panda
Panda Eriksson, 28, on turkulainen trans-aktivisti, tasa-arvokonsultti, kulttuurituottaja ja sukupuolentutkija.

Muunsukupuolinen Panda: ”Väkivallan ja häirinnän riski on todellinen”

Pitkiä katseita, inhottavia solvauksia ja uhkailua somessa – muunsukupuolinen Panda törmää näihin asioihin lähes päivittäin.

”Minulle tärkeintä on näyttää itseltäni, ei se, miten ilmaisen muunsukupuolisuuttani. Toteutan vain omaa tyyliäni. Olen kirppistelijä ja ostan mieluiten kotimaisia, laadukkaita vaatteita. Tykkään minimalistisesta lookista, mutta olen myös harakka: rakastan esimerkiksi isoja pukukoruja, övereitä kukkaprinttejä ja kulttuuritätimäisiä puuhelmiä. Toisaalta innostun kaapumaisista pikkutakeista, jotka mielletään unisex-vaatteiksi.

Loppujen lopuksi vaatteet ovat vain vaatteita. Niiden tulkinta on muiden ihmisten silmissä.

Tukkani on tosi luonnonkihara, ja se herättää huomiota. Noudatan curly girl -hiustenhoitometodia, joka on tehnyt kiharoilleni hyvää – tosin olemme nimenneet sen kavereiden kesken meille paremmin sopivaksi curly queer -metodiksi.

Varmaan olennaisin asia, joka erottaa minut binäärisestä sukupuolijaosta mieheen ja naiseen, on parta. Koska käytän testosteronivalmisteita, kehonmuotoni on muuttunut ja parta kasvanut. Nuo ominaisuudet herättävät huomiota, kun ne yhdistyvät esimerkiksi meikattuihin kasvoihin.

Minulla on leikkauksella tehty litteä rintakehä. Kun heräsin leikkauksesta, olo oli puhtaan onnellinen. Rinnat ovat ihmisten mielissä niin selkeä, naiseksi merkkaava asia, että oli valtava huojennus päästä niistä.

Oli kauheaa huomata, miten ihmisten suhtautuminen minua kohtaan muuttui, kun olemukseni muuttui. Ääneni laski, ja yhtäkkiä minulle annettiin enemmän tilaa ryhmäkeskusteluissa – naisten kustannuksella.

Olen tehnyt periaatepäätöksen, etten pyri häivyttämään queeria ulkonäköäni. Se on myös poliittinen kysymys.

Olen tehnyt periaatepäätöksen, etten pyri häivyttämään queeriä ulkonäköäni. Se on myös poliittinen kysymys. Niin kauan, kun ei tee pahaa muille, ihmisellä on oikeus ilmaista itseään, miten tahtoo.

Kieltämättä on todella rankkaa saada jatkuvasti viestejä, joissa minua kehotetaan ampumaan itseni, tai nähdä keskusteluja, joissa anonyymisti käydään ulkonäköäni yksityiskohtaisesti läpi: kuten, että aiemmin olin ihan hyvännäköinen, mutta nyt olen lihonut eikä minua pystyisi enää pannakaan. Siinä keskustelussa on käytössä kaikki vallankäytön välineet, ja minusta tehdään pelkkä objekti. Omissa somekanavissa uskon blokkauksen voimaan. Ei kenenkään tarvitse ottaa vastaan sellaisia kommentteja.

Baareissa ihmiset saattavat tulla vaatimaan selontekoa siitä, mitä minulla on housuissa. Silloin kysyn yleensä, että kiinnostaako siis seksi minun kanssani vai miksi haluat tietää.

Yritän välttää riskejä ja ylimääräistä huomiota. Käytän invavessaa, jos voin, tai jos on pakko mennä esimerkiksi meikit kasvoilla naisten vessaan, peitän parran huivilla. Nyt olen vihdoin löytänyt kuntosalin, jossa on esteetön ja yksityinen suihku. Onneksi nykyään Turussa voin myös matkustaa julkisilla ilman, että kuski näkee kortista minun juridisen sukupuoleni. Aiemmin ihmisiä heitettiin bussista ulos, kun ulkonäkö ei vastannut sitä, mitä kortissa luki.

Tietoisuus siitä, että ylitän jatkuvasti ulkonäkönormeja, tuo painetta. Pitää esimerkiksi olla tietoinen siitä, missä liikun ja minkä näköisenä. Tuntuu kurjalta tietää, että jotkut voivat pahastua epänormatiivisesta ulkonäöstäni niin paljon, että väkivallan tai häirinnän riski on todellinen. Huomaan esimerkiksi, että ihmiset tuijottavat kadulla. Katse saattaa kulkea rintakehästä jalkoväliin ja sitten ylös kasvoihin. Meidät on koodattu siihen, että kategorisoimme muita. Pitäisi vain jaksaa muistuttaa itseään siitä, että toisen itseilmaisu, identiteetti ja olemus ei kuulu kenellekään muulle.

Jos kokee sukupuoliristiriitaa, ykkösasia olisi puhua. Minun prosessini on vaatinut valtavasti keskusteluja ystävien ja kumppanien kanssa. Tämä on asia, jonka kanssa ei pitäisi jäädä yksin.”

Seuraa Pandaa Twitterissä @panda_eriksson ja Facebookissa nimellä Panda Eriksson

Lue myös:

Orange Is The New Blackin Laverne Cox: ”Toivon, että joku keksisi transnaisille oman deittisovelluksen”

Malli Tess Holliday ravistelee perinteisiä kauneusihanteita: ”Yhteiskunta painostaa ihmisiä aivan liikaa näyttämään tietynlaiselta”

Teksti Miia Vähähyyppä