intuitiivinen syöminen

Näin opit intuitiivisen syömisen salat – asiantuntija neuvoo

Entä jos syömistä ei tarvitsisi miettiä ollenkaan, vaan voisi luottaa siihen, että kroppa kertoo, millaista ravintoa se tarvitsee?

Syömisen pitää olla hauskaa ja stressitöntä ja ruuan herkullista ja ravitsevaa. Vielä parempi, jos kaloreita ei laske eikä lautasta syö tyhjäksi. Yhä useampi on löytänyt tähän yhtälöön ratkaisun intuitiivisesta syömisestä. Niin, aivan… Anteeksi mistä?

– Intuitiivinen syöjä kuuntelee kehon tuntemuksia sekä nälkä- ja kylläisyysviestejä ja luottaa niiden oikeellisuuteen. Käytännössä syödään hyvällä mielellä eikä rajoiteta ruokia kiellettyihin ja sallittuihin, kertoo ravitsemusterapeutti Maare Kauppinen.

Intuitiivinen eli vaistonvarainen syöjä voi syödä periaatteessa mitä ja milloin vain, kunhan kokonaisuus toimii ja ruuasta tulee hyvä olo. Osalla intuitiivinen syöminen tulee luonnostaan, mutta intuitiiviseksi syöjäksi voi myös oppia.

– Aluksi pitää olla jonkinlainen käsitys siitä, mitä on normaali ja terveyttä edistävä syöminen. Ensin opetetaan keho syömään säännöllisesti suunnilleen lautasmallin mukaan ja totutetaan elimistö muutaman viikon ajan toimimaan hyvin, Kauppinen neuvoo.

Sen jälkeen voi pikkuhiljaa totuttaa kehoa intuitiiviseen syömiseen.

– Kehon alkaa tehdä mieli terveellistä ruokaa ja hyviä ruoka-aineita. Se alkaa myös viestittää, milloin se on nälkäinen ja milloin kylläinen.

Mieliteot ja kehon tarve tasapainoon

Intuitiivinen syöjä saa myös herkutella, mutta kehon tarve ja mieliteot pitää kuitenkin erottaa toisistaan. Kyse on mielihyvätasapainosta.

– Ruuan pitää olla sekä ravitsemuksellisesti kehon tarpeita tyydyttävää, maistuvaa että mielihyvää antavaa. Äärimmäisyyksiin ei pidä mennä herkuttelussa eikä terveellisyydessäkään.

Mutta voiko kehoon oikeasti luottaa, jos toisena päivänä tekee mieli pinaattikeittoa ja toisena lasagnea?

– Kyllä. Keho pystyy aika hyvin tunnistamaan tarpeensa, jossitä kuunnellaan. Jos on vaikka liikkunut paljon, keho voi huutaa energiaa ja silloin voi syödä enemmän. Kestävyysliikunnan jälkeen voi tehdä enemmän mieli hiilihydraattipitoisia ruokia, kuten leipää. Kun syö mitä keho tarvitsee, vireystila paranee ja olo on parempi, Kauppinen kertoo.

Jokainen keho on erilainen, joten on tärkeää löytää juuri itselle sopiva, kohtuullisen tasainen ruokailurytmi.

– On selvää, että jos syö päivällä liian vähän, illalla hotkii hirmuiseen nälkään. Hitaampi ja tietoisempi syöminen auttaa. Keho voi kuluttaa eri päivinä hyvinkin eri tavalla, joten syömisen ei tarvitse olla kellontarkkaa. Jos vaikka aamuyhdeksältä on kova nälkä, on ok syödä aamupäivän välipala jo silloin. Kun ruokailusta ei ota stressiä eikä laske kaloreita, myös mieli voi paremmin.

Kroppa kertoo, jos vain kuuntelee

Kehoa voi opetella tuntemaan liikunnan avulla.

– Erityisesti jooga ja pilates auttavat keskittymään kehon tuntemuksiin, koska ne eivät ole suorittavia lajeja. Myös mindfullnessharjoitukset auttavat.

Stressi ja tunteet, kuten suru, saavat herkästi syömään liikaa tai liian vähän.

– Stressaavan työpäivän lomassa voi ottaa rennommin ja pitää taukoja. Jos unohtaa kiireessä syödä, pitää vain muistuttaa itseään, olisiko nyt ruoka-aika.

Kun kehoaan oppii kuuntelemaan, se kertoo milloin se tarvitsee ravintoa, liikuntaa, lepoa tai jopa tiettyjä ravintoaineita.

– Jos esimerkiksi kesähelteellä tekee mieli suolakurkkua tai meetvurstia, keho yrittää silloin vain paikata hikoilusta syntynyttä suolavajetta.

Ihmiskeho on todella fiksu, mutta aivan kaikkea sekään ei kerro. Se ei välttämättä osaa ilmoittaa esimerkiksi koholla olevaa kolesterolia ja hiljalleen kohonnutta verensokeria. Ne kannattaakin toisinaan mittauttaa, noudatti minkälaista ruokavaliota tahansa.

Lue myös:

”Söin ennen pestopastaa suoraan kattilasta”

Haluatko säästää ruokakuluissa? Aloita näillä helpolla ohjeilla

Maidoton, gluteeniton vai vähähiilihydraattinen? Selvitä, millainen ruokavalio sopii sinulle parhaiten

Teksti Hertta Hiltunen
Kuvat Fotolia