poikakaveri + yökyläily + äiti

Vierailija

En ainakaan tällasta keskustelua täältä löytänyt, enkä oikeeta osiotakaan osannut varmaan ottaa, mutta kaipaisin kovasti myötätuntoa ja apua !
Eli kyllä, olen vielä aika nuori (16, kohta 17 vuotias, samoin poikakaverini) ja seurusteltu ollaan nyt 2 kuukautta. Mutta mun mielestä kuitenkin olis ihan normaalia, että me saatas toistemme luokse mennä yöks ja näin, koska seurustellaan kuitenkin silleen aika vakavasti, ollaan käyty toistemme luona tosi usein ja tunnetaan toistemme porukat hyvin ja meillä menee ihan hyvin ja oikeesti tykätään toisistamme.
Mun kaveriporukassa se on tosi normaalia et poikakaverilla ollaan yötä, yleensä päästy mukisematta jo kahden viikon seurustelun jälkeen yms.
Mun vanhemmat on kyllä aika vanhoillisia, sen sanon, mutta ensimmäiset kommentit oli "ei, et voi mennä" ja "jos menet, nin nukutte eri huoneissa" JA "mä haluun soittaa sun poikakaverin äitille ja keskustella asiasta".
Ehkä mun on paha tulla tänne avautumaan, kun suurin osa teistä on mua huimasti paljon vanhempia, mutta mua suututtaa hurjasti ja itkettää ja ärsyttää, koska multa kielletään tällanenkin asia. Mun perustelut asialle oli, että mun vanhemmille tämä on vaan uus juttu, ne ei ole koskaan mun veljen kanssa joutuneet keskusteleen tällasesta, koska mun veli ei oo koskaan seurustellu näin vakavasti (ja se on valehdellut porukoille yöpaikkansa tietäen niitten tiukkuuden...) ja että me ei aateltu mitään sellasta läheisyyttä siellä tehä, mitä meijän porukat luulee ja että mun mielestä olis vaan oikein, että saisin sinne mennä.
Olenko täysin väärässä, vai antakaa mielipiteitä, mä oikeesti olen ihan maassa, koska en kuitenkaan ole mikään niin lapsi enää, ja mua suututtaa hurjasti! Enkä todellakaan aijo kestää tällasta enää sitä 1,5 vuotta, että olen vihdoin sen 18, varsinkin kun mun porukat suunnittelee mun elämän näin ja ohjaa sitä tälleen kierosti! Apua !!!!

Tulipas pitkä.. Mutta hei kertokaa, aattelenko minä vaan väärin tämän asian, vai miten te itse menitte ja kiitos jos jaksatte lukea:)!

Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

Mulla oli ihan sama tilanne joskus seurustelun alkuaikoina, olin tosin silloin vielä vuotta vanhempi kuin sinä nyt, melkein 18. Aikani jankutettua sain äitin (ja iskän) suostumaan siihen että 3 kk seurustelun jälkeen saa olla yökylässä (ja silloinkin piti olla ensin meillä ja sit vasta myöhemmin poikaystävän luona). Äiti myös vastusti kovasti sitä että muutetaan yhteen yli 1½ vuoden seurustelun jälkeen, mutta sillon oltiin jo täysi-ikäisiä eikä se voinut meitä estää.

Kyllä minä toisaalta ymmärrän vanhempienkin näkökulman, varsinkin nyt kun ikää on tullut lisää. Ei sekään ole minusta hyvä että 16-vuotiaan vanhemmat päästää lapsen yökylään kenen tahansa luo vaikka ei olisi ikinä nähnytkään koko tyyppiä (näitäkin kaveripiirissä oli silloin).

Vierailija

okei, haluutko kertoa vielä, miten poikakaveris suhtautu koko hommaan? Ja miten poikakaverin porukoille kävi koko juttu:)?
Okei, ihana, etten oo ainut ja joo, on maailmassa tätä isompia asioita ja murheita kaikki, mutta nyt vaan suututtaa eniten tällanen!!!!
ja meei, seurusteletko vielä saman pojan kanssa, ja kun sitte vihdoin pääsitte yöks, niin miten porukkas suhtautu ja saitteko sitten nukkua samassa huonees?!:D Ja kuinka kauan sää jankutit, että sinne voisit päästä:D?
Mut kiitos kovasti! Ja kiva jos muutkin haluais vastailla!:)

Vierailija

Muistan kun pari viikkoa ensimmäisen poikaystäväni tunnettuani päätin jäädä hänen luokseen yöksi viikonloppuna, olin silloin sinun ikäisesi. Kysyin äidiltäni puhelimessa luvan, mutta se oli pikemminkin ilmoitus sijainnistani, sillä en olisi edes odottanut hänen kieltävän. Vasta kun reilut 4 vuotta minua vanhempi poikaystäväni ihmetteli, miten äitini antoi minun jäädä hänen luokseen yöksi niin helpolla, tulin ajatelleeksi, että jotakuta toista ei välttämättä päästettäisi. Olimme jo aiemmin harrastaneet seksiä, eihän siihen yöpymistä tarvita, ehkäpä äitini tuli ajatelleeksi sitä. Äitini “lepsuus” johtui varmaankin siitä että olin vihdoinkin toipumassa aiemman koulukiusaamisen ja yksinäisyyden aiheuttamasta masennuksesta, eikä hän sitten halunnut pilata sosiaali- tai seurustelukuvioitani. Epäilen että moista lupaa ei olisi isältäni herunut :D

Kaveripiirissäni monet ovat muuttaneet jo 16 -vuotiaana (yksi jo 15 -vuotiaana) pois kotoa, joten näiltä ongelmilta on vältytty. Kotona asuvilla taas ei ole ollut ongelmia kyläilyssä seurustelukumppaneidensa luona…

Vierailija

aaws, äitis on ihana ! ja on mullaki ihan, mutta molemmat ollaan niin itepäisiä, että ku riidellää, niin riidellään sitten kunnolla, eikä kumpikaan anna periks:-D.
Eniten ärsyttää, että poikakaverin porukoille juttu on ihan ok ja ne ottas mut sinne millon vaan ! Ehkäpä teen niin, et sanon et meen jonkun toisen luo yöks ja sitte oonki muualla. mut äiti vaan tuntee mut liian hyvin ja on vielä ihan ylihuolehtivainen ja pitää mua niin pentuna, et pitää mun kavereitten vanhempiinki yhteyttä-.-, voi luoja, mitähän tapahtuu reilun vuuen päästä ku sen unelmien tytär kasvaa täysikäseks:DDD !
Mut joo, äitiäki pelottaa just tuo että harrastetaan seksiä yms, mutta ei se ymmärrä, ettei se sitä voi estää, et voi se antaa elämänohjeita, mut ei se mun puolesta voi elää.. Eilenkin sano "minä oon huomannu että tällaset asiat mun elämässä on ollu hyviä ja sinä oot vaan niin nuori, mutta haluan samoja elämänarvoja sulleki siirtää" -.- mutta mulla on omaki elämä..
Iskä onneks on rennompi, vaikka seki kieltää, mut toivottavasti pian pääsis...:)

Vierailija

Valitettavasti vaikka sinusta tuntuu, että olet aikuinen, olet vielä lapsi. Luulet, että olet kokenut ja nähnyt jo kaiken, mutta kaikki on sinulla vielä edessä!
Miksei vanhempasi voisi soittaa poikaystäväsi vanhemmille ja puhua asiasta? Ei tiedä vaikka pojan vanhemmat saisivat aikaan kaikille osapuolille sopivan ratkaisun?

Vierailija
amanda728

Eniten ärsyttää, että poikakaverin porukoille juttu on ihan ok ja ne ottas mut sinne millon vaan ! Ehkäpä teen niin, et sanon et meen jonkun toisen luo yöks ja sitte oonki muualla.

Jos poikaystävän vanhemmille asia sopii ja he ovat asian kanssa sinut, eikö voisi olla jopa hyvä että äitisi saisi soittaa heille? Äitisi ei varmastikaan saa heidän mielipidettään muuttumaan ja samalla äitisi saisi "tutustua" poikaystäväsi vanhempiin. Kun pojan vanhemmat ovat äidillesi tutumpia, hän varmasti luottaa heihin enemmän ja "uskaltaa" lopulta laskea sut yökylään. :)

Mielestäni ei kannata valehdella olinpaikasta, sillä jos jäät valheesta kiinni niin vanhempiesi luottamus suhun kokee varmasti pienen kolauksen. Sen jälkeen luvan saaminen yökyläilyyn (edes kaverilla) voi olla tiukassa.

Yrität vaan olla kärsivällinen (vaikka se vaikeaa onkin :) ) ja osoitat olevasi luottamuksen arvoinen. Jos vaatimuksena on, että nukutte eri huoneissa, niin onhan sekin jo jotakin! Ja joku kerta pääsette sitten jo ihan vierekkäin :)

Helpoimmalla varmasti pääset rauhallisella keskustelulla (tiedän, se on vaikeaa :D ). Huuto ja mielen osoittaminen varmasti vain pahentaa asioita. Tsemppiä! :)

Vierailija
mmmirkku
Mielestäni ei kannata valehdella olinpaikasta, sillä jos jäät valheesta kiinni niin vanhempiesi luottamus suhun kokee varmasti pienen kolauksen. Sen jälkeen luvan saaminen yökyläilyyn (edes kaverilla) voi olla tiukassa.

Samaa mieltä, kannattaa yrittää olla luottamuksen arvoinen, vaikka se olisikin turhauttavaa. Voisi tosiaan olla ihan hyvä idea antaa äitisi jutustella poikaystäväsi vanhempien kanssa...? :) Tai jos äidillesi sopisi paremmin, että poikaystäväsi tulisi ensin teille yöksi, niin äitisi saisi hiukan pitää teitä silmällä?

Vierailija

Meillä oli sama ongelma alussa. tosin olin jo 18 kun aloin seurusteleen, mutta oma äitini kielsi silti poikakaverin luona yöpymisen, ei tuntenut kultaa oikein kunnolla, kerran ehkä nähnyt ja sanoi että "niin kauan kun asut tän katon alla, pelataan mun säännöillä" :D
No täytyy myöntää että kyllä sitä seksiä harrastettiin ja myönnän usein myös valehtelin olevani jossain muualla. Poikaystäväni asuu isänsä luona ja hänelle asia oli ihan ok että olen yötä, vaikka äitini luuli muuta.. :D
Kyllä se siitä pikkuhiljaa alkoi antamaan munkin mennä ihan luvalla yöksi, vaikka alussa äitikin oli hieman loukkaantunut kun halusin mennä oman pään mukaan, enkä hänen :D ja vaikka alussa tulikin sanomista että kun en ikinä sen jälkeen viikonloppua ollu yötä kotona.

Mutta kyllä se sun äitis varmasti antaa sun jossain vaiheessa mennä. Asun vieläkin äitini luona kun poikaystävä on armeijassa ja kaikki viikonloput olen hänen luonaan yötä nykyään, tosin puolitoista vuotta on seurustelua takana. Ja äiti on ihan sinut asian kanssa.. :D Jos en yhtenä yönä olekkaan kullan luona niin hän ihmettelee heti että miksen mene ja ollaanko tapeltu ja onko kaikki hyvin.
Että anna äitelles vaan aikaa tottua ajatukseen! :)

Vierailija

Mulla oli sama tilanne, äiti oli täysin vastaan. En saanut vielä muutama kuukausi sitten olla edes kavereilla yötä. Ja mulle riitti, aloin vaan menemään yöks kavereille ja tekstasin olinpaikkani. 2 kuukautta sitten alettiin seurustelemaan nykyisen poikaystäväni kanssa ja siitä lähtien ollaan melkeen joka yö oltu yhdessä. Joko meillä(kun porukat ei oo) tai poikaystävällä. :) Äitillä meni 3 kk sulautua asiaan, mut nyt sille on ihan ok ja toivottaa hyvät yöt kun illalla puhelimessa jutellaan. Olen 17 ja poikaystävä kohta 18.

Vierailija

Vooi, ootte ihania, kiitos, hurjasti valaisette mun elämää :)!
Ja joo, totta, oon nuori, tiedän ja mulla on koko elämä vielä edessä, enkä todellakaan tiiä elämästä vielä mitään:D hyvä kun palautatte mut maanpinnalleki!:D

Ja tosiaan kyllä, mua vaa ahistaa että niitten porukoitten mielipide ei musta muutu jos mun äiti on sellanen tiukkis, mut ehkä ne lähinnä aattelee sillo, et kiva kun musta pietään huolta..:) Mut tuo että toivottavasti äiti ei tosiaan saa niitten mielipidettä muuttumaan, koska musta just tuntuu, et jos äiti sinne soittas, nii varmaa ne porukatki kieltäis mun menemisen sinne, vaikka hirmu ihania ovatkin.. mutta pitää varmaan jutella poikaystävän kanssa.
Ja joo, taijan käyttäytyä nyt tosi tyhmästi itekki jos suutun tosta, koska vasta ekan kerran sitä koitin pyytää, nyt koitan olla ihan normi, ja pyyän uuestaan kohta:)
Tuntuu itelle vaan niin tyhmälle, et kavereitten ei tarvii ees kysyä lupaa ja kaikille muille se on hirmu jees, ja sitte mulle tekee tosi vaikeeta ees kysyä tota asiaa, ku tiiän, että vastaus on ei (kuten se olikin.) JA kaiken tämän lisäks äiti puhuu asiasta koko perheelle, niin suututtaa tollanen et kaikki tulee kommentoimaan sitä. ÄÄRGH:D ehkä oon vaan ärsyttävä murrosikänen teini, mutta kun koitan kuitenki kypsästi tän asian käsitellä:)
Nyt koitan olla luottamuksenarvoinen tytär ja kysyn uuelleen pian tässä !
Ootte huippuja !

Vierailija
amanda728

okei, haluutko kertoa vielä, miten poikakaveris suhtautu koko hommaan? Ja miten poikakaverin porukoille kävi koko juttu:)?
Okei, ihana, etten oo ainut ja joo, on maailmassa tätä isompia asioita ja murheita kaikki, mutta nyt vaan suututtaa eniten tällanen!!!!
ja meei, seurusteletko vielä saman pojan kanssa, ja kun sitte vihdoin pääsitte yöks, niin miten porukkas suhtautu ja saitteko sitten nukkua samassa huonees?!:D Ja kuinka kauan sää jankutit, että sinne voisit päästä:D?
Mut kiitos kovasti! Ja kiva jos muutkin haluais vastailla!:)

Poikakaveria tietysti ärsytti ja olin minäkin aika vihainen äitille alkuun (muistaakseni, siitä on kuitenkin jo 3 vuotta aikaa..). En muista miten kauan tuosta äitin kanssa riitelin, mutta se ainakin tuntui ikuisuudelle :D ei siinä varmaan mennyt kuin pari viikkoa tai jotain, sitten äiti kyllästyi kuuntelemaan minun valitusta asiasta ja lupasi että sitten 3kk seurustelun jälkeen :)

Saatiin nukkua samassa huoneessa ihan silloin ja porukat oli ihan mukavia ja käyttäytyi ihan normaalisti :D ja muutenkin äiti muuttui paljon rennommaksi sen jälkeen, sain mennä melkein minne halusin ja milloin halusin, vaikka ennen en ollut saanut mennä melkein minnekään. Kai se ajatteli että kulta pitää minusta huolta :) ja joo, seurustellaan vieläkin, 3 vuotta tuli täyteen vähän aikaa sitten :)

Vierailija

samanlaisia kokemuksia myös täällä, me seurusteltiin 9 kk, ennen kuin vanhemmat lopulta hyväksyivät yökyläilyn. kuullemma "jotakin" olisi voinut tapahtua, mutta miksi sitä ei olisi voinut tapahtua myös päivällä?

monet kaverit myös ihmettelelivät kun ei olla toistemme luona yötä, mutta sinnittelimme kuitenkin sen 9 kk, ennen kuin myöntävä vastaus tuli.

toivottavasti saatte sen nopeammin :) tsemppiä!

Vierailija

ihanaa, luotte muhun lisää toivoa!!:D mä koitan kysellä aina tässä tietyin väliajoin, etten hermostuta mammaa päivittäisesti, mut kuitenkin että se muistaa et asia on ajankohtainen!!:D äiti tuli eilen pyytää multa anteeks ku niin rumasti multa sen eka kiels ja isi sano et "jaksakaahan vielä oottaa" , mutta ku eiiii!:D määki voisin ehottaa vaikka tota 3 kuukautta tai jotai, ja ihanaa tuntee, etten todellakaan ole ainut!:D ootte parhaita, ja kertokaa vaan lisää juttuja!;>

Vierailija

Eipä meilläkään poikakaverin äiti oikeen halukkaasti päästäny poikaansa(17v) yökylään. Meillä meni yli vuosi ennenkuin lupa herui. Tästä johtuen tuli sitten harrastettua päiväsaikaan missä sattuu noita sänkyhommia koulunvessasta lähtien, mutta hauskaahan se oikeestaan vaan oli:D

Epäreiluinta oli, että sen pikkuveli pääsi 16-vuotiaana tyttöystävänsä luokse yökylään!

Vierailija

Et varmasti oo ainut, voisin lähtee veikkaan että varmasti joka toinen sun ikäinen taistelee ihan samoista asioista. Tää voi kuulostaa hölmöltä, mutta oikeesti toi on ihan huippujuttu, että sun vanhemmat on huolehtivaisia, eivätkä päästä sua heti poikaystävän luokse yöks. Niin moni nuori joutuu kokeen turvattomuuden tunnetta kotona, kun vanhemmat ei välitä, ja saa mennä ihan miten itse haluaa. Joskus ajatus siitä, ettei vanhemmat aseta mitään rajoja vaan sä saat asettaa ne ite, tuntuu ehkä houkuttelevalta. Mutta pidemmän päälle se ei varmasti tuntuis kivalta. Ite muistan, kun vanhemmat soitteli aina iltaisin mun perääni ja kyseli, missä meen. Sitten kun niin ei enää tapahtunut noin vuosi sitten, aloin ihmetellä, mikseivät ne soita enää. Ja olin jopa hieman pettynyt! :D Vaikka aikoinaan ärsytti niin helvetisti, kun ne soitteli perään kokoajan. Mutta se on vaan välittämistä.

Mä aloin itse seurustella vähän alle 15-vuotiaana silloisen poikaystäväni kanssa. Meni noin 9 kuukautta, ennen kuin saatiin luvan kanssa olla toistemme luona yötä. Sitä ennen oltiin kyllä salaa nukuttu aina tilaisuuden tullen. Mä ymmärrän kyllä, että se oli porukoille aika kova paikka, kun mä oisin halunnut nukkua jo yhdessä poikakaverin kanssa, ja heille olin vielä se perheen pienin. Mä luulen, että äiti heräs sillon viimestään, kun sanoin sille hankkivani E-pillerit. Siitä noin kuukauden päästä lupa yökyläilyyn tulikin. Äidit varmaan luulee, että seksiä harrastetaan vaan öisin, ja siks kieltää yökyläilyn. Miksikäs muutenkaan. Tai sitten ne ei halua päästää irti.
Erosin tuosta poikaystävästäni kolmen vuoden seurustelun jälkeen, ja kun löysin uuden, ei edes 18-vuotiaana lupaa tullut heti jäädä tämän luokse yöksi. Yöllä pistin viestiä, että tuun aamulla kotiin, mutta mammapas sanoikin, että tuut kotiin yöksi. Tossa suhteessa ei kyl tarvinnut odottaa kun pari viikkoo. Mutta onhan se eri asia olla 15 kuin 18 :>
Varsinkin jos toi on sun eka kunnon suhde, kun oot tuonut poikaystävän näytille, niin se on ihan ymmärrettävää, että alkuun on hankala saada lupaa. Mutta usko pois, kyllä se ajan myötä tulee. Ja luultavasti sunkin äitiä huolestuttaa eniten seksi. Ehkä sä voisit puhua sille siitä? Sanoa, että te ootte kyllä jo alottanut ton sukupuolielämän, eikä se oo mitenkään yhteydessä yökyläilyyn. Tai jos ette oo vielä harrastaneet seksiä, kerrot sen ihan reippaasti, ja sanot, ettei sun poikaystävä painosta sua mihinkään.
Tulipas tästä nyt pitkä, mutta tsemppiä! Oon ihan varma, että säkin saat luvan ajan myötä, kun vanhempasi tottuu ajatukseen. :)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat