huono omatunto

Huono omatunto kaikesta? Life coach kertoo, miten siitä pääsee eroon

Istun liikaa, katson liikaa Netflixiä enkä soita tarpeeksi usein isovanhemmilleni. Unohda itsesi syyllistäminen ja ala ajatella sallivasti.

Joka päivä sama juttu. Alan tuntea huonoa omaatuntoa heti herättyäni. Miksen herännyt aikaisemmin? Olisin ehtinyt käydä lenkillä tai vaikka uimassa. Kiireen vuoksi pesen hampaitani puolitoista minuuttia kahden suositellun sijaan. Syyllisyys valtaa olon. Olenpa huono hampaiden pesijä. Tapaamiseenkin saavun juuri ja juuri ajoissa – miksen ole niitä ihmisiä, jotka ovat joka paikassa ajallaan?

Lounaalla mietin, miksen syönyt kasvisvaihtoehtoa? Itse asiassa, miksen syö aina pelkästään kasvisruokaa? Miksen tarkistanut, onko ruoka eettisesti tuotettua? Nyt olen sitten vastuussa ympäristön tuhoutumisesta. Ja kaiken huippu: en osannut edes kieltäytyä jälkiruoasta, vaikka tiedän sen olevan epäterveellistä. Olen sitten huono ihminen.

Soimaan itseäni aina ja kaikesta. Istun, kun pitäisi seisoa (selkäterveys), makaan, kun pitäisi lenkkeillä (terveys), työskentelen, kun pitäisi rentoutua (stressin ehkäisy) ja katson Netflixiä, kun pitäisi lukea uutisia (sivistys). Mikä hitto minua vaivaa?

– Huono omatunto on luonnollinen tunne. Jos ei koskaan tunne huonoa omaatuntoa, voi alkaa huolestua, Anne Karilahti, LCF life coach Valmentamosta kertoo.

Minulla ei siis ole hätää. Kaikki tunteet ovat terveitä ja niille on paikkansa. Karilahti kertoo, että huono omatunto ohjaa meitä tekemään oikeita valintoja. Mutta entä jos huono omatunto tuntuu tulevan ihan kaikesta?

– Syyllisyyden tunteeseen on monia syitä, ja yksi yleisimmistä on se, että ihminen pettää itselleen tekemänsä lupauksen. Yksinkertaisestakin asiasta, kuten suklaan syömisestä, saattaa siksi tulla hurjan huono omatunto.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Miehet vs. naiset

Huonon omantunnon hankalin aspekti on se, että se on jatkuvasti ristiriidassa itsensä kanssa. Tunnen huonoa omaatuntoa, kun teen töitä, enkä vietä aikaa isovanhempien kanssa. Mutta kun olen isovanhempien kanssa, omatunto soimaa siitä, etten tee töitä.

Ilmiö on Karilahdellekin tuttu, sekä työssä life coachina että omassa elämässä. Moni kärsii samasta ongelmasta. Lyhyt empiirinen tutkimus ja netin selailu osoittaa, että huono omatunto riivaa ennen kaikkea naisia.

– Miehet kärsivät samasta ongelmasta, mutta heidän tapansa tuoda asia julki ja käsitellä sitä on erilainen, Karilahti sanoo.

Naisten huonoa omaatuntoa saattaa lisätä luonnollinen hoivavietti (onko kumppanilla, vanhemmilla tai kavereilla kaikki hyvin) tai perinteinen asetelma, jossa naisella on kotona enemmän tekemistä (sisustus, ruuanlaitto, yleinen järjestely). En suinkaan väitä, että nämä ovat naisen tehtäviä, mutta uskon, että nainen kokee niistä miestä herkemmin huonoa omaatuntoa.

Siinä missä naisilla on tapa puhua ongelmistaan ja analysoida niitä ystäviensä kanssa, miesten tunteet jäävät pääosin oman pään sisälle. Toisaalta voi hyvinkin olla, että naisten kokemukset huonosta omastatunnosta ovat monipuolisempia.

– Miehillä on perinteisesti hyvä kyky keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, Karilahti kertoo.

Eräällä miespuolisella ystävälläni kyky on huomiotaherättävän loistava. Muistan yhä, kuinka hän kerran päätti laiskotella aamusta iltaan ja julisti, ettei aio tehdä mitään muuta kuin syödä, pelata videopelejä ja katsoa elokuvia. Hän laittoi jopa puhelimensa pois päältä. Jos olisin itse yrittänyt samaa, en olisi voinut rentoutua koko päivänä. Olisin tiskannut, sisustanut ja selannut nettikauppoja ja katsonut kissavideoita netistä. Olisin soitellut kavereille ja potenut huonoa omaatuntoa kaikesta, ilmastosta pikkuasioihin – kuten siitä, etten ole julkaissut mitään Instagramissa koko päivänä. Mieskaverilleni nämä eivät olisi tulleet mieleenkään.

Myös huonon omantunnon spektri hämmästyttää. Tunnen syyllisyyttä suurista linjoista, kuten lentomatkustamisesta ja hiilijalanjäljestä, mutta myös monesta naurettavasta pikkuasiasta, kuten siitä, etten seuraa tarpeeksi muotia tai ettei minulla ole suosikkirypälettä, kun puhutaan punaviineistä.

