vuodatus

Vierailija

Olen seurustellut nykyisen poikaystäväni kanssa melkein kaksi vuotta. Tästä ajasta reilu vuosi on ollut yhtä helvettiä.
Olin onnellisempi kuin ikinä seurustelumme alkuaikoina. Minua ei ole ikinä kohdeltu niin hyvin ja tunsin oloni prinsessaksi. Poikaystävä vannoi ikuista rakkautta ja sanoi, ettei ikinä voisi loukata tai satuttaa minua. Tarvitsin näitä lupauksia, sillä olin juuri kokenut elämässäni yhdenlaisen helvetin.
Seurustelumme ensimmäiset kuukaudet olivat kuin paratiisissa eloa. Kuitenkin eräänä iltana, kun loukkaannuin poikaystävälleni nyt mitättömältä tuntuvasta asiasta, hän yritti heittää minut ulos asunnostaan, kirjaimellisesti. Sain kuitenkin puhuttua itseni jäämään, eikä asiasta puhuttu enää mitään. Silloin olisi pitänyt tajuta, ettei tämän ihmisen päässä kaikki ole kunnossa.
Ennen seurusteluamme ja suhteen alkuaikoina minulla oli poikaystäväni lisäksi monia muita ystäviä, niin miehiä kuin naisiakin. Ajan kuluessa olen menettänyt näistä ystävistäni suurimman osan, miehistä kaikki. minulla on tällä hetkellä yksi läheinen ystävä, jolle saatan puhua tietyistä asioista, kun ennen niitä oli monia. Ikävöin ystäviäni, niitä miehiäkin. Heille pystyin puhua eri tavalla kuin naisille. Poikaystäväni mielestä olen kuitenkin täysi huora, jos minulla on miespuolisia ystäviä.
Yhteen muutettuamme poikaystäväni todellinen luonne tuli ilmi. Hän hermostuu pienistä asioista, kun yleensä teen hänen mielestään kaiken väärin. Ennen hermostuminen oli pelkkää huutoa ja murjottamista, mutta sittemmin mukaan on tullut myös väkivalta. Olen monet kerrat itkien pyytänyt häntä lopettamaan, mutta hän innostuu siitä vain lisää.
Ennen tyydyin tähän kohtaloon. Olin vain onnellinen, ettei hän lyönyt minua kasvoihin tai sellaisiin paikkoihin, että muut voisivat mustelmat nähdä. Vähän aikaa sitten kuitenkin sain turpaani niin, että hammas lohkesi ja silmä oli turvoksissa ja mustana yli viikon. Nenäni ei ole vielä edes parantunut kun on niin turvoksissa. Tämän sattuessa hän oli tietysti humalassa.
Niin se on aina, kännipäissään minua lyö ja krapuloissaan pyytelee anteeksi.
Olen yrittäny puhua hänelle, että erottaisiin suosiolla, kun hänen mielestään olen huora lehmä, joka ei saa kotoa liikkua minnekään. Tuloksena on kuitenkin ollut uusia mustelmia kehossani.
En ikinä uskonut, että tämä henkilö voisi minua näin paljon satuttaa. Hän on ollut ihana, tehnyt minusta maailman onnellisimman ihmisen, mutta samalla myös surullisimman. Kukaan EI KOSKAAN OLE SATUTTANUT MINUA NÄIN PALJON.
En uskalla kertoa, että haluan kauas hänestä. Voisin muuttaa pois, mutta en uskalla, koska hän on vannonut löytävänsä minut vaikka kiven alta, jos lähden pois.
odotan vain, että saan kouluni loppuun tänä keväänä ja pääsen lähtemään kauas pois tästä kaupungista. Voin vain toivoa, ettei hän tule missään vastaan, koska silloin olisit kuollut.
Olen monet kerrat halunnut puhua tästä asiasta jollekin, mutta en ole ikinä uskaltanut. Riittää, että poikaystäväni satuttaa minua, hänen ei tarvitse satuttaa muita.
Elämäni on pelkkää helvettiä, mutta jossain tuolla kaukana pilkistää tulevaisuuden valo. Jospa joskus voin elää elämääni niin kuin itse haluan, ettei tarvitse tanssia kenenkään pillin mukaan. Ehkä se joskus onnistuu...

Kiitos.

