Turvakenkiä ja korkkareita – tällaista on sisustusarkkitehdin työ

Sara Koivisto pääsi kolmannella yrittämällä yliopistoon lukemaan haluamaansa alaa. Tuolloin hän ei vielä osannut arvata, kuinka monipuolista sisustusarkkitehdin työ on.

Sara Koivistosta piti tulla psykologi. Hän oli jo yläasteaikoina kiinnostunut ihmisen käyttäytymisestä ja hyvinvoinnin lisäämisestä. Lukiossa suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun Sara tutustui tarkemmin jatko-opintomahdollisuuksiin. Hän syttyi sisustusalasta, jossa yhdistyvät tiede ja taide.

– Tavoitteeni oli sama kuin mitä se olisi ollut psykologin työssä: ihmisten hyvinvoinnin lisääminen. Uskoin ja olen edelleen sitä mieltä, että fiksuilla sisustusratkaisuilla voi parantaa merkittävästi arjen sujuvuutta esimerkiksi työpaikoilla.

Muutaman hakukerran jälkeen Sara pääsi sisään Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun. Yliopiston ovien avautumista odotellessa Sara opiskeli itsensä sisustusartesaaniksi Salon seudun ammattiopistossa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Työmatka kestää minuutin

Saran työpäivät alkavat yleensä samalla tavalla. Aamulla hän kipaisee minuutin kestävän työmatkan toimistolle Punavuoreen. Töissä hän juo aamukahvit, vastailee sähköposteihin ja laatii suunnitelman päivän kulusta.

– Työni on sillä tavalla vapaata, että päätän ja vastaan suurimmaksi osaksi itse omista aikatauluistani, toki projektin aikataulun puitteissa.

Hyvät ajanhallintataidot ovat sisustusarkkitehdin työssä tärkeitä, sillä Saralla on jatkuvasti monta eri projektia menossa. Kun yhdessä projektissa piirretään ideakuvia tulevasta sisustuksesta, toisessa laaditaan työpiirustuksia ja kolmannessa valitaan tekstiilien värejä.

Maailman talouden notkahdukset vaikuttavat herkästi rakennusalaan ja sitä kautta sisustusprojekteihin.

Sara pitää työnsä käytännönläheisyydestä. Työpäiviin kuuluu piirtämisen ja tietokoneella istumisen lisäksi asiakkaiden tapaamista ja suunnittelupalavereita työkavereiden kanssa. Vielä opiskelijana Sara ei osannut aavistaa, kuinka monipuolista sisustusarkkitehdin työ on.

– Välillä osallistun iltatilaisuuksiin korkokengissä, toisinaan liikun työmaalla turvakengissä, huomioliivissä ja kypärässä.

Sara on törmännyt ihmisiin, jotka pitävät sisustusarkkitehdin työtä hohdokkaana glamourduunina. Se on vain osa totuutta. Sisustustrendien fiilistelyn ja design-esineiden hypistelyn lisäksi työhön kuuluu paljon toimistotyötä.

– Moni ei uskoisi, kuinka paljon pyörittelen Excel-taulukoita. Eri projektien piirustukset on oltava järjestyksessä ja aina ajan tasalla. Työajastani menee leijonanosa asioiden listaamiseen ja dokumenttien järjestämiseen. Siitä on glamour kaukana.

Vastuuta ja kokonaisuuksien hallintaa

Sisustusarkkitehdin työssä korostuu vastuu. Jos jostain ei ole itse aivan varma, siitä on otettava selvää konsultoimalla muita alan ammattilaisia.

Saran mielestä sisustusarkkitehdin työ vaatii ennen kaikkea kykyä hallita kokonaisuuksia.

Kun laatii kalustussuunnitelmaa kahdeksankerroksiseen toimistorakennukseen ja suunnittelee samaan aikaan yksityiskohtaista vastaanottotiskiä, on ymmärrettävä mittasuhteiden päälle.

Epävarmuustekijöitä aiheuttaa myös sisustusalan suhdanneherkkyys. Maailman talouden notkahdukset vaikuttavat herkästi rakennusalaan ja sitä kautta sisustusprojekteihin. Jos taloudessa menee huonommin, se voi näkyä projektien vähenemisenä.

Sara tekee välillä pitkiä työpäiviä, jolloin stressikäyrät saattavat nousta. Hän ei silti vaihtaisi ammattiaan mihinkään toiseen.

– Olen onnekas, kun saan tehdä unelmatyötäni. Nautin siitä, että saan olla joka päivä tekemisissä estetiikan kanssa. Muotoilun maailmassa tulee koko ajan vastaan jotain uutta ja ihanaa. Lisäksi minulla on rennot ja mukavat kollegat.

Kenelle sisustusarkkitehdin työ sopii?

Saran mielestä ihmiselle, joka on kiinnostunut ympäristöstään ja siitä, mitä hyvillä tilaratkaisuilla voidaan saada aikaan. Taiteellinen lahjakkuus on plussaa, mutta ei perinteisessä mielessä välttämätöntä.

– Kolmiulotteinen hahmotuskyky on tietenkin tärkeää ja se, että silmä ja käsi pelaavat yhteen. Tällä alalla pärjää kuitenkin myös hyvin, vaikka ei olisi synnynnäinen piirtäjävirtuoosi, sillä nykyään iso osa piirtämisestä tehdään tietokoneilla.

Kuvat: Hanna Linnakko

Lue myös:

Valvottaako? 8 makuuhuoneen sisus­tus­vinkkiä, joilla parannat untasi

Vaate­suun­nit­telija Anni Ruuth: ”Mallistossa saan luoda oman maailmani”

Miten luovuutta voi kehittää? Neljä helppoa vinkkiä, joista on hyötyä jokaiselle

Teksti Eveliina Lauhio