liian nuoria?

Vierailija

minulla olisi tälläinen "ongelma". minä olen 19vuotias ja poikaystäväni 17, ja hän täyttää pian 18. haluaisimme mennä kihloihin, mutta meillä on yksi este: minun äitini. tiedän nimittäin sen, että äitini ei pidä minun ja poikaystäväni suhdetta millään tavalla vakavana, vaikka olemmekin seurustelleet minun mielestäni vakavasti jo 2,5 vuotta ja rakastamme toisiamme syvästi. en haluaisi äitini kanssa tälläisesta asiasta tapella tai muutenkaa vihoitella. äitini pitää poikaystävästäni mutta en ymmärrä miksi hän ei usko että meistä poikaystäväni kanssa voisi tulla jotain.

joten mitä tekisin, mennäkkö vai eikö mennä?

Kommentit (6)

Vierailija

Varmaan teidän ikänne vaikuttavat äitisi mielipiteeseen. Itse odottaisin kuitenkin poikakaverin mahdollisen armeijan ja mahdollisen uuden koulun aloittamista. Ne ovat sen verran mullistavia asioita, että suhteeseen voi tulla hyvinkin ryppyjä. Sekä armeija että sivari muuttavat nuorta miestä.

Mutta sinä itse olet jo 19, ja etenkin jos et asu enää kotona, niin asian ei pitäisi kyllä äidillesi kuulua:) Äitisi kuitenkin pitää poikakaveristasi, joten eiköhän hän tottuisi asiaan.

Vierailija

no.. poikaystäväni valmistuu keväällä 2011 samaan ammattiin kuin minä itse. armeija tosin voi muuttaa häntä. mutta hän ei mitenkään ole kiinnostunut alkoholin käytöstä tms. joten mun on turha pelätä ainakaan että siitä tulisi täysikäisyyden koittaessa mikään bilettäjä.. kihlat silti jännittää..

Vierailija

Etkö voisi yrittää jutella äitisi kanssa ja yrittää kertoa, että te olette vakavissanne? Voisit pyytää äitiäisi jopa kertomaan, miksi hän ei usko teidän suhteenne kestävyyteen. Jos hänellä onkin vääriä käsityksiä teistä, niin voisit koittaa oikaista ne:) Mä luulen, että äitisi ajattelee teitä yhä lapsina, eikä ymmärrä, että olette jo pian molemmat täysi-ikäisiä, tai sinähän oletkin jo. Ehkä hän ajattelee, etteivät "noin nuoret" voi edes seurustella vakavasti (näin oli meillä, se tosin helpotti kun olin asunut vuoden muualla opiskelemassa).

Vierailija

Kihlaus on lupaus avioliitosta. Miettikää tarkkaan oletteko valmiita siihen!!

Pieni vinkki: Teimme poikaystäväni kanssa niin 1,5 vuoden seurustelun jälkeen että hankimme kaulakorut, sellaiset kultaiset laatat jossa toistemme nimet ja takapuolella päivämäärä koska kaikki alkoi. Minulla oli siis se koru, jossa poikaystäväni nimi, ja hänellä se, jossa minun nimi. Kesällä erottiin. Että niin loppujen lopuks kävi.

Miettikää siis TODELLA tarkkaan ja puhukaa asiasta keskenänne jonkun aikaa! Välillä kyllä ihmetyttää kun todella nuoret, siis jotku 15- vuotiaat menee kihloihin. Ei niin nuorena tajua mistä on kysymys ja mihin oikein ryhtyi! kivaa, "ihquu" sit näytellä kavereille sormusta. Sormuksella siis on syvä tarkoitus, että ottaa ensimmäisen askeleen kohti alttaria. Lupaa toiselle että menee naimisiin tämän kanssa.

Eli, miettikää vielä jonkun aikaa, ettei sitten tuu tehtyä liian äkillistä päätöstä! Onnea teille molemmille, mikä päätös sitten tuleekin olemaan. : )

Vierailija

Joo, meilläkin on ollu jo 2 vuotta tämmöset sydämenpuolikkaat joissa on toistemme nimet ja pvämäärät milloin aloimme virallisesti seurustella. Ehkä annan vaan ajan kulua, jahka joskus päädymme kihloihin. Poikaystäväni on "uhannut" kihlautua mun kanssa kunhan on täyttänyt 18vuotta. Eli aika pian. En enää itse jaksa hoppuilla asian kanssa, koska minullahan ei ole kiire, aikaa on. :) Kiitos vastauksista.

Vierailija

Kannattaa ehdottomasti odottaa intin tai sivarin yli! Se aina muuttaa ihmistä, joko hyvässä tai pahassa. Ite oon ollut onnellinen, koska kullan inttivuosi päättyy ihan lähipäivinä ja kaikki on mennyt loistavasti, mutta aina ei kuitenkaan käy niin. Joten olkaa kärsivällisiä ja odottakaa vielä hetki, olettehan te silti yhdessä:)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat