Asiantuntija: ”Ujoudella ja itsetunnolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa”

Huono itsetunto heijastuu kaikkeen, mitä teemme. Sen voi kuitenkin korjata paremmaksi vielä aikuisiällä.

Itsetunto näkyy kaikilla elämän osa-alueilla työelämästä parisuhteeseen. Oli kyse sitten palkkaneuvotteluista tai suhteen aloittamisesta, sen tekee eri tavalla, kun itsetunto on hyvä tai huono. Jostain syystä huono itsetunto tuo ensimmäisenä mieleen kuvan hiljaisesta ja yksinäisestä, nurkissa luuhaavasta ihmisestä. Todellisuudessa itsetunto voi olla pohjalukemissa juuri sillä äänekkäällä, itsevarmalta vaikuttavalla ja menestyneellä henkilöllä. Pop-tähti Mariah Carey, 46, ja näyttelijä Emma Watson, 26, ovat kertoneet kärsineensä huonosta itsetunnosta koko elämänsä. Saman asian kanssa ovat kamppailleet myös Rihanna ja Victoria Beckham. Itsetunto kertoo jo sanana itsensä tunnistamisesta. Usein ihminen huomaakin kärsineensä huonosta itsetunnosta vasta jälkikäteen.

Miia, 24, oli juuri aloittanut harjoittelun unelmiensa työpaikassa viestintäalalla. Ala ei ollut hänen omansa, sillä Miia oli opiskellut sosiologiaa ja tehnyt keikkatöitä erilaissa järjestöissä. Hän oli silti aina kirjoittanut paljon.

– Olin hakenut useita viestintäalan harjoittelupaikkoja. Kun tieto työpaikasta tuli, olin onneni kukkuloilla, Miia kertoo.

Jo ensimmäisen työviikon aikana Miia kuitenkin huomasi, että hänellä oli alalta enemmän opittavaa kuin annettavaa. Hän istui kokouksissa hiljaa ja arkaili kysyä neuvoa kollegoiltaan. Työkaverit olivat oman alansa ammattilaisia ja tuntuivat tulevan erilaisesta maailmasta kuin Miia.

– Muistan, että istuin työpisteelläni, tuijotin eteeni ja voin huonosti. Jos joku tuli kysymään jotain, hymyilin ja esitin, että kaikki oli huippuhyvin. Oikeasti ajattelin koko ajan, että mokaan kohta jotain. Aloin voida huonosti ja syytin siitä muita.

Työpaikka vieraalla alalla alkoi näyttäytyä Miialle ylitsepääsemättömänä esteenä, mutta jollekin toiselle se olisi voinut olla vain kiinnostava haaste. Itsetuntoa ja sen vaikutuksia elämän valintoihin tutkineen psykologi Liisa Keltikangas-Järvisen mielestä kyse voi olla juuri itsetunnosta.

– Hyvä itsetunto auttaa meitä selviämään epävarmoissakin tilanteissa. Itsetunto muodostuu tunteesta, että kaikista vioistani ja puutteistani huolimatta olen ihan hyvä ihminen, kykenen arvostamaan itseäni ja esimerkiksi oppimaan uusia asioita oman tahtiini.

Miian tapauksessa Keltikangas-Järvinen tunnistaa pahanolon lähteen, joka on hyvinkin yleinen nykyajan suorituskeskeisessä yhteiskunnassa.

– Miian vaatimustaso on selvästi liian korkea, sillä se saa hänen toimintakykynsä lukkiutumaan. Vaikka itsetunto olisi kuinka hyvä, ihminen voi asettaa itselleen liian korkeita tavoitteita niin, että suoriutumisen ja tavoitteiden välillä on ristiriita. Se saa aikaan jatkuvan huonommuuden tunteen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Liian korkeita tavoitteita

Itsetunnon perusteet muovataan jo lapsuudessa. Vanhempien läsnäolo ja edes yksi pitkäaikainen kiintymyssuhde lapsuuden aikana vahvistavat tunnetta siitä, että ihminen kokee itsensä hyväksytyksi ja arvostetuksi. Onnistumisen kokemukset lisäävät ja pettymykset horjuttavat itsetuntoa.

– Me kaikki tarvitsemme kokemuksen siitä, että meitä kuunnellaan, kun itkemme tai pelkäämme. On tärkeää, että jokainen meistä oppii jo lapsena, että vaikka epäonnistuisimme, se ei muuta arvoamme ihmisinä. Silloin pettymyksestä tulee voimavara, joka rohkaisee oppimaan ja yrittämään uudelleen.

