiasta. Pohdi, löydätkö palautteesta totuuden siemenen, jota voit hyödyntää. Voit myös sanoa: ”Kiitos, tuo oli varmaan rakkaudella tarkoitettua, mutta ei kuulosta siltä, että tuo olisi totta tai lähtisin ehdotustasi arjessani toteuttamaan.”

3. ”Sun takia tämä meni, miten meni.”

Oletko huomannut, että samaa työtä tekevän kollegan palaute tuntuu merkityksellisemmältä kuin esimieheltä tullut? Opettele siis sinäkin arkipalautteen antaminen työkavereille. Huomaa hyvä ja anna palautetta pitkin työviikkoa.

Korjaavan palautteen antaminen ja vastaanottaminen on helpompaa, kun nopean palautteen antaminen on osa työskentelyä. Korjaavaa palautetta antaessasi, muista myötätunto ja yhteistyö. Kun vastaanotat palautetta, punnitse mistä palaute kumpuaa ja miten se vaikuttaa sinuun.

4. ”Laihduta ruma läski”

Sosiaalinen media on opettanut meille palautteen monet kasvot. Toisaalta somessa kehuminen, positiivisen palautteen antaminen ja sen vastaanottaminen on helpompaa kuin kasvotusten. Toisaalta kommenttikentissä on helppo laukoa, mitä sylki suuhun tuo. Ilkeiden kommenttien tarkoitus on loukata, aiheuttaa pahaa mieltä tarkoituksella. Ne eivät ole korjaavaa palautetta, ne ovat vihapuhetta. Ilkeilypurkaus aiheuttaa antajalleen hetkelliset kiksit. On sanomattakin selvää, että tällaista puhetta ei tarvitse sietää. Varo myös itse, mitä kirjoitat somessa. Mieti, mitä haluat kommentillasi saada aikaan? Jätä negatiivinen kommentti julkaisematta, jos et pyri sillä vastaanottajan toiminnan kehittämiseen.

Lue myös:

Rahat aina lopussa? Keikkatyö on kätevä tapa ansaita hieman ekstraa

Rullaa, punnitse, niputa – Näillä vinkeillä pakkaat kesälomaa varten kuin ammattilainen!

Teksti LAURA PULLINEN