Asiantuntija:”Parisuhdetta ei pidetä enää luotettavana statuksena”

Yhä harvempi haluaa sitoutua parisuhteeseen, sillä oma elämä töineen ja harrastuksineen tuo enemmän iloa kuin seurusteleminen. Kuinka moni uskaltaa enää sanoa Tinder-aikakaudella ”tahdon”? 

Kun vanhempasi tapasivat, suhde eteni todennäköisesti suunnilleen näin: he tutustuivat toisiinsa ehkä työpaikalla tai yhteisten tuttujen kautta. Pian muutettiin yhteen ja alettiin postittaa hääkutsuja, sillä ajan henkeen kuului, että alttarille asteltiin reilusti alle kolmekymppisenä. Sinä ilmestyit kuvioihin nopeasti: vuonna 1987 ensisynnyttäjän keski-ikä oli 26,5 vuotta. Asuntolainat olivat muodissa, joten sellainen otettiin. Vanhempasi lyhensivät velkaa ahkerasti, olihan molemmilla vakituinen palkkatyö.

Nyt perinteinen kaava tuntuu yhä useammasta vanhanaikaiselta. Tinder-deittailu on syrjäyttänyt seesteiset parisuhdehaaveet, ja vaippatarjousten sijaan metsästetään äkkilähtöjä. Naimisiinmeno ja lasten hankinta ovat yhä harvemmalle alle kolmekymppisenä ajankohtaisia asioita. Kukaan ei tunnu enää haluavan seurustella, ainakaan vakavasti. Voiko ilmiöstä syyttää vain yhteiskunnan muuttuneita rakenteita ja deittiappien luomaa kierrätyskulttuuria, vai onko nykyinen sukupolvi pahasti sitoutumiskammoinen?

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Epäilyttävät sinkut

Sitoutuneiden parisuhteiden vähentyminen tuli yllätyksenä Väestöliiton Parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaraselle, joka tutki 19–26-vuotiaiden parisuhteita vuosina 2004–2007. Hän huomasi, että kevyt sitoutuminen ja seksisuhteet ovat syrjäyttäneet perinteisen parisuhteen. Vain neljäsosa tutkituista seurusteli sitoutuneesti, jakoi kaiken kumppaninsa kanssa ja haaveili yhteisestä tulevaisuudesta. Muille pysyvän seurustelukumppanin löytäminen tuotti haasteita.

Syynä on Vaarasen mukaan se, että vaatimukset parisuhteelle ovat aiempia sukupolvia korkeammalla. Moni on todistanut, miten vaikkapa omien vanhempien tai Hollywood-unelmaparien liitot ovat päättyneet.

– Syvät tunteet pelottavat nuoria aikuisia. Tämän hetken kolmekymppiset ovat nähneet paljon eroja, eikä parisuhdetta pidetä enää luotettavana statuksena, Vaaranen sanoo.

Muuttunut asenne sitoutumista kohtaan näkyy selvästi avioliittotilastoissa. Häitä vietetään entistä harvemmin ja yhä vanhempana. Vuonna 2015 ensi kertaa naimisiin menneiden naisten keski-ikä oli 31 vuotta ja miesten hieman yli 33 vuotta. Samaan aikaan avoliittojen ja sinkkutalouksien määrä on kasvanut. Yksin asuvat usein korkeasti koulutetut naiset, jotka aloittavat seurustelun keskimääräistä myöhemmin ja olettavat myös kumppanin olevan koulutettu.

Pääkaupunkiseudulla asuva Heini, 27, seurusteli vakavasti viimeksi kaksi vuotta sitten. Hän ei etsi uutta suhdetta.

– Tahdon jossain vaiheessa naimisiin, mutta olen vanhoillinen. Aion tehdä sen vain kerran, joten haluan tehdä valinnan kunnolla.

Heini ei ole ajatustensa kanssa yksin, sillä sinkkuja on Suomessa yhä enemmän. Yksinelävien määrä on nelinkertaistunut viime vuosikymmeninä. Yhden illan jutut ja seksisuhteet ovat kuitenkin yleisempiä sinkkumiesten keskuudessa. Myös deittiappien maailmassa valta on usein miehillä, joiden vapaaehtoista sinkkuutta pidetään hyväksyttävämpänä kuin naisten.

– Sinkkuuteni on muiden mielestä epäilyttävää, joten joudun aina perustelemaan uudelle ihmiselle, miksi en seurustele. Miehiltä ei vaadita samaa. On ihan ok, jos mies haluaa keskittyä uraansa ja viettää poikien iltoja, Heini sanoo.

Itsenäisyys ei ole itsekkyyttä

Edellisen suhteen päätyttyä Heini halusi keskittyä asioihin, jotka olivat tuoneet hänelle iloa ennen seurustelua. Heini perusti blogin ja alkoi matkustella enemmän. Kaipuu parisuhdetta kohtaan hälveni nopeasti.

– En olisi tehnyt samoja asioita, jos seurustelisin. Vapaus vei mennessään, ja nyt tuntuu, että parisuhde olisi kahle.

Nykyajan minäkeskeisyys on alkanut näkyä myös ihmissuhteissa. Amerikkalaistutkimuksen mukaan nuoret aikuiset kokevat, että heidän on vaikea asettaa toisen tarpeita omien edelle. Heitä on pienestä pitäen kannustettu itsenäisyyteen ja omillaan pärjäämiseen, ja siksi he uskovat myös aikuisina siihen, että jokainen on oman onnensa seppä. Onnistunut suhde vaatii usein uhrauksia ja kompromisseja, joita yhä harvempi on valmis tekemään.

– Olen tapaillut miehiä, jotka eivät hyväksy kaikkia menojani. Tällä hetkellä saan enemmän iloa työstä ja harrastuksista kuin seurustelusta, joten valitsen mieluummin ne, Heini sanoo.

Muutoksesta huolimatta moni kokee paineita perinteisen kaavan noudattamisesta. Lapsiperhe, omakotitalo ja vakityö nähdään edelleen normeina, joihin jokaisen pitäisi pyrkiä. Näihin stereotypioihin myös Heini törmää jatkuvasti.

– En ole enää teini, joten sinkkuuteeni suhtaudutaan ongelmana. Sitä pidetään tilana, josta pitää päästä äkkiä pois. Siksi minulla pitäisi olla koko ajan haku päällä.

Naiset tietävät, millaisia paineita ja odotuksia heihin kohdistuu, huomasi 25–35-vuotiaiden suomalaisnaisten elämänvaiheita tutkinut Erja Laakkonen Itä-Suomen yliopistosta. Silti monelle oli tärkeää tehdä asiat omalla tavallaan. Muiden odotukset ja omat halut ovat usein ristiriidassa, ja siksi omaa sitoutumattomuutta joutuu jatkuvasti selittelemään muille.

Vaihtoehtojen määrä uuvuttaa

Sinkuilla on tällä hetkellä ennennäkemättömän laajat markkinat. Mobiilideittailun suosio ohitti nettipalstat vuonna 2012, ja nyt sovelluksia käyttää päivittäin jopa 100 miljoonaa ihmistä.

Samalla sovellukset luovat illuusion siitä, että tarjontaa on loputtomasti. Jokainen klikkaus tai swaippaus voi johtaa potentiaalisemman tyypin löytämiseen. Tutkijoiden mukaan liian suuri vaihtoehtojen määrä on kuitenkin ahdistavaa. Columbia Business School todisti asian ruokakaupassa tehdyssä kokeessa. Koeryhmä jaettiin kahtia: ensimmäiset saivat valita mieleisensä hillon kuuden vaihtoehdon joukosta, toisille esiteltiin 24 erilaista hilloa. Selvisi, että valinta oli helpompi tehdä kuuden hillon välillä, ja ensimmäinen ryhmä oli myös tyytyväisempi päätökseensä.

Tutkijat päättelivät, että valinnan tekeminen muuttuu sitä vaikeammaksi, mitä enemmän vaihtoehtoja on. Silloin myös tehtyä päätöstä jäädään vatvomaan ja joskus päätöstä ei tehdä ollenkaan. Kun yhden hillopurkin valitseminen käy näin vaikeaksi, on lähes mahdotonta löytää kumppania, joka vaikuttaa kaikin puolin täydelliseltä. Heini tunnistaa ongelman.

– En ole asettunut aloilleni, koska pelkään, että löydänkin jonkun paremman. On kivaa, kun on valinnanvapautta, mutta siksi on myös hankalaa sitoutua yhteen ihmiseen.

Heli Vaaranen muistuttaa, että uusi suhde tarvitsee aina kipinän, mutta viikossa ei ehdi tutustua toiseen tarpeeksi. Suhteen syventymiselle ei malteta enää antaa aikaa.

– Olen huomannut, että ihmisten on vaikea tunnistaa omia tunteitaan. Moni on epävarma siitä, onko toinen se oikea, rakastanko häntä ja mitä rakkaus on. Siksi on vaikea tehdä tunneperäistä ratkaisua.

Perhe omilla ehdoilla

Johtaako sitoutumisen välttely lopulta siihen, että tulevaisuudessa kukaan ei enää mene naimisiin ja Tinder korvaa seurustelun? Ei sentään.

– Ihminen on pohjimmiltaan traditionaalinen ja haluaa noudattaa perinteistä parisuhdemallia. Ihmisyhteisö pyrkii symmetriaan eli siihen, että kaikilla on samanlainen ydinperhe kotona, Vaaranen sanoo.

Vain kuusi prosenttia sinkuista ei halua parisuhdetta lainkaan, selvisi Väestöliiton vuonna 2007 teettämässä FINSEX-tutkimuksessa. Moni siis haaveilee kumppanista, mutta sen aika on ”sitten joskus.” Lastenhankintaa lykätään, koska ensin halutaan vakaa työpaikka ja taloudellinen turva.

– Usein ajatellaan, ettei tarvitse sitoutua alle kolmekymppisenä, koska sen ehtii tehdä myöhemminkin. Yli 30-vuotiaana sitoutumisen halukkuus usein vahvistuu. Silloin saattaa olla liian myöhäistä esimerkiksi hankkia niin monta lasta kuin haluaisi, Vaaranen sanoo.

Heini ei ole kokenut yhteiskunnalta paineita asettua aloilleen. Hän haaveilee lapsesta, mutta ei murehdi tulevaisuudesta.

– Parisuhde ei saa määrittää sitä, voinko saavuttaa haluamiani asioita. En mene naimisiin kenen kanssa tahansa vain siksi, että saisin biologisen lapsen. Aina voi myös adoptoida tai hankkia lapsen keinohedelmöityksellä. 

Lähteet: Vanity Fair, Helsingin Sanomat, Scientific American, Erja Laakkonen: Aikuisuuden kulttuuriset kuvat 25–35-vuotiaiden naisten haastattelupuheissa ja naistenlehtiteksteissä (Itä-Suomen yliopisto 2015). Lue Heinin blogista ajatuksia sinkkuudesta: fitnet.fi/blog/neitikotipelto.