Ihana kamala aurinko – näin käy, jos et suojaa ihoasi

Auringon haitoista ja todellisista vaaroista on alettu puhua viime vuosina yhä enemmän. Auringonotto ei ole enää pelkkää pronssisen päivetyksen hankkimista vaan mahdollisesti myös oman ihon terveyden vaarantamista. Monet UV-säteisiin perehtyneet ovat lopettaneet auringonoton kokonaan tai vähintään pohtivat rannalla maatessaan, väijyykö ihosyöpä nurkan takana.

Toisaalta nyt, kun aurinko jälleen hellii ja saa elämän maistumaan kesältä, lämmössä tahtoisi paistatella päivät pitkät – minkä saa suhteellisen turvallisesti tehdäkin, kunhan muistaa suojata ihonsa kunnolla.

– Aurinkohan on ihana asia. Aika harva meistä suomalaisista ei nauti kesästä, lämmöstä ja valosta. Järkevä ihminen kuitenkin suojautuu säteiltä huolellisesti, ihotautilääkäri Susanna Majasuo toteaa La Roche-Posay -aurinkotuotteiden esittelytilaisuudessa.

– Vaikka meitä suojaa pohjoisessa eläminen, ovat Suomenkin UV-indeksit kesäaikaan korkealla, hän muistuttaa. 

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Mitkä UVA-, UVB ja UVC-säteet?

Auringosta lähtevää ultraviolettisäteilyä on kolmenlaista. Se jaetaan voimakkaimpaan UVC-säteilyyn, joka pysähtyy ilmakehän otsonikerrokseen, UVB-säteilyyn, joka polttaa ihon mutta jonka vaikutuksilta aurinkorasvan SPF-suojakerroin suojaa, ja UVA-säteilyyn, joka ei yleensä polta mutta tunkeutuu syvälle ihoon ja aiheuttaa etenkin pitkän aikavälin ihomuutoksia, kuten veltostumista ja ryppyjä.

UV-säteilyn voimakkuutta mitataan UV-indeksillä, joka ilmoitetaan päivittäin esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen nettisivuilla. Kun indeksi on kolme tai enemmän, rasvaaminen täytyy aloittaa. Esimerkiksi tänään se on ollut Suomessa 4–5, kuumimmilla alueilla Kauko-Idässä hurjat 15. Vertauksen vuoksi äärimmäisen voimakkuuden raja on 11.

Ultraviolettisäteily on myös yksi merkittävimmistä syistä ihosyöpiin. Se on karsinogeenista eli mutaatioita aiheuttavaa säteilyä.

– Ihon tehtävä on suojata elimistöä ulkoisilta uhkatekijöiltä. UV-säteet ovat sellainen uhka, Majasuo sanoo.

Näin ihosyöpä syntyy – ja näin suojaudut siltä

Ihosolut muuttuvat jo vähäisenkin säteilyn voimasta. Rakenteellisia muutoksia ovat ruskettuminen ja ihon paksuuntuminen, mutta suurempi säteilymäärä aiheuttaa jo todellisia soluvaurioita. Normaalisti elimistö osaa korjata tai tuhota solumutaatiot, mutta jos korjausprosessi epäonnistuu, tuloksena on ihosyöpä.

– Ihon palaminen on jo niin paha vaurio, että se käynnistää ihonalaisen tulehdusreaktion. Jo punoituskin kertoo lievästä tulehduksesta. Jos auringonottopäivän jälkeen ihoon jää sormella painettaessa valkoinen jälki, solut ovat vaurioituneet. Jokainen vaurio altistaa ihosyövälle, Majasuo selostaa.

– Iho on todella jännä elin. Se muistaa koko elämänmittaisen säteilyn määrän, Majasuo kertoo.

Ihosyöpiä – melanoomaa sekä oka- ja tyvisolusyöpää – todetaan vuosittain jo tuhansilla suomalaisilla. Syövän kehittymiseen vaikuttavat runsaan auringolle altistumisen ja ihon palamisen lisäksi geenit, yksilöllinen herkkyys ja esimerkiksi runsasluomisuus. Joillekin syöpä tulee selkeästi liiallisen rusketuksen metsästämisen tai aurinkorasvalaiskuuden takia, toiset sairastuvat, vaikka eivät olisi koskaan ottaneet aurinkoa.

Millainen aurinkokäyttäytyminen olisi sitten turvallista? Majasuo myöntää, että vaikka varjoon hakeutuminen ja ihon peittävät vaatteet olisivat se paras ratkaisu, ne eivät ole useimmille käytännössä realistisia vaihtoehtoja.

– Jos auringossa haluaa oleilla, kaikkein tärkeintä säteiltä suojautumisessa on aurinkorasvan oikeanlainen käyttäminen. Oleellisinta on se, että rasvaa levittää huolellisesti ja tarpeeksi. Mikään voide ei suojaa, jos sitä ei käytä valmistajan tarkoittamien määrien verran, Majasuo painottaa.

– Ruokalusikallinen naamaan vaan! Majasuo summaa.

Kuva: iStock