Esimerkiksi hyvän itsetunnon omaavalla työnhakijalle hylkäyskirje on haaste yrittää jotakin muuta, uudella tavalla. Huonolla itsetunnolla varustettu työnhakija sen sijaan saattaa lähettää hakemuksia vain ikäviltä kuulostaviin työpaikkoihin, koska ei usko ansaitsevansa mitään parempaa. Hän lannistuu hylkäyskirjeistä ja ottaa ne henkilökohtaisina epäonnistumisina, jotka kertovat hänen persoonastaan.

Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen osaa siis tunnistaa heikkoutensa, mutta pystyy näkemään itsensä siitä huolimatta hyvänä ihmisenä. Täydellisyyden vaatimuksia ei ole, eikä omien heikkouksien havaitseminen saa ajattelemaan, että on pelkästään surkea ihminen.

Keltikangas-Järvinen kuitenkin muistuttaa, että itsetunto on aina ihmisen oma kokemus, ja sitä voi olla mahdotonta arvioida ulkopuolelta.

– Esimerkiksi ujoudella ja itsetunnolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Ujolla ihmisellä voi olla mahtava itsetunto ja kovaäänisellä surkea. Ilkeä ihminen taas voi hyvinkin kärsiä huonosta itsetunnosta, mutta sen voi tietää vain hän itse.

Pahat päivät eivät luhista

Avain itsetuntoon onkin ihmisen omassa kokemuksessa itsestään. Hyvä itsetunto ei tarkoita sitä, että ihminen ajattelisi olevansa paras tai onnistuvansa aina kaikessa.

– Itsetunto on tunne siitä, että puutteistani ja epäonnistumisistani huolimatta elämäni on hyvää ja mielenkiintoista, siis elämisen arvoista. Pahat päivät eivät luhista ihmistä, jolla on hyvä itsetunto.

Vaikka itsetunnon ydin kehittyy varhain, ongelmia voidaan onneksi korjata vielä aikuisiälläkin. Hyvä tapa parantaa itsetuntoa on kerätä onnistumisen kokemuksia. Käy läpi elämääsi ja näe tietoisesti vaivaa sen eteen, että selität onnistumiset omasta itsestäsi johtuviksi ja epäonnistumiset tilanteesta johtuviksi. Toisen ihmisen kanssa keskusteleminen voi selventää ajatuksia, mutta lopulta itsetunnon nostamiseen ei tarvita toista ihmistä enää lapsuuden jälkeen.

– Tärkeintä on muistaa, että sinä olet arvokas, vaikka mokaisit töissä, harrastuksessa tai parisuhteessa, Keltikangas-Järvinen sanoo.

Nyt kun Miian harjoittelusta on kulunut muutama vuosi, hän on vihdoin tunnistanut kärsineensä tuolloin huonosta itsetunnosta. Epävarmuus omasta osaamisesta heijastui myös ystävyyssuhteisiin.

– Ystäväni ovat kertoneet myöhemmin, että vein työharjoitteluni aikana paljon tilaa. Olin kovaääninen, kehuskelin omilla saavutuksillani ja puhuin ikävästi muista. Tuntui myös siltä, että työkaverit tekivät työstäni tahallaan vaikeaa, puhuivat minusta pahaa ja käyttäytyivät ylimielisesti minua kohtaan, Miia tunnustaa.

Miia uskoo, että tunteiden purkaminen omille läheisille auttoi häntä selviytymään harjoitteluajasta.

– Kun tuntee kahdeksan tuntia päivässä olevansa tyhmä ja epäonnistunut, on tärkeää, että voi hakea ja saada hyväksyntää omalta lähipiiriltä. Koko harjoittelun ajan tuntui siltä kuin mieleni olisi ollut hälytystilassa, ja oppiminen oli vaikeaa. En tullut silloin edes ajatelleeksi, että pahan oloni ydin olisi voinut olla itsetunnossani.

Nykyään Miia tekee töitä pienessä yrityksessä, jossa hän pääsee vaikuttamaan myös viestinnän suunnitteluun.

– Voi siis sanoa, että unelmani toteutui lopulta. Minun oli ensin vain opittava hyväksymään epätäydellisyyteni ja olemaan vaatimatta itseltäni liikoja.

Kuva: MVPhotos