Jatkuva stressi on olotila, jota ihmisen keho tai mieli ei kestä – lue, miten sitä voi lievittää

Stressiä on olemassa kahdenlaista. Hyvä stressi tuo työntekoon draivia ja ajaa parempiin suorituksiin. Useimmat meistä kärsivät kuitenkin juuri siitä toisesta stressistä. Silloin uni ei tule, sydän tykyttää ja kasvot kukkivat. Mikä avuksi?

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tule, uni, tule!

Istun illalla sohvalla ja luulen olevani rentoutunut. Silti huomaan sykkeeni olevan samoissa lukemissa, kun päivällä kiireisessä työympäristössä. Menen sänkyyn ajoissa toivoen saavani riittävän pitkät yöunet, ehkäpä se sykekin siinä samalla laskee. Se osoittautuu turhaksi toiveeksi: uni ei tule ja sydän tykyttää. Aamulla herään jostain unen tapaisesta tilasta pandasilmillä. Help!”

Neurologian professori Risto O. Roine, Aivoliiton ylilääkäri:

”Jos syke nousee stressitilanteissa hetkellisesti, siitä ei ole sen suurempaa haittaa kuin että se kuluttaa energiaa ja rasittaa elimistöä. Kova ja pitkään jatkunut stressi saattaa laukaista sydämessä eteisvärinän, joka taas altistaa aivoverenkiertohäiriölle.

Kun ihminen on stressaantunut, aivot erittävät stressihormoni kortisolia. Äärimmäisessä stressissä hormonin eritys ei lopu yölläkään. Tämä yhdistettynä stressin psyykkisiin vaivoihin aiheuttaa unettomuutta. Usein vähän nukutuista öistä otetaan vielä ylimääräistä stressiä, jolloin oravanpyörä on valmis. Unentarve on yksilöllistä. Jos unet jäävät usein alle kuuden tunnin, silloin unta ja sen mukana tuomaa palautumisaikaa on ollut aivoille liian vähän.”

Kosmetologi ja urheiluhieroja Juulia Raatikainen:

”Ihon hyvinvoinnin kannalta uni on tärkeässä roolissa. Nukkuessa kasvojen iho saa levätä, eikä siihen kohdistu mitään ulkoisia ärsykkeitä – toisin kuin kiireisen päivän aikana.

Vähäinen nukkuminen vaikuttaa suuresti aineenvaihduntaan, ja aineenvaihdunta taas siihen, miten koko keho toimii. Jos aineenvaihdunta toimii hyvin, se poistaa kehoon kertyneet myrkyt eivätkä ne jää elimistöön lymfa- eli imunestekierron kautta. Jos aineenvaihdunta toimii huonosti, kroppaan saattaa tulla turvotusta, joka näkyy ensimmäisenä pohkeissa ja kasvoissa.

Toisin kuin yleisesti luullaan, tummat silmänaluset liittyvät pitkälti perintötekijöihin eivätkä suoranaisesti stressiin. Joillakin ihmisillä silmänympärysalueen iho on perinnöllisesti ohuempaa, jolloin unettomuuden aiheuttamat tummentumat voivat näkyä helpommin.”

Pieniä taukoja ja venyttelyhetkiä

Kaksi viikkoa elämästäni menee hujauksessa. Tuntuu, että teen vain töitä. En ehdi kuntoilla, en muista vastata ystävieni viesteihin, unohdan kummilapseni syntymäpäivän enkä pysty keskittymään yhteiseen leffahetkeen puolisoni kanssa. Syyllisyys painaa, ja alan kohta epäillä, että minulla on dementia.”

Roine: ”Aivot tarvitsevat sopivasti ärsykkeitä toimiakseen. Kuitenkin jos ärsykkeitä on liikaa, aivotoiminta kärsii eli silloin myös keskittymiskyky herpaantuu. Muistin takkuilu taas liittyy unenpuutteeseen. Unen aikana aivot vahvistavat muistijälkeä, joka auttaa meitä painamaan asioita mieleen päivisin. Jos unet jäävät jatkuvasti lyhyeksi, tämä prosessi ei pääse aivoissa kunnolla käyntiin. Silloin muisti heikkenee.