Pysähdy ja aikatauluta

Kroonisesta huonosta omastatunnosta voi onneksi päästä eroon. Kyse on yksinkertaisesti priorisoinnista.

– Pysähdy miettimään, kuka olet ja mitkä ovat tärkeimmät elämänarvosi. Ne voivat olla vaikkapa hyvinvointi, ystävät ja opiskelu tai työ. Aikatauluta sitten kalenteriin, kuinka paljon aikaa varaat näille asioille.

Aikataulutus kuulostaa tylyltä, mutta se toimii. Kun kiinnostuksen kohteet ja velvollisuudet kirjaa ylös, huomaa paremmin, miten rajallinen oma aika on. Silloin suhtautuminen omiin tekemisiin tulee realistisemmaksi: varaan tälle aikaa, enkä huolehdi silloin muusta. Ja jos kavereiden kanssa hengailu on prioriteettilistan kärjessä, voi salitreenin ihan hyvin jättää väliin porukan yhteisen leffaillan vuoksi. Tai sitten voi ryhtyä luovaksi:

– Jos on kiire, voi pyrkiä yhdistämään arvoja keskenään. Esimerkiksi fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen onnistuu lähtemällä lenkille tai jumppaan ystävän kanssa.

Onnistui aikataulutus tai ei, Karilahti suosittelee kohtaamaan huonon omantunnon ja syyllisyyden tunteet. Niitä ja niiden syitä on helpompi ymmärtää, kun antaa tunteille vähän tilaa. Ja sitten niistä voi päästää irti.

– Pakenemme liian usein tunteitamme, yritämme päästä niistä eroon ja korvaamme ne jollain muulla. Tunteiden kohtaaminen toimii paremmin, koska silloin ne lakkaavat jäytämästä takaraivossa.

Riittävän hyvä riittää

Huono omatunto johtuu rajoitteista, säännöistä ja lupauksista, joita asetan itselleni. Ne taas saattavat johtua pitkälti asioista, joille altistun. Jos esimerkiksi seuraamassani blogissa vinkataan, miten luonnonkosmetiikkaa voi tehdä itse, alan heti tuntea huonoa omaatuntoa siitä, etten tee kosmetiikkaani itse. Jos uutisissa kerrotaan suuresta mielenosoituksesta, poden syyllisyyttä siitä, etten ole mukana tukemassa itselleni tärkeää asiaa. Jos lukemassani kirjassa kerrotaan pariskunnasta, joka rakastelee päivittäin, rinnassani sykkii sydämen vieressä suuri huonon omantunnon möntti, koska meillä lemmiskellään harvemmin.

Karilahti kehottaa unohtamaan täydellisyyden. Asiat kannattaa tehdä pelkästään tarpeeksi hyvin.

– Monien menestyneiden ihmisten salaisuus on se, etteivät he hinkkaa liikaa asioita, jotka eivät ole tärkeitä. He keskittyvät tärkeisiin asioihin ja tekevät loput riittävän hyvin.

Ja kuten sanottu, huono omatunto on luonnollinen tunne. Sen täytyy vain antaa olla. Olennaista on, ettei tee elämässä valintoja sen johtamana, vaan sallii itselleen sen – ja muutakin.

– Usein ajatellaan, että hyvä elämä syntyy siitä, että kielletään jotain, vaikka sen sijaan pitäisi miettiä, mitä sallii itselleen: hyvää terveellisiä ruokaa, ihania kirjoja, menestystä työssä tai opinnoissa, aikaa metsässä tai ystävien kanssa.

Silloin on myös helpompi keskittyä olennaiseen ja nauttia siitä, mitä hetkessä tapahtuu.

– Se on kuin ajaisit autolla ja hokisit koko ajan en aja ojaan, en aja ojaan sen sijaan, että katselisit kauniita maisemia.

Kieltäminen herättää kielteisiä tunteita: en saisi löhötä sohvalla, kun minun pitäisi saada raitista ilmaa, enkä saisi luuhata ostoksilla, kun maailmassa on niin paljon ihmisiä, joilla ei ole rahaa. Ja koska välillä on pakko löhötä ja joskus niitä vaatteitakin on ostettava, on turha tuntea syyllisyyttä.

Kieltämisen sijaan parempi on ajatella sallivasti. Sallin itselleni tämän lepohetken, koska tarvitsen sitä, ja sallin itselleni uuden vaatteen, koska se antaa minulle itsevarmuutta. Ja silloin tällöin sallin itselleni myös ripauksen huonoa omaatuntoa.

Lue myös:

Maria, 27: ”En kadu ihastumistani, sillä se teki suhteellemme hyvää”

Mistä muovin vähentäminen kannattaa aloittaa? Listasimme helpot vinkit

Lue, miten lihansyönnin vähentäminen vaikutti hyvinvointiin: ”Kasvissyöjäksi ryhtyminen ei ole kropalle pikkujuttu”

Teksti Tiia Rantanen
Kuvat MVPhotos