kriteerit
Entä, jos jossain olisi vielä täydellisempi?

Urheilullinen, älykäs, hyvätuloinen… Vaaditko liikaa ”siltä oikealta”?

Jos etsii kumppania liian tiukoilla kriteereillä, deittimarkkinoilla on luvassa enemmän pettymyksiä kuin satuhäitä.

”Miehen pitää olla urheilullinen, älykäs, akateemisesti koulutettu ja hyvin toimeentuleva. Hänellä on oltava omistusasunto aivan keskustassa ja mielellään oma purjevene.”

Lista on peräisin helsinkiläisen Riikan, 32, päiväkirjasta. Kyseessä ei ole mikään ala-asteikäisenä rustattu wish list, vaan pari vuotta sitten viinilasillisen jälkeen kirjoitettu unelmakartta siitä, millaista kumppania Riikka etsii. Viime vuosina etsintä on kiihtynyt, sillä sopivaa kumppania ei ole tullut vastaan. Paniikki on alkanut iskeä.

– Nuorena deittailin paljon kivojen tyyppien kanssa, mutta sitä oikeaa ei koskaan löytynyt. En halunnut sitoutua, vaikka kemiaa olisi ollutkin, sillä halusin tehdä kaikkea muutakin: matkustaa, harrastaa ja bilettää.

Nyt 32-vuotiaana Riikkaa on alkanut mietityttää, löytyykö unelmien tyyppiä enää ja ehtiikö hän saada lapsia ennen kuin siitä tulee vaikeaa. Aikaa on jäljellä muutama vuosi, sillä naisen hedelmällisyys laskee 35 ikävuoden jälkeen.

En halunnut sitoutua, vaikka kemiaa olisi ollutkin, sillä halusin tehdä kaikkea muutakin: matkustaa, harrastaa ja bilettää.

– Aika moni kaveripiiristäni on jo naimisissa. Miksen minä löytänyt ketään silloin, kun he nappasivat kumppaninsa?

Rasti ruutuun

Tosirakkauden etsiminen voi tuhota mahdollisuudet hyvään parisuhteeseen. Aika karski väite, mutta osittain totta. Jos etsimme liian tiukoin kriteerein täydellistä kumppania, deittimarkkinoilla on todennäköisesti luvassa enemmän pettymyksiä kuin satuhäitä – tai edes tyydyttävää parisuhdetta.

Somen sekä muka-täydellisten julkkiskuvien ansiosta saatamme huomaamattamme jahdata jotain, mitä ei oikeasti ole olemassakaan. Unelmien kumppani koostuu haavekuvista, joita oikea ihminen ei pysty lunastamaan. Vaatimuslistan orjaksi joutuminen tekee sen, ettei kukaan tunnu täydelliseltä. Jotain jää aina puuttumaan. Lopulta koko suhde.

Viime aikoina Riikka on pakottanut itsensä olemaan armollisempi sekä itselleen että tulevalle kumppanilleen. Se, että Riikka itse rakastaa veneilyä, ei enää tarkoita sitä, että kumppanin pitäisi löytyä paikallisen purjehdusseuran laiturilta.

Unelmien kumppani koostuu haavekuvista, joita oikea ihminen ei pysty lunastamaan.

– Ehkä minulle riittäisi, jos mies olisi luonnossa viihtyvää sorttia, Riikka pohtii ja myöntää, että rennompi suhtautuminen on tehnyt deittailusta myös hauskempaa.

– En tarkastele Tinder-profiilia sillä silmällä, että onko tässä tuleva aviomieheni, vaan mietin, että voisiko meillä olla hauska ilta yhdessä.

Ihan kiva ei riitä

Kumppanin metsästys muuttuu työksi, jos joka viikonloppu on pakko rynnätä tsekkailemaan tarjontaa ihan vain siksi, ettei joku nappaa sinulle tarkoitettua kumppania nenäsi edestä. FOMO, eli fear of missing out, on mahtava voima. Sen tietää myös 29-vuotias Minna, jonka viikonloput kuluvat pitkälti iltamenoissa.

– En halua jäädä mistään paitsi. Entä jos juuri sillä kerralla, kun jättäisin menemättä, tuttuun ravintolaan kävelee mies, joka olisi täydellinen juuri minulle?

– Olen tosin alkanut miettiä, että se minulle oikea mies tuskin sittenkään löytyy baarista tai Tinderistä. Ne tyypit eivät tunnu aidoilta, mutta en tiedä, mistä muualtakaan etsisin.

Minna kertoo käyneensä monilla treffeillä, jotka ovat olleet ”ihan ok”.

– Tyypissä on voinut olla sitä jotain, mutta parin tapaamisen jälkeen intoni laantuu. Entä jos löytyy joku minulle vielä sopivampi?

Entä jos löytyy joku minulle vielä sopivampi?

Lisäksi usean vuoden sinkkuna oleminen on tehnyt sen, että omaan arkeen tuntuu hankalalta alkaa yhtäkkiä sovitella jonkun muun menoja.