Aivoterveyden kannalta olisi tärkeää saada päivään pieniä taukoja. Kannattaa yrittää vaikkapa torkahtaa vartiksi bussimatkalla töistä kotiin tai pitää pieniä taukoja töiden lomassa. Usein kannattaakin miettiä, onko elämä sillä hetkellä liian stressaavaa ja voisiko unen laatua parantaa. Terveellisillä elämäntavoilla pääsee stressin keskellä jo pitkälle. Niin voi ehkäistä niitä sairauksia, joita pitkittynyt stressi saattaa vakavimmillaan aiheuttaa.”

Raatikainen: ”Jos rentoutuminen ja nukahtaminen on iltaisin vaikeaa, on hyvä luoda itselleen jokin pieni iltarutiini, joka auttaa unen saamisessa. Hetki piikkimatolla stimuloi lihaksia sopivasti, jolloin lihakset rentoutuvat. Myos pieni iltakävely raikkaassa ilmassa rauhoittaa mieltä. Nykyisessä älylaitteiden maailmassa olisi erittäin tärkeää rauhoittaa ilta niin, että kaksi tuntia ennen aiottua nukahtamista kaikki älylaitteet sammuisivat.

Liikuntaa on yleisesti pidetty hyvänä rentouttajana, mutta illalla liikkuessa syke ei saisi nousta kovin korkealle. Sen sijaan kannattaisi miettiä vaikkapa pientä venyttelytuokiota tai kävelyä. Olisi myös tärkeää, että tuosta pienestä rauhoittumishetkestä ei tekisi liian vaikeaa, jotta siitä ei ota stressiä. Lattialla x-asennossa makaaminen raajoja mahdollisimman pitkäksi venyttäen voi jo auttaa.”

Hidasta tahtia

Nipistän työpäivästä hetken taukojumppaan. Olen ihmeissäni, sillä koko kroppani tuntuu yhtä liikkuvalta kuin muovailuvaha jääkaapissa. Illalla kotona huomaan, että ihoni on kuiva ja harmahtava ja otsaani on ilmestynyt kaksi kirkuvaa finniä. Ei ihme, sillä olen elänyt nämä kiireiset viikot lähinnä suklaalla ja kahvilla.”

Roine: ”Liiallinen stressi on pääasiallinen lihasjumien aiheuttaja. Kun pään alueen lihasjännitys ei missään vaiheessa laukea, se aiheuttaa ikäviä vaivoja. Tulee päänsärkyä ja huimausta, lihaksistoon voi tulla erilaisia puutumisen tunteita ja migreeni saattaa pahentua. Terveyden kannalta on tärkeää havaita omasta kropasta se, milloin stressi alkaa vaikuttaa elämään negatiivisesti. Sitten voi tarvittaessa hidastaa tahtia. Jatkuva stressi on olotila, jota ihmisen keho tai mieli ei kestä. Jos stressin keskellä yrittää pitää kiinni terveellisistä elämäntavoista eli riittävästä unesta ja hyvälaatuisesta ravinnosta, stressin negatiiviset vaikutukset jäävät pieniksi elimistölle.”

Raatikainen: ”Jos elämässä on kova stressi päällä ja ruokavalio on pitkään huono, kannattaa ottaa käyttöön erilaiset lisäravinteet. Vaikka ihan muutamaksi viikoiksi. Kasviksista ja marjoista saa tärkeitä vitamiineja ja antioksidantteja. Ne auttavat fyysisen kunnon ylläpitämistä ja ehkäisevät tulehduksia.

Jos tietää jo etukäteen milloin stressi iskee, hyvä keino on varata tuolle ajanjaksolle tiettyjä hetkiä, jolloin pakottaa itsensä rentoutumaan. Kannattaa muistaa, että stressin vaikutukset näkyvät ihon lisäksi hiuksissa ja kynsissä. Hiukset saattavat harventua tai harmaantua ja kynnet haurastua.”

Katso myös:

Cara Delevingnen dekkari ja asiaa masennuksesta – nämä neljä uutuuskirjaa kannattaa lukea nyt

Yleistyneestä ahdistushäiriöstä kärsivä: ”Olen aina valmistautunut kuulemaan suru-uutisia”

Näiden naisten ystävyys toimii 56 vuoden ikäerosta huolimatta – samanlainen elämänasenne yhdistää

Teksti Anette Kärkkäinen
Kuvat Matteo Catena