Kommentit (14)

Vierailija

Kauheeta. :( En vain ymmärrä miten noita hulluja on vapaalla. Avuttoman naisen kimppuun käy. Hyvä nainen muuta pois niin pian kuin mahdollista ja vaihdat vaikka etunimen jos pelottaa liikaa. Tai otat ainakin salaisen puhelinnumeron ja osoitteen. Suunnittelet kaiken valmiiksi ja miehesi poissaollessa nopeeta vauhtia kämppää tyhjäks ja muualle asumaan. Fakta on kuitenkin se että hänkin on vain ihminen, ei se sua mistään kiven alta tuu etsimään jos laitat tietosi salaisiksi. Ei kukaan normaali pulliainen saa kenenkään tietoja vaikka kuinka tivaisi, ja vaikka miten hullu olisikin. Ja tuskin hän kauaa sua jaksaisi yleensäkään vainota jollei mitään jälkeä susta enää löydä. Äkkiä vaan suunnittelet miten lähdet ja minne. Loppuhan tosta on tultava. Tulisin itse vaikka sua auttamaan lähtemään pois sieltä jos asutaan samalla paikkakunnalla :)

Vierailija

Tarinasi oli todella surullista luettavaa, toivottavasti selviät mahdollisimman pian ulos tilanteesta. Ymmärrät varmasti, että sinun tulisi päästä eroon tästä ihmisestä, mutta kuten sanoit, se ei ole helppoa. Sanoit käyväs jotain koulua, olisko siellä ihmisiä joille voisit puhua? Pääsisit varmasti jonnekin turvakotiin ja muutenkin tilanteeseesi on saatavissa apua myös poliisilta. Aivan kamalaa kohtelua joudut kestämään kyllä. Älä anna poikaystäväsi nujertaa sinua, et toivottavasti joudu katselemaan häntä enää kauaa.

Vierailija

Kiitti...

Olen aikaisemminkin joutunut numeroani vaihtamaan erään miehen takia, mutta eipä se häntä hidastanut. Onneksi oli vaarattomampi tapaus kuin tämä.

Haluaisin vain uskaltaa lähteä, mutta pelkään liikaa. Hävettää ylipäänsä, että olen tällaiseen tilanteeseen itseni sotkenut. Poikaystäväni oli viime kesänä sitä mieltä, että hän muuttaa pois, mutta minä idiootti en päästänyt. Nyt kun itse sitä yritän ehdottaa, se ei hänen mielestään tule kuuloonkaan.
Yritän vain sinnitellä ensi kuun loppuun. Silloin saan kouluni loppuun ja isosiskoni tulee kaupunkiin. Ehkä hänen kanssaan uskallan mennä hakemaan tavarani, eihän poikaystäväni nyt varmaan kahta naista voisi satuttaa..

Vierailija

Vitsi ku on ikävä niitä aikoja ku ei tiennyt maailman pahasta mitään.
En ois kyllä ikinä halunnu kasvaa aikuiseksi. Olis vaan niin parasta juosta äidin kainaloon turvaan, ku isot pojat kiusaa.

Vierailija

Oli kauheaa lukea tarinasi ja yrittää ymmärtää miltä sinusta tuntuu. Toihan on ihan sairasta. Kannattaa oikeesti suunnitella kunnolla ja sit vaa häipyä kertomatta mitään. En usko että se sua löytää jos just laitat puh.nmeron salaiseksi jne. Ja jos löytää niin sitten hankit lähestymiskiellon. Mutta todellakaan ei ole oikein, että sä joudut kärsii teidän suhteestanne. Lähde pois siitä ennen kun on myöhäistä. Voimia ?

Vierailija

Kyllähän se niin on että sun on repäistävä itses tuosta suhteesta irti tavalla tai toisella, koska toinen vaihtoehto on suhteeseen jääminen, mikä on todella huono vaihtoehto.

Missä sun perhe on? Sehän on yleensä ensimmäinen paikka josta kannattaa turvaa hakea.

Onneksi olkoon siitä, ettet ole ehtinyt naimisiin tämän miehen kanssa tai ettei teillä ole lapsia. Nyt sinulla on vielä hienoimmat mahdollisuudet päästä lopullisesti eroon tästä tyypistä.

