Senni jätti rakastamansa miehen: ”En enää voinut hyökätä takaisin vaatimaan jotain, minkä itse tuhosin”

Senni, 29, jätti miehensä, koska halusi seikkailla. Sen jälkeen kukaan ei ole onnistunut viemään hänen sydäntään.

”Tapasimme veljeni järjestämissä juhlissa. Istuskelimme kahden parvekkeella ja jompikumpi totesi, ettei ole hetkeen käynyt laivalla. Päätimme lähteä suoraan bileistä risteilylle. Muut vieraat löivät vetoa, ettemme uskalla lähteä.

Risteilyn jälkeen olimme yhdessä jatkuvasti. Suhde oli alusta asti vaikea. Saimme hulluja ideoita, riitelimme ovet paukkuen ja rakastimme. Asuimme yhdessä pari vuotta. Hän oli hyvä kumppani, lojaali ja luotettava.

Aloin lähestyä kolmeakymppiä ja koin, etten ollut tehnyt mitään repäisevää enkä saavuttanut mitään suurta. Kaikki tuntui tasapaksulta. Halusin kokeilla, millaista olisi työskennellä Lapissa, löytäisinkö jotain suuntaa. Välillä mietin myös, menetänkö jotain, jos jään suhteeseen ja loppuelämä on sitten tässä, tällaista.

Hain Lapista töitä. Kerroin kumppanilleni vasta, kun olin tehnyt lähtöpäätöksen. Ajattelin itsekkäästi, että se olisi minulle helpompaa. Ehdimme jutella asiasta kerran, jolloin hän sanoi, että jos lähden, en voi tulla enää takaisin.

En voinut hyökätä takaisin vaatimaan jotain, minkä itse tuhosin.

Juna-asemalla halasimme, itkimme ja hyvästelimme. Sitten lähdin. Kun pääsin junaan ja näin hänen kävelevän pois, halusin juosta perään ja sanoa, etten lähdekään. Samalla olin jotenkin halvaantunut paikoilleni.

Olin Lapissa puolisen vuotta, enkä yrittänyt korjata suhdetta. Tiesin, että anteeksiantaminen olisi hänelle todella vaikeaa. Koin, etten voi hyökätä takaisin vaatimaan jotain, minkä itse tuhosin. Lähetimme viestejä ja hän soitteli, lähinnä muutaman oluen jälkeen. Molemmat kaipasivat, mutta yhdessäolosta ei enää puhuttu.

Aloin tosissani katua päätöstäni, kun aloin myöhemmin seurustella. Huomasin, ettei uusi kumppani vain ole kuin edellinen mieheni. Rakastuin kyllä uuteen, mutta tietty tunne jäi ja on aina jäänyt puuttumaan.

Tuosta kokemuksesta olen oppinut, ettei koko ajan tarvitse etsiä jotakin, jos on hyvä olla siellä missä on. En enää ole yhtä itsekäs kuin silloin enkä enää ikinä tekisi noin isoja päätöksiä yksin.

Vaikka voisin, en palaisi eksäni kanssaan yhteen. Ikävä ja rakkaus ovat muuttaneet muotoaan. Kadun eroa ja sitä, että hän pääsi käsistäni, mutta nykyään olemme molemmat onnellisia omilla tahoillamme.

Noin vuosi sitten puhuimme viimeisen kerran. Uskon, että hänellä on aika samanlaiset fiilikset minua kohtaan: meillä oli jotain, joka jätti jäljen.”

Lue myös:

Erota vaiko ei? 6 kysymystä, joiden avulla saat selvyyden parisuhteesi tilasta

Kolme naista kertoo, miksi kamala ero onkin ollut lopulta ihan hyvä juttu: ”Etsin nyt miestä, jolle riitän omana itsenäni”

3 naista kertoo, miten selättivät tuoreen parisuhteen ongelmat

Teksti Miia Vähähyyppä
Kuvat Fotolia