– Meillä on kaveriporukan kanssa sunnuntaibrunssit, kirppisrundit, hölkkärinki ja tunteja kestävät terapiapuhelut. Vaikka uusi deittikumppani olisi kuinka jees, tuntuu kuitenkin vaikealta alkaa jumpata omaa rutiinia jonkun toisen takia. En haluaisi luopua mistään, mutta haluan saada kaiken, Minna naurahtaa.

Parisuhteen täydellisyysansan yksi ulottuvuus onkin se, että olemme viime vuosikymmenen aikana tottuneet valtavaan vaihtoehtojen tulvaan. Kymmeniin Tinder-matcheihin, kahvilan erikoiskahvivalikoimaan ja loputtomaan trendivaatteiden massaan. Kaikki tiukimmatkin kriteerit täyttävän kumppanin löytäminen satojen vaihtoehtojen joukosta on vaikeaa. Ihan oikeasti.

Voiko kumppanilta vaatia jotain, mitä ei vaadi edes itseltään?

Liian tiukat kriteerit

Kun Riikka ja Minna olivat teinejä, heille oli tärkeää, että potentiaalisella poikaystävällä oli tietyn merkkiset farkut. Nykyään väärään labeliin pukeutuminen on pikkujuttu muiden toiveiden rinnalla. Koulutuksen, urheilullisuuden ja taloudellisen riippumattomuuden lisäksi miehen olisi hyvä olla perhekeskeinen ja harrastaa jotain jännittävää, kuten matkustelua eksoottisiin paikkoihin. Kavereitakin pitäisi olla, muttei liikaa, jotta aikaa jäisi myös kumppanin hemmottelulle, yllätyksille ja romantiikalle. Minna myöntää, että kriteerit ovat kovat, mutta toisaalta, miksi pitäisi tyytyä huonompaan?

Olemme tottuneet valtavaan vaihtoehtojen tulvaan. Kymmeniin Tinder-matcheihin, kahvilan erikoiskahvivalikoimaan ja loputtomaan trendivaatteiden massaan.

– Olen itse kunnianhimoinen ja haluan elää tietynlaista elämää. Tuntuu, että pettäisin itseni, jos tyytyisin vähempään, hän napauttaa.

Yllä oleva luettelo on myös kuin suoraan Kaisan, 33, ajatuksista, viitisen vuotta sitten.

– Eihän tuollaista tyyppiä ole olemassakaan, hän nauraa ja tunnustaa, että hänelle tärkeää oli myös se, millaisella autolla mies ajaa.

– Aika noloa ottaen huomioon, ettei minulla ole edes ajokorttia.

Hyvän suhteen ainekset

Kaisalle kävi pari vuotta sitten hassusti, kun hän yllättäen tapasi miehen, joka oli kaukana hänen ihannetyypistään. Rakennusalalla työskentelevä mies bongasi Kaisan pikkujouluristeilyllä, ja sinnikkäällä käytöksellään onnistui hurmaamaan aluksi vain yhden yön juttua ajatelleen naisen.

– Miehen likaiset työvaatteet ällöttivät, enkä voinut ymmärtää, miksi hän ei ollut esimerkiksi kiinnostunut matkustelusta. En kehdannut aluksi edes kertoa kavereilleni, että juttumme muuttui vakavaksi. Tuntui nololta, että olin ihastunut tyyppiin, jonka ei pitänyt yhtään olla ”minun tyyppiäni”.

Miten olen voinut vaatia tulevalta kumppanilta asioita, joita en vaadi edes itseltäni?

Muutaman kuukauden kuluttua miehen hammasharja löysi lopullisesti tiensä Kaisan kylpyhuoneeseen ja samalla vaatimuslista lensi roskakoriin.

– Jälkeenpäin tuntui typerältä. Miten olen voinut vaatia tulevalta kumppanilta asioita, joita en vaadi edes itseltäni?

Mistä tiukka vaatimuslista sitten saa alkunsa? Todennäköisesti tarpeesta paikata omia elämässään ja itsessään havaitsemiaan puutteita. Unelmien kumppani onkin tyyppi, jonka tehtävä on täydentää meidät kokonaisiksi ja tuoda elämäämme asioita, joita haluaisimme itsellemme. On kuitenkin väärin odottaa, että kumppani tyydyttäisi kaikki henkiset ja fyysiset tarpeemme, aivan kuin emme itse olisi vastuussa omasta onnestamme. Toimivalle parisuhteelle olennaisempaa olisi tarkastella suhteen potentiaalia. Onko minun hyvä olla tämän ihmisen kanssa? Pystynkö olemaan oma itseni hänen seurassaan? Jos vastasit ”kyllä”, käsissäsi saattaa hyvinkin olla suhde, josta voi kasvaa elämänmittainen rakkaustarina.

Lue myös:

Millaista on rakastua työkaveriin tai bestikseen? Kaksi paria kertoo

14 merkkiä siitä, että olet rakastunut

Kaikki mitä sinun tulee tietää avoimista suhteista ja kuinka aloitat sellaisen

Teksti Anna Povenius
Kuvat Fotolia