Vieraaseen kaupunkiin muuttaminen on varmasti hyvä ajatus, ellet halua sitten väliaikaisesti muuttaa takaisin perheesi luo. Joka tapauksessa yritä saada yhteys näihin vanhoihin kavereihis, selitä heille mitä tapahtui. Ja jos muutat uuteen paikkaan, niin panosta siihen, että löydät heti yhden tai pari luottoystävää siltä varalta, että se mies löytää sut. Kannattaa myös ehkä miettiä facebookista ja vastaavista eroamista joksikin aikaa, ettei hän löydä sinua sitä kautta.

Muista, että suomessa on varmaan aika hyvät apu- ja tukiryhmät kotiväkivallasta kärsineille.

Ja kun alat pakkaamaan niitä tavaroitas miehes poissa ollessa, niin OTA JOKU YSTÄVÄ TAI PERHEENJÄSEN MUKAAN! Mieluiten joku miespuolinen. Siltä varalta että äijä tulee kotiin kesken kaiken. Ja toki voit jo nyt vaivihkaa pakkailla tavaroita ja pikkuhiljaa kuljetella niitä pois, vaikka sitten sen ystäväs luo, sieltä niitä on turvallista hakea myöhemminkin.

Hienoa että sinulla on uskallusta lähteä tuollaisesta suhteesta. Poikaystäväni äiti kärsi tuollaista kymmenen vuotta, ennen kuin uskalsi paeta lasten kanssa.

Vierailija

Suosittelen ottamaan HETI yhteyttä lähimpään kriisikeskukseen. Sieltä saat keskustelu- sekä käytännön apua. Tarvittaessa kriisikeskuksilla on myös tukiasuntoja, joihin voit päästä väliaikaisesti. Kriisikeskuksella on myös koulutettuja tukihenkilöitä, jotka voivat auttaa esim rikosilmoituksen tekemisessä.

Vierailija

jenskie..rupee melkeen itkettää kun luen sun tarinaa :I mulla on ite vähän samanlaisia kokemuksia, mut onneks ehittiin olla yhessä vaan 9kk ja onnistuin pääsemään tyypistä eroon vaihtamalla numeron. Ei siis asuttu yhessä, mutta tiedän miltä susta tuntuu. Ja paras kaverini on just käynyt hakemassa lähestymiskiellon exäänsä, joka hakkas ja uhkaili, yritti omistaa kaveriani. Toivottavasti pääset pian pois tosta tilanteesta! En osaa sanoa muuta, mutta yritä tehdä hyvä suunnitelma ja häipyä nopeasti.

Vierailija

On mun perhe tässä lähellä, mutta en halua heitä sotkea tähän mukaan. Enkä ees viiti kertoa niille, kuinka paskaan tilanteeseen oon itteni saanut. Hävettää niin.

Rikosilmoituksen tekeminen kuulostaa jotenki niin kauhealta.. Haluaisin vaan päästä tästä tilanteesta niin, ettei tarvitsisi sotkea muita tähän.

Outoa tämmönen, miten voi vihata ja rakastaa yhtä aikaa niin paljon..

Vierailija

Tarinasi oli kauheaa luettavaa ja tuli mieleen oma edellinen suhde, jos koin samanlaista tuskaa,kun sinäkin. :(

Itse lähdin suhteesta sanomatta mitään sillä välin,kun poliisit olivat hänet hakeneet yks yö, jolloi hän uhkasi minun ja kaverini henkeä. Pakkasin kamat ja otin koiran kainaloon hävisin.

Parin päivän päästä sain puhelun poliisilta, joka kysyi tunnenko tämä nimistä ihmistä, aluksi olin vähä ihmeissään, että mistä on kysymys... Poliisi vain soitti kertoakseen, että ex oli tehnyt monia turhia hälytyksiä yön aikana. Totesin poliisille puhelimessa, että olen juuri menossa katsomaan ex, kun hän oli soittanu kaverilleni, joka ei vielä tiennyt tilanteesta ja oli kertonut hänelle missä olin. Tapasimme ex:ni kaverini kanssa stadin keskustassa ja olin ehkä hänen luonaan minuutin ja totesimme, että pakko soittaa poliisit, hän oli ajanut autonsa keskelle isoa kävelykatua poikittain ja uhkaili ihmisiä, niimpä sitten soitin samalle poliisille,joka oli soittanut minulle pari minuuttia aikasemmin ja pyytänyt soittamaan hänelle,jos tilanne vaatii. Poliiseille meni noin 3 minuuttia tulla paikalle, katsoimme kaverini kanssa,että yks maija, kaks maijaa ja kolme maijaa tulivat vilkut päällä paikalle ja pidettivät ex. Toi tilanne todella avasi silmäni ja totesin,että mistä noita hulluja naisten hakkaajia riittää tässä maailmassa. Viimeiseen kahteen vuoteen en ole kuullu ex:stä mitään, aluksi hän soitteli serkulleni, mutta tajusi,ettei serkkuni tule sanomaan ikinä hänelle missä asun nykyää ja mikä on puhelinnroni.

