Kuva: MVPhotos

Idea menestyskirjaan voi syntyä vaikka kahvijonossa – brittikirjailija kertoo parhaat uravinkkinsä

Oletko aina haaveillut kirjailijan urasta? Kysyimme menestyskirjailija Fiona Bartonilta, mitä kaikkea bestsellerin kirjoittaminen vaatii.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Idea

”Ennen kirjojen kirjoittamista tein 30 vuotta töitä journalistina. Ajauduin urallani vahingossa rikosjuttujen raportointiin. Ensimmäiseen kirjaani sain idean juurikin toimittajan työssäni kohtaamistani rikoksista. Minua kiinnosti se, miten paljon rikollisen lähipiiri tietää tehdystä rikoksesta, mutta vaikenee, syystä tai toisesta. Idea kirjaan voi myös tulla jostain tilanteesta tai kuvasta. Ennen minulla ei ollut tarkkaa suunnitelmaa siitä, miten kirja lähtee etenemään kun aloitin kirjoittamisen. Toisen kirjan kohdalla huomasin, että ehkä tämä ei ole paras ja helpoin tapa kirjan kirjoittamiselle. Kun aloin kirjoittaa ​The Childia, ​toista romaaniani,​​ minulla oli päässäni eräs kuva, jonka olin nähnyt lehdessä. Tuossa kuvassa oli vastasyntynyt vauva, joka oli kääritty sanomalehtipaperiin ja haudattu. Halusin kertoa tuon kuvan tarinan kirjassani, ja kustantaja piti ideastani. Kuvan lisäksi minulla oli vain muutamia ideoita siitä, miten tarina etenee. Lopulta päädyin kirjoittamaan kirjan paniikissa koko ajan ajatellen, että kyllä se lopullinen idea tulee minulle jossain vaiheessa. No, ei tullut. En ollut tyytyväinen lopputulokseen, ja tulimme kustantajan kanssa yhdessä siihen tulokseen, että kirjoitan puolet kirjasta uusiksi. Se opetti minulle viimein sen, että ehkä minun olisi hyvä jäsennellä kirjan tapahtumat ennen kuin ryhdyn kirjoittamaan. Hyvä idea on mielenkiintoinen ja merkittävä. Jos aihe on minusta kiinnostava, se saattaa olla sitä muistakin. Hyvä uutisnenä auttaa ideoiden rankkaamisessa, mutta ei kirjailijalla tarvitse olla journalistista taustaa. Mielestäni kenen tahansa, jolla on idea kirjalle, pitäisi kokeilla kirjan kirjoittamista. Mitä hävittävää sinulla on?”

Kirjoittaminen

”Jos haluat kirjoittaa kirjan, kirjoita. Tämä saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta niin se vain on. Kun olet kirjoittanut ensimmäiset sanat, olet sitoutunut kirjaan ja ottanut haasteen vastaan. Edes genreä ei välttämättä kannata päättää etukäteen, vaan hyvällä tarinalla pääsee jo alkuun. Itse kirjoitin ensimmäistä romaaniani aluksi vain itselleni. Kun minulla oli kasassa 10 000 sanaa, osallistuin kilpailuun, jossa etsittiin seuraavaa bestselleriä. En voittanut, mutta päätin silti tarjota valmista kirjaa kustantajalle. He tarttuivat siihen, sillä kirjan idea oli kuulemma juuri sellainen, jota he olivat etsineet. Kirjoitan aamulla sängyssä, heti herättyäni. Se on parasta aikaa kirjoittamiselle, sillä aivoni ovat silloin virkeät. Olen oppinut, etten voi pakottaa itseäni kirjoittamaan. Olen kirjoittanut joka päivä viimeisen 30 vuoden aikana työkseni, joten tiedän voivani kirjoittaa paperille 1000 sanaa ilman ongelmia. Minua ei myöskään pelota pyyhkiä sanoja pois ja aloittaa alusta. Tässä kohtaa toimittajan taustastani on siis hyötyä kirjailijan uralla, mutta on siitä haittaakin. Toimittajana olen tottunut siihen, että kerron lukijalle tekstissä vain ne olennaisimmat asiat ja jätän turhat löpinät pois. Kirjaa ei voi kirjoittaa samalla tavalla. Jos kirjoitan pitkää lehtijuttua, suunnittelen sen hyvin tarkkaan lainauksia myöten. Kirjojen kohdalla sama ei toimi. Minua huolettaa, että jos suunnittelen kirjan ja sen kohtaukset todella tarkkaan, tylsistyn kirjoittamiseen. Haluan jättää itselleni yllätyksiä, ja esimerkiksi toista kirjaani varten loin jopa uuden hahmon vasta ihan loppumetreillä. Olen onnekas, että olen tavannu elämäni aikana paljon erilaisia ihmisiä. Kaikki kirjojeni hahmot onkin jollain tavalla tuotettu aidoista ihmisistä. Minun on paljon helpompi kirjoittaa, kun voin kuvitella oikeat ihmiset kirjan kohtauksiin.”

Julkaisu

”Minulle kirjan julkaisu tuntuu siltä kuin seisoisin nakuna keskellä huonetta, joka on täynnä pukeutuneita ihmisiä. Se on ihan kamalaa! Kun yli vuoden työstämäni kirja julkaistaan, on kuin sanoisin ihmisille: tässä on rakas työni, olkaa hyvä ja tuomitkaa se. Varsinkin ensimmäisen romaanin kohdalla olin ihan kauhuissani, sillä olin uusi alalla eikä minulla ollut kokemusta kirjojen kirjoittamisesta. Toki tekstejäni on editoitu ja kritisoitu aiemminkin uutistyössä. Mutta se on eri asia, sillä toimittajana kerron aina jonkun toisen tarinaa. Kirjoissa tarina on minun omani, ja kritiikki kohdistuu suoraan minuun. Kun ensimmäinen kirjani sai niin hyvän vastaanoton se tuntui tietysti hyvältä. Oli kuitenkin ihan erilaista kirjoittaa toista kirjaa, sillä paineita oli paljon enemmän juuri ensimmäisen kirjan takia. Kun sain toisen kirjan vihdoin valmiiksi, itkin helpotuksesta.”

Fiona Barton on vuonna 1957 syntynyt englantilainen journalisti, joka on urallaan työskennellyt muun muassa Daily Telegraphin uutispäällikkönä ja tehnyt vapaaehtoistyötä Sri Lankalla. Bartonilta on ilmestynyt kaksi kirjaa: Leski vuonna 2016 ja The Child kesällä 2017. Bazar julkaisee sen suomeksi myöhemmin.

Lue myös:

Parisuhteessa, mutta ihastunut toiseen? Näin selviät vaikeasta tilanteesta

Unohda ennakkoluulosi terapiasta! Tästä syystä se kannattaa jopa silloin, kun kaikki on ”hyvin”

Fit.fi: Viisi kirja, jotka auttavat voimaan paremmin

Teksti Anette Kärkkäinen
Kuvat MVPhotos