krooninen migreeni

Krooninen migreeni hallitsi Julianan elämää: ”Vietin illat istuen suihkun lattialla”

Krooninen migreeni on hallinnut Juliana Heikkisen elämää lapsesta asti. Se lukitsi hänet pahimmillaan pimeään makuuhuoneeseen 25 kertaa kuukaudessa.

ON JULIANA HEIKKISEN lyöntivuoro pesäpallotreeneissä. 5-vuotias tyttö tarttuu tiukasti mailaan ja vilkaisee pöllyävää hiekkakenttää. Tarkoitus on kotiuttaa ainakin yksi pelaaja. Kun lukkari heittää pallon ilmaan, Juliana nostaa katseensa ylös kirkkaaseen aurinkoon. Ennen kuin hän huomaakaan, hän on kentän reunalla oksentamassa pää valmentajan sylissä.

Juliana, 34, on kärsinyt kovista migreenikohtauksista 4-vuotiaasta lähtien. Ne veivät hänet lapsena sairaalaan tiputukseen useita kertoja vuodessa. Koulussa hän saattoi oksentaa luokan lattialle tai luokkaretkellä bussiin. Nykyään Julianan migreeni alkaa haukottelulla, makeanhimolla ja palelulla. Pian sen jälkeen oikeanpuoleisessa ohimossa alkaa jyskyttää askelten tahdissa, aivan kuin joku takoisi sitä lekalla. Valot, äänet ja hajutkin alkavat tehdä pahaa. Jos Juliana ei ota silloin nopeasti lääkkeitään, tiedossa on sairaalareissu.

– Kohtauksen alkaessa nappaan lääkecocktailini eli särkylääkkeen, pahoinvointilääkkeen sekä migreenikohtaukseen tarkoitetun täsmälääkkeen. Sitten menen nukkumaan jäämyssy päässäni pimeään ja hiljaiseen huoneeseen, hän kertoo.

Lievästä migreenistä kärsii mahdollisesti jopa 80 prosenttia väestöstä.

Migreenin aiheuttamia voimakkaita päänsärkykohtauksia esiintyy lähes joka viidennellä suomalaisella. Lievästä migreenistä kärsii mahdollisesti jopa 80 prosenttia väestöstä. Se on yleisempää naisilla kuin miehillä, sillä naisista 15 prosenttia sairastaa migreeniä, miehistä vain 5 prosenttia.

Vaikka hermostosairaudesta ja sen aiheuttajista ei tiedetä vieläkään kaikkea, on tutkittu, että migreeni on perinnöllinen, suvussa kulkeva riesa. Julianankin vanhemmat ja sisarukset kärsivät kaikki migreenistä.

– Perinnöllisyydellä on osuutta sairauden ilmaantumisessa, sillä tutkimuksissa on löydetty migreenille altistavia geenejä. Tavanomaisesti migreeni alkaa kouluiässä mutta helpottaa iän karttuessa,
neurologian erikoislääkäri Marge Kartau kertoo.

Myös Julianan migreenikohtaukset harvenivat murrosiässä, mutta palasivat ylioppilaskirjoitusten alla kovan stressin seurauksena. Hän kävi koulun ohella töissä ja yritti suorittaa lukiota huipputuloksin.

Botoxista apua krooniseen migreeniin

Julianan migreeni kroonistui yliopiston ensimmäisenä vuonna, ja kohtauksia alkoi tulla päivittäin, pahimmillaan 25 kertaa kuukaudessa.

Jos hän ei ehtinyt syödä päivän aikana lämmintä ruokaa, migreeni iski. Opiskelijarientoihin hän ei jaksanut osallistua, ja jos Juliana joskus eksyi baariin, hän ei juonut lainkaan alkoholia, sillä
juomisesta seurasi seuraavana päivänä raju oksennusmigreeni. Juliana joutui perumaan jatkuvasti ystävien kanssa sovittuja tapaamisia migreenin takia.

– Suoritin yliopistoaikoinani kymmentuntisia päiviä ja vietin illat suihkun lattialla valuttaen kipeään päähäni vuoroin kylmää ja vuoroin lämmintä vettä, Juliana muistelee.

Koska migreeni on hyvin yksilöllinen vaiva, laukaisevia tekijöitä on monia. Juliana saa migreenin alkoholin ja syömättömyyden lisäksi sokerista, voimakkaista mausteista, tummasta suklaasta ja kuumuudesta. Suurin osa migreeniä sairastavista pärjää hyvin välttelemällä migreenikohtaukselle altistavia tekijöitä, kuten vilkkuvia valoja ja kovia ääniä, sekä syömällä kohtaukseen tulehduskipulääkkeitä. Jatkuva migreenin estolääkitys aloitetaan silloin, jos kohtauksia esiintyy yli kolme kertaa kuussa.

– Estolääkevaihtoehtoja ovat esimerkiksi beetasalpaajat, verenpainelääkkeet tai epilepsialääkkeet. Näiden lääkkeiden sivuoireet ovat hyvin yksilöllisiä, mutta yleisiä ovat huimaus, pahoinvointi ja väsymys, Kartau sanoo.

Juliana kokeili kymmenen vuoden aikana useita eri estolääkkeitä, mutta mikään niistä ei vähentänyt migreenikohtausten määrää, vaan aiheuttivat lähinnä ikäviä sivuoireita. Erään estolääkkeen vuoksi Juliana sai sydänvaivoja ja hakeutui päivystykseen. Siellä neurologi ehdotti, että Juliana voisi kokeilla Amlodipinia. Se oli ihmelääke, sillä siitä alkoi viidentoista päivän särytön putki.

– Se tuntui uskomattoman ihanalta. Kävin silloin ensimmäistä kertaa pitkillä lenkeillä, vaikka tavallisesti lenkkeily aiheuttaa minulle migreeniä.

Juliana on kokeillut migreeniin myös akupunktiota, joka auttoi jonkin verran, mutta vuosi sitten hänelle pistettiin ensimmäisen kerran Botoxia purentalihakseen. Koska Juliana puri öisin hampaitaan yhteen, purentalihakset olivat kipeät ja kipu aiheutti migreeniä. Botox-pistokset olivat yksi syy, miksi Julianan päänsäryt alkoivat lieventyä. Tällä hetkellä Julianan migreenikohtaukset ovat toimivan lääkityksen ansiosta harvinaisia. Tulevaisuuskin näyttää valoisalta, sillä vaikka yliopisto-opiskeluihin tuli taukoa migreenin takia, Juliana viimeistelee nyt graduaan.

– Nykyään voin tehdä kaikkea: nähdä ystäviä, lukea, katsoa leffoja, ulkoilla ja ennen kaikkea sopia tapaamisia. Elämäni on valoisampaa, värikkäämpää, iloisempaa javapaampaa.

Lue myös:

Jatkuva stressi on olotila, jota ihmisen keho tai mieli ei kestä – lue, miten sitä voi lievittää

Päätä särkee ja aivastuttaa? Saatat olla tietämättäsi tuoksuherkkä

Teksti Elina Luoma
Kuvat Fotolia