Välillä jotkut yhteiset kaverit kyselevät etteikö minua oikeasti kiinnosta mitä hänelle kuuluu, aina he saavat saman vastauksen ettei kiinnosta.

Toivottavasti pääset eroon suhteestasi vaikkei se helppoa tule olemaan :) Otat vain sen irtioton silloin, kun saat siihen hyvän tilaisuuden :)

Voimia sinulle!!! <3 :)

Vierailija

asia on nyt kyllä sitten niin että jotain sun on tehtävä tolle tilanteelle, ei siinä mitkään voivottelut auta. ei se tilanne siitä itsekseen parane, vaikka kuinka toivoisit.

jos sinulla olisi tytär samassa tilanteessa, niin toivoisitko, ettei hän kertoisi omalle äidilleen, että hän on pulassa ja häntä hakataan?

ja höpöhöpö, rakkaudella ei ole ton kanssa enää mitään tekemistä, toi on tottumusta ja riippuvuutta. ja vaikka kuinka kovin häntä rakastaisitkin, se ei oikeuttaisi hänen tekojaan.

nyt otat härkää sarvista ja laitat elämäs kuntoon, vaikka se kipeetä tekiskin.

Vierailija

Tiedän,tiedän, ei tässä mitään järkeä ole.

Pelkään sitä reaktiota niin paljo, ku hän huomaa, että oon lähtenyt. Tiedän, että se ihminen löytää mut vaikka kiven alta, jos oikeesti haluaa. En mä pääse siltä ikinä karkuun..

Oon viimesen vuoden eläny omassa menneisyydessäni, kironnu itteni alimpaan helvettiin, ku tein aikaisemmin vääriä valintoja. Oon ikävöiny eksääni ja onnellista, normaalia parisuhdetta niiiiin paljon. Tekihän seki mulle paskamaiset, mutta sentään tajusi myöntää virheensä ja olla pahoillaan. Niin pahoillaan että meni sitten ja tappoi itsensä. Kaduttaa.

Miksei tämä elämä voi olla helppoa.

Vierailija

Olen hyvin samalla kannalla Jonna88:n kanssa. Asialle on tehtävä jotain! Ymmärrän, että on ristiriitaista rakastaa ja vihata samaan aikaan ihmistä niin paljon, mutta tuo ei ole enää tervettä. Olet joutunut kokemaan paljon ja tuo entisen kumppanin itsemurha oli varmasti kova koettelemus.
Itse nykyiseen asiaan.. Vaikka nykyinen kumppanisi uhkailisia löytää sinut tai tehdä itselleen jotain,niin muista silti, että usein ihmisten uhkaukset ovat pelkkää puhetta. Tarvittaessa uskon, että hän ei edes Suomen kokoisesta maasta sinua enää tule löytämään, jos niin haluat. Vaihda numerosi, tietosi salaisiksi ja mikä tärkeintä vannota tulevien ystäviesi pitämään asuinpaikkasi ym. tietosi ehdottomasti salassa, jos joku niitä kysyy. Tarvittaessa pyydä vaikka viranomainen mukaasi, jos/kun päätät lähteä asunnosta. Uskon tällaisenkin järjestelyn onnistuvan, kun vain kerrot tilanteestasi.

Olen itsekin kuullut uhkailuja itsemurhan yms sellaisen suhteen.. Kuitenkaan koskaan mitään ei ole todellisuudessa käynyt. Tilanteeni on tietysti ollut paljon lievempi kuin omasi. Ajattele silti niin, että olet tärkeä ja ainutlaatuinen. Ansaitset niin paljon parempaa :)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat