Malli Tess Holliday ravistelee perinteisiä kauneusihanteita: ”Yhteiskunta painostaa ihmisiä aivan liikaa näyttämään tietynlaiselta”

Malli

Huippumalli
Tess Hollidayn

, 33, oikeaan käsivarteen on tatuoitu kuvat hänen suurimmista idoleistaan.
Dolly Parton

,
Mae West

ja
Miss Piggy

ovat vahvoja naisia ja naishahmoja, jotka tekevät asiat tinkimättömästi omalla tyylillään. Ilman samanlaista asennetta Tess tuskin olisi päässyt huipulle alalla, joka on yksi maailman kilpailluimmista.

33-vuotias Tess varttui pikkukaupungissa Mississippissä. 160-senttinen, mallinurasta haaveillut tyttö joutui kuulemaan jatkuvasti, miten hänestä ei koskaan olisi oikeaksi malliksi. Vaikka Tess on sittemmin osoittanut ennakko-odotukset vääriksi, häntä pommitetaan edelleen ilkeillä kommenteilla. ”Ällöttävä läski! Montako kertaa päivässä mahdat käydä McDonald’silla?”

Tess vastaa tällaisiin viesteihin juuri sillä asenteella, jonka ne ansaitsevat: hän ei ota pahantahtoisia sanoja itseensä, vaan ohittaa ne kokonaan – tai lataa tylyltä kommentoijalta pasmat sekaisin hyväntuulisella, sarkastisella vastakommentilla.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Marginaalista vastavirtaan

Tessin nousu mallimaailmaan käynnistyi vuonna 2013. Hänellä ei ollut alalle mitään kontakteja, mutta sinnikäs yrittäminen palkittiin ja Tess alkoi saada satunnaisia keikkoja alusvaatemallina ja muotikuvauksissa. Ylpeänä onnistumisistaan hän latasi Tumblr-blogiinsa muutaman kuvan ja avasi niiden yhteyteen ajatuksiaan siitä, miten on oppinut rakastamaan 130-kiloista kehoaan.

– En yrittänyt mitenkään tietoisesti aiheuttaa polemiikkia. Monikaan ei vain ollut ennen nähnyt netissä kuvia lihavasta ihmisestä alusvaatteisillaan. Sain paljon kannustavia ja ihailevia viestejä, mutta sekaan mahtui tietysti myös ilkeitä kritisoijia. Heiltä meni kokonaan ohi tärkein pointtini: halusin viestittää, että jokaisen henkilökohtainen matka oman kehonsa kanssa ansaitsee tulla kunnioitetuksi. Yhteiskunta painostaa ihmisiä aivan liikaa näyttämään tietynlaiselta tai käyttäytymään tietyllä tavalla, Tess pohtii.


Kun katson vanhoja valokuvia, joissa olen nuorempi ja hoikempi, minua harmittaa. Ei siksi, että haluaisin edelleen olla sen kokoinen, vaan siksi, etten osannut silloin rakastaa itseäni.”

Tess edustaa monella tavalla tätä aikaa, jossa yhteiskunnan konventioiden syrjään työntämät pääsevät vihdoin astumaan valokeilaan. Marginalisoidut äänet ja kasvot kuuluvat ja näkyvät nyt valtavirrassakin: Tessin kollegoina tietä raivaavat esimerkiksi kipakka transmalli
Munroe Bergdorf

ja vitiligo-pigmenttihäiriöstään persoonallisen valttikorttinsa tehnyt
Winnie Harlow

.

Vaatekokoa 52 käyttävä Tess on kasvanut aikuiseksi marginaaliin sysätyssä kehossa, sillä hänellä oli jo teini-ikään tullessaan isot rinnat ja runsas takapuoli.

– Olin jo silloin erilainen kuin muut. Olen elänyt melkein koko ikäni vartalossa, joka ei mahdu yhteiskunnan rajoittuneeseen ihanteeseen. Kun katson vanhoja valokuvia, joissa olen nuorempi ja hoikempi, minua harmittaa. Ei siksi, että haluaisin edelleen olla sen kokoinen, vaan siksi, etten osannut silloin rakastaa itseäni. Olen oppinut sen taidon vasta nyt.

Muotimaailman herättelijä

Perinteisten kauneusihanteiden purkaminen ei ole kevyttä työtä. Edelläkävijällä on oltava vahva oma ääni ja teräksinen itseluottamus – omistautuneita tukijoukkoja unohtamatta.

Tessillä nämä taustatekijät ovat kunnossa. Saamistaan törkykommenteista suivaantuneena hän pyysi muutama vuosi sitten Instagramissa seuraajansa mukaan laajentamaan kauneuskäsityksiä. Tessin lanseeraamalla voimahashtagilla
#effyourbeautystandards

on merkitty jo yli kolme miljoonaa Instagram-kuvaa. Ne kaikki uhmaavat yksipuolista vartaloihannetta tai taistelevat rotuun, seksuaalisuuteen ja vammaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja vastaan.

Hashtag oli muotimaailman kaipaama herätys, jonka myötä Tess singahti julkisuuteen. Vuonna 2015 mallitoimisto Milk nappasi Tessin listoilleen. Pian hän poseerasi lehtien kansissa, käveli muotiviikkojen catwalkeilla ja sävähdytti H&M:n vaatteiden kierrätykseen kannustavalla, ihmisten ja muodin monimuotoisuutta juhlistavalla kampanjavideolla. Ura lähti nousuun, ja vuonna 2017 hän julkaisi omaelämäkerrallisen kirjan
The Not So Subtle Art of Being a Fat Girl

. Vuodesta 2018 povattiin hänen todellista huippuhetkeään.

Äidin tyttö

Yksityiselämässään Tess kävi kuitenkin läpi vaikeita aikoja. Toisen lapsensa syntymän jälkeen hän kärsi synnytyksenjälkeisestä masennuksesta.

– Tuntui kuin olisin ollut hukkumaisillani. Olin kuukausitolkulla henkisesti todella huonossa jamassa, kun tunteet vyöryivät päälle. Eräänä päivänä ajoin autoa poika kyydissäni ja toivoin, että olisin vain voinut kadota. Minusta tuntui, että aiheutin elämässäni oleville ihmisille pelkkää tuskaa. Olin syvällä mustassa aukossa, enkä löytänyt ulos. Halusin vain päästä pois täältä.

Masennus nosti pintaan myös traumoja rankasta lapsuudesta. Pienenä Tess joutui todistamaan isänsä henkistä väkivaltaa äitiään kohtaan, ja vanhempien erottua äiti tapaili miehiä, joista muutamat kohtelivat myös Tessiä huonosti. Vuonna 1995 perheen arki suistui raiteiltaan, kun äidin silloinen miesystävä ampui tätä päähän. Äiti selvisi kuin ihmeen kaupalla hengissä, mutta halvaantui osittain. Sairaskulujen takia talousvaikeuksiin joutunut perhe muutti asuntovaunuun Tessin isovanhempien pihan perälle. Karuissa oloissa ei kasvanut muuta kuin ohdakkeita – ja taistelutahto.

– Äitini on minulle tavattoman rakas. Hän huolehti aina, että meillä oli kaikkea, mitä tarvitsimme. Äiti suojeli meitä omalta köyhyydeltämme. Kun hän vei minut ja veljeni kaupungille viettämään hauskaa päivää, kävimme kirjastossa ja herkuttelimme leipomossa halvoilla, edelliseltä päivältä jääneillä leivoksilla. Äidillä ei ollut rahaa, mutta hänellä oli taito tehdä tavallisesta erityistä.

Onni on kotona

Tess tuli itse äidiksi ensimmäisen kerran 20-vuotiaana. Kaksi vuotta myöhemmin hän joutui musertavaan tilanteeseen.

– Minut raiskattiin, mutta en tajunnut sitä silloin. Ymmärsin asian vasta myöhemmin, kun aloin puhua siitä ääneen. Raiskaajani oli söpö poika, josta kyllä tykkäsin, mutta en olisi halunnut harrastaa seksiä hänen kanssaan. Hän otti minut väkisin. Annoin hänen tehdä sen, koska hän antoi ymmärtää, ettei minulla ollut vaihtoehtoa.

”Jokaisen henkilökohtainen matka oman kehonsa kanssa ansaitsee tulla kunnioitetuksi. Yhteiskunta painostaa ihmisiä aivan liikaa näyttämään tietynlaiselta tai käyttäytymään tietyllä tavalla.”

Raskaat kokemukset ja vaikeat vuodet ovat nyt takana ja Tess elää onnellista perhe-elämää. Hänen aviomiehensä on australialainen graafinen suunnittelija
Nick Holliday

, joka ravistelee sukupuolinormeja esimerkiksi pukeutumalla välillä mekkoihin. Tess ja Nick tapasivat Tumblrissa, jossa Nick viestitti tulevalle vaimolleen, miten ihailee tämän tapaa inspiroida muita naisia. Perheeseen kuuluvat myös Tessin esikoinen
Riley

ja parin yhteinen poika
Bowie

.

Vaikka Tess onkin naimisissa miehen kanssa, hän kertoo oivaltaneensa pitkällisen itsetutkiskelun myötä, että on panseksuaali.

– Kiinnostun ihmisestä romanttisessa mielessä hänen sukupuolestaan tai sukupuoli-identiteetistään riippumatta.

Aviomies on Tessin tärkein tuki taistelussa perinteisiä kauneuskäsityksiä vastaan, mutta uskooko Tess oikeasti, että muotiteollisuus tulee muuttumaan niin, että mallien ei enää tarvitse olla nollakokoa? Entä jos alalla eletäänkin vain lyhyttä vaihetta, jossa moninaisuus saa loistaa parrasvaloissa vain pienen hetken ennen kuin ovet taas suljetaan nenän edestä?

– Moni on sitä mieltä, että olen jo saanut ääneni tarpeeksi kuuluviin, ja siksi minun pitäisi sulkea suuni. Kyse ei kuitenkaan ole vain minusta, vaan myös kaikista muista normien ulkopuolella omaa vuoroaan odottavista malleista. Siksi aion pitää jatkossakin huolta, että näyn ja kuulun.

Kuvat Ben Watts

Teksti Teksti Farrah Storr Toimittanut Liina Sinnelä