Kumppanin juominen?

Vierailija

Missä vaiheessa teidän mielestänne mies käyttää liikaa alkoholia?
(pätee toki naisiinkin!)

Oma mieheni on nyt viimeiset kuusi viikonloppua dokaillut, lauantait podettu darraa tai jatkettu ryyppäystä. Elän siis kaukosuhteessa. Eikä paljon huvita matkustaa sitä 450km jos miehellä vielä krapulakin. Ikäeroakin on, reilusti, mutta ei tuo menoa haittaa (näkyy vaan tässä miehen juomisessa ehken). Itse olen siis 8 vuotta nuorempi. Olen kyllä esittänyt rauhallisesti toiveen että jättäisi väliin jonkun viikonlopun ja kiinnittäisi huomiota minuunkin :/ Ehkä olen vain yliherkkä juomiselle, koska harrastan sitä itse suhteellisen harvoin, kerran kuussa, kerran kahdessa kuussa.
Mitä mieltä olette? O:

Kommentit (9)

Vierailija

Varmaan riippuu siitä kuinka paljon miehesi juo kerralla. Oma miekkoseni saa nimittäin krapulan helpostikin neljällä annoksella alkoholia:D Juoko hän myös viikolla? Juoko silloin sinun kanssasi kun menet käymään hänen luonaan?

Joka tapauksessa on ehdottomasti väärin, että miehesi juo itselleen krapulan silloinkin kun sinä olet tulossa käymään. Jo senkin takia, että noin pitkä matka maksaa aika lailla ja on väärin jos toinen krapuloi silloin. En usko että olet yliherkkä juomisen suhteen. Mulla on kanssa 500 km välimatkaa etäsuhteessa ja en jaksaisi tuollaista juomista ja krapuloita. Eikö miehesi voisi tulla käymään sinun luonasi?

Vierailija

Oma periaatteeni on, että jokainenhan saa käyttää alkoholia ihan niin paljon kuin haluaa, mutta minun ei ole pakko sitä katsella!

Muotoilen asian näin, koska ei minulla mielestäni ole oikeutta sanoa aikuiselle ihmiselle, että älä juo. Näin päätös on aivan hänen omansa, se on joko minä tai kännäys, ja jos kännäyksen valitsee niin sitten ei alunperinkään ole minulle oikea kaveri. Itse en harrasta humalaa enkä krapulaa, joten en sitä ihan hirveästi jaksa kumppaneidenkaan osalta.

En sano että pari olutta on maailmanloppu, en "vaadi" keneltäkään absolutismia, en vaan tykkää örvellyksestä tai kännidraamasta.

Minullakin on ikäeroa mieheen n.7 vuotta, ja välimatkaa yli 7000 kilometriä, mutta onneksi ollaan samoilla linjoilla alkoholinkäytön suhteen.

Olen yhden kerran seurustellut aivan täysin juopon miehen kanssa, ja vaikka sinun tapauksessasi ei varmasti sellaisesta ole kyse, sanon kuitenkin että runsas alkoholinkäyttö tuppaa aiheuttamaan kaikenlaisia muitakin ongelmia.

Tulipas tähän tekstiin jotenkin kovin negatiivinen sävy... ei ollut tarkoitus :)

Vierailija

Ei tuo oikein voi tulla käymään kun asun vielä porukoitten luona, lukiota lopettelen piakkoin. Ei viikolla juo, eikä kyllä tee mitään muutakaan.. (huoh) Yhdessä joskus juodaan, mutta ei silloin kun ei mua itseäni huvita, onneksi.
Olen yrittänyt olla hyväksyväinen ja muuta mutta on aika väsyttävää tuo.. "Oltaisiko tämä viikonloppu ihan vaan kahdestaan?" "Jos juteltaisi huomenna soitettaisi vaikka?"
Miehelle tosissaan tulee krapula herkästi, aina parikin päivää. Tai sitten se vaan juo ihan tajuttomasti..mene ja tiedä.
Lähinnä tuon yhteisen ajan puutteen lisäksi huolettaa terveys :/ Kun tuommoinen tuppaa jäämään pitempiaikaseksi tavaksi (mitä se kyllä nytkin on). Miehen isä kuoli kuitenkin alkoholista aiheutuneeseen maksavaurioon, että jos omena ei kauas puusta putoa ni gg. Huoh

Vierailija

Minulle liiallisen alkoholinkäytön kriteerit täyttyy silloin kun se alkaa haitata normaalia elämää, tai kun tiettyjä asioita ei voi tehdä ilman sitä - eli en pidä varsinaisia määriä niinkään tärkeinä, vaan sen minkälaisessa asemassa se alkoholi on elämässä. Jos se on aina iso osa "hauskanpitoa", tai tarpeellinen "rentoutumiseksi", tai melkein joka viikonloppu menee vaihtelevasti krapulassa tai kännissä, silloin pitäisin sitä ongelmakäyttönä.

Onhan niitä miehiä jotka tulevat krapulaan vain muutamasta oluesta - mutta aika harva normaalikokoinen aikuinen mies, varsinkin jo kypsään ikään ehtinyt ja vuosia juonut, tulee krapulaan vähemmästä kuin kunnon kännistä. Kyllä minuakin tuo terveys kuvaamasi pohjalta huolettaisi, ja tietty runsas juominen tuo mukanaan muitakin sivuvaikutuksia, miehet varsinkin tuppaa kännisenä yliarvioimaan taitonsa nyrkkeilijänä ja ralliajajana... Ihan kaikkea ei tarvi yrittää ymmärtää ja hyväksyä, minusta se ei ole nalkutusta silloin kun huoli toisesta on syy siihen.

Vierailija

Kesästä asti seurustellu, ja kesällä normaalistikkin alkoholia käyttävät ihmiset juo melko paljon... no se oli sillon, ja annoin olla. Sitten kun rupes alkoholin käyttö jatkumaan syksymmälle kun olin itse yökyläilemässä niin rupes tympimään miehen käytös humalassa, ja aamulla pitäs vielä kattoo sitä krapulointia. No, sit sanoin että en tuu tänne enää sillon ku oot juomassa, että koitahan jotenkin järjestää aikaa myös mulle jos sitä haluat, mutta juoda kyllä saat, kunhan mun ei tarvii sitä katella. Sitten se meni niin että tulin viikonloppuna esim perjantaina sinne, ja se joi sitten lauantaina, kyllä se mulle kävi. Nyt kun se on ollu 1,5kk juomatta niin alkaa olla jo ikävä sen humalaa.. :D joten pistät vaan jonkunlaiset rajat, mut älä hyvä lapsi kuitenkaan kokonaan kiellä, sitä ne ei jaksa.

Vierailija

Mielestäni on liikaa jos juo joka viikonloppu niin paljon, että on ihan näkyvästi humalassa ja aamulla on krapula. Viikonloppusin voi juoda saunakaljoja/muutaman paukun mutta aina ei tarvitse olla näkyvästi humalassa.

Sillointällöin voi toki enemmänkin ottaa. Jos haluaa vaikkapa vähän enemmän juhlia.

Vierailija

Minä kyllä toisaalta olen kieltänyt miestäni juomasta, koska kun aloitimme seurustelun, se oli sitä että minä olin viikot koulussa, ja hän ryyppäsi viikot ja viikonloput sitten podettiin monen päivän krapulaa.. joten sanoin kyllä siinä vaiheessa kun olimme seurustelleet 3kk että joko minä tai viina, valitse. Minut näköjään hän valitsi. Teimme myös sen selväksi että jos juomaan lähdetään sitten olemme samassa porukassa. Muuten minulle tulee se epätietoisuus missä hän menee, sillä tapana hänellä oli että ei vastailla puhelimeen kun ollaan baarissa koska ei kuule mitään... Ei hänellä mitään naisseikkailuja ollut, tiedän sen. Nyt ollaan elätty yhteisymmärryksessä jo 15kk (:

ps. minusta kannatti tehdä jonkinnäköistä sopimusta juomisen suhteen. Auttoi todella paljon.

Vierailija

Kuten Kisaki sanoi: Jokainen voi juoda niin paljon alkoholia kuin huvittaa, mutta en lupaa jäädä katselemaan esialkoholismia. Itse käytän alkoholia minimaalisesti, harvoin olen edes kännissä. Enkä halua miestä, joka imee alkoholia itseensä kuin pesusieni: juo kerran tai ueampia kertoja viikossa ja joka kerralla on pakko vetää örvelökännit. Jos mies juo olutlasillisen/punaviinilasillisen päivässä niin se on eri asia, koska silloin humalatilaa ei voi saavuttaa. Eli määrittelen liiallisen juomisen tasoa pitkälti örvelökännien kautta. Kännit silloin tällöin ei oel aphitteeks kellekään, ellei yksilö ole kännissä väkivaltainen itselleen/muille tai yliseksuaalinen.

Vierailija

Itse seurustelin puolitoistavuotta muutaman vuoden minua vanhemman miehen kanssa. 9kk ajasta asuttiin yhdessä, ja sitä ennenkin nähtiin lähes joka päivä. Mies joi joka viikonloppu, joskus molempinakin päivinä, vähintään kerran viikonlopussa kunnon krapula, jota minun piti sitten yrittää helpottaa. Alussa juominen oli hieman vähäisempää. Huomasin kun muutimme yhteen, että hän juo, todella paljon. Joka ilta pari-kolme iltakaljaa, vähintään + viikonloput. Jossain vaiheessa kun olimme yhdessä juhlimassa, tai vaikka olisin itse ollut kuskina, mies joi sellaisia kännejä ettei tajunnut välillä mitään, joskus meni muisti. Lopulta se tapahtui.. Oltiin molemmat oltu juhlimassa, samassa porukassa, ja mies hermostui jostain minulle. Kävi käsiksi. Kaikista järkyttynein olen siitä, ettei kukaan ohikulkijoista kiinnittänyt edes huomiota vaikka makasin puoliksi maassa ja huusin apua. Mies huusi takaisin että ei se tajua mitä puhuu, jatkakaa vaan matkaa.

Kerran, jo alkuaikoina, olimme miehen luona isolla kaveriporukalla. Hermostui taas jostain, ja kun olin mneossa parvekkeelta takaisin sisään, ja pidin ovenkarmista kiinni puhuakseni vielä miehelle, heitti parvekkeen oven täysillä kättäni päin.

Kerran myös kännissä yritti ottaa minut väkisin.

Herää kysymys, miksi kestin tota noinkin kauan. En ollut uskonut kun jotkut puhuvat etteivät tajunneet heti, mitä kaikkea tapahtui. Mies oli selvinpäin yleensä oikea superherrasmies, silloin kun oli hyvällä päällä. Hän ei ollut ikinä väärässä. Näin jälkeenpäin ajateltuna en ymmärrä itsekään miten pysyin hänen luonaan. Tosin, puoli vuotta enenn eroa jouduin onnettomuuteen, joka esti muuttoni pois. Olin siis jumissa.

Varmasti hän minua rakasti niinkun minäkin häntä, mutta niin paljon vihaa oli sen miehen sisällä etten ole ikinä nähnyt. Jos ei satuttanut fyysisesti, osasi sen tehdä henkisesti. Enkä tarkoita että kaikki miehet jotka juo paljon olis tämmösiä, mutta omalle kohdalle sattui.... Todella nautin ajasta minkä hänen kanssaan vietin, mutta hän itse pilasi sen. Varottavia esimerkkejä on paljon, ja tämähän on niist köykäisimmästä päästä, mutta... Kasvattihan tuoki osa elämää, enää en katsele hetkeäkään että mies juo joka päivä tai käyttäytyy hyökkäävästi.

Mutta, kaiken tämän seurauksena löysinkin sen unelmieni miehen :)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat