Miten oppia nauttimaan sinkkuudesta?

Vierailija

Tuossahan tuo aloituksessa tulikin, eli miten oppia nauttimaan sinkku-ajastaan? Kovasti kaikkialla toitotetaan että nauti sinkkuudesta, opi tuntemaan itsesi ja elä elämääsi täysillä äläkä aseta seurustelua oman onnesi vaateeksi. Mutta miten tämän voisi toteuttaa? =/ Tuntuu että on tehnyt kaikkensa, mutta aina olo on jotenkin... vajaa.

Taustana voin kertoa että olen 20-v ja tosiaan koskaan ole seurustellut. Tapaillut olen aiemmin ja villiä sinkkuelämää tuli 18-vuotiaana harrastettua irtosuhteineen ja juhlimisineen, mutta se ei vaan tuntunut oikealta. Pahempi olo siitä tuli, eivät ne ihmiset olleet kiinnostunut minusta ihmisenä vaan minusta... lihapalana. Ei sopinut minulle niin jätin ne hommat sikseen. =)
Olen aika varautunut uusien ihmisten kanssa ja minulla menee parisen viikkoa ennenkuin rentoudun uusien tuttavuuksien seurassa, mutta ystävystyn naisten kanssa kyllä helposti. Poikien kanssa en sitten yhtään, miehet on mulle iso mysteeri. Tuntuu että niiden kanssa olisi heti takaa-ajatuksia jos yrittäisi ystävystyä ja tulisi torjutuksi vaikkei haluaisi muuta kuin kaverisuhdetta... niin en ole enää pahemmin uskaltanut ottaa kontaktia. Olen nuorempana ollut koulukiusattu enkä koskaan ole ollut mikään miesten suosikki, aina ollut se ns viimeinen vaihtoehto ja ällötys hieman pyöreänä ja epävarmana, joten itsetuntoni on nykyään varsin hataralla pohjalla. Jotkut päivät ovat hyviä ja tutustuminen sujuu ongelmitta, mutta toisina päivinä tunnen itseni kaikin tavoin niin vastenmielisiksi että jopa poikien silmiin katsominen tuntuu ylitsepääsemättömältä - olenhan niin ällöttävä ja kuvottava että he kavahtaisivat jos katsoisin silmiin - saattaisinhan olla kiinnostunut. Ihan hullu ja hoopolta se kuulostaakin, mutta sisimmässä ne ajatuset menee noin. (Ja katse siis ihan sillee et vaan katsoo ympärille eikä mitään silmpeliä todellakaan:D)
Nykyään alan olla sinut itseni kanssa noin muuten, ja kyllä sitä miestenkin huomiota on tullut. Saattaa kadulla tulla huutoa perään ym, mutta kukaan ei pyydä kahville tai tunnu haluavan tutustua. Ja se tuntuu pahalta... En halua olla vain hetken huvi tai mikään lihakimpale, olisi kiva jos joku on kiinnostunut niin ottaisi kontaktia ihan selvänä ja pyytäisi vaikkapa kahville tai numeroa, eikä umpijurrissa tulisi sonkottamaan tai lähmimään... Onko se liikaa vaadittu? :D Toki tiedän että itsekin pitää tulla vastaan ja olla ystävällinen ja helpostilähestyttävä, mutta miten hitossa tämä onnistuu? Hyvinä päivinä ei mitään ongelmaa, mutta huonoina päivinä (n. 2 pv viikossa) kaikenlainen kontakti on minulle _todella_ vaikeaa ja saatan purskahtaa itkuun pienimmästäkin äänensävystä jossa minua saatettaisiin loukata. Olen keskivaikeasti masentunut ja aloitan lähiviikkoina intensiivisen psykoterapian kunhan käytännön asiat ovat hoituneet. Olen myös aloittanut opintoni alalla joka kiinnostaa ja muuttanut kaupunkia, ja täten pohjustanut elämää millainen olisi minulle mieleinen. Mutta nämä ihmisongelmat ovat hankalia ja tekevät varsinkin illoista hirmuisen yksinäisiä...

Luen paljon, katson leffoja, tapaan ystäviä, liikun ja huolehdin itsestäni ja opettelen uusia taitoja enkä siten jumita vain siinä että suhde äkkiä tänne nyt. Jollain lailla se vaan tuntuu että se parisuhde olisi osoitus siitä että kelpaan, enhän ole tähän mennessä kelvannut sellaisena kuin olen, enkä voi olla täysin varma että kelpaan ennenkuin se varmistus on tullut ulkoapäin ja näen että minuakin on mahdollista rakastaa. Typerältä tämä tuntuu että hyväksyy itsensä vasta kun muut hyväksyy, mutta siltä se tuntuu.

Mitä siis tehdä tällaisessa tilanteessa? Miten oppia nauttimaan sinkkuajoista enemmän, kun yhden illan jutut ja juhliminen ei ole ihan se oma juttu? :-)

Kommentit (9)

Vierailija

Kannattaa jättää asia sikseen ja keskittyä muihin juttuihin koska yleensä käy niin että kun lakkaa yrittämästä saamasta suhdetta.
Totuus on että silloin ei ole niin hermona miesten kanssa jutellessa, kun ei yritä mitään. Itselleni löysin miehen juuri tuolla tavalla kun keskityin vain hauskanpitoon kavereiden kanssa. Silloin huomattiin iloisuuteni ja muut luonteenpiirteeni :D

Vierailija

Näinhän se on et pitäs jättää se _kokonaan_ ajatuksista pois. Kelailin tos illalla tota ja tajusin ettei sitä oikeasti VÄHÄT VÄLITÄ vaikka ajatteliski että "älä ajattele" ym vaan ajattelee kahta kauheammin. :D Täytyy keksiä tuplasti tekemistä nii ei kerkii murehtimaan tommosia!

Kiitos vastauksesta, oli vähän huono ilta eilen... :)

Vierailija

Oi ja voi, miten tutulta tuo kuulostaa! :D Itelle on tullut tälläinen ongelma ihan äskettäin,. Nimittäin ennen ei kiinnostanut seurustelu pätkääkään ja halusin vaan mennä miten lystäsin ja juhlia ynnä muuta mukavaa, mutta nyt tuntuu, että todellakin on jotenkin ns. puolikas kun ei ole kumppania. Vientiä on kyllä juuri näiden irtosuhteiden kantilta, mutta se ei vaan kiinnosta enää ja todella tuntuu, ettei _kukaan_ miespuolinen halua edes tutustua muulta kantilta. Pistää kyllä ärsyttämään :D

Vierailija

Tuttua toikin:D Jotenkin toi kirjottaminen autto selkeyttämään kaikkea ja tajuamaan miten hoopoa toi oikeestaan onkaan. :D Ainakin pari päivää nyt ollu parempi olo ja jotenki rentoutuneempi, muutkin huomannut et jotenki... avoimempi nytte. Toivottavasti pysyvämpää:) Nyt pari päivää onnistunut jo tuntemattomien heppujen kanssa juttelu ilman mitään suurempaa stressiä, sehän on herranjumala vaan juttelua! :D Tuntuu että toi sinkkuudestä epänauttiminen oli kyse myös siitä ettei ole oma itsensä. Jotain loksahti kohdalleen kun tajusin että oli miten oli niin teeskenteleminen on typerää ja kannattaa aina olla vaan oma itsensä niin hyvin menee:)

Vierailija

Ymmärän sua kyllä.. Ite oon 20v tosin seurustellu 3kertaa ja harrastanut sinkkuna yhden yön juttuja paljon.. mutta silti saattaa aina tulla näitä fiiliksiä en haluu olla yksin haluun miehen ja ruveta seurustelee.. Koska seurustelu ei oo pelkkää seksiä ja hellyyttä.. Yhen yönjututkin on yleensä vaan tylsiä panemisia eikä niistä saa kiksejä..

Vierailija

Jep, oon nyt ollu hienoissa väleissä erään miehen kanssa ja tuntuu, että tästä jopa vois tulla jotain enemmänkin ja tunnen itteni jotenkin paljon varmemmaks ja oon paljon ilosempi yms. Joten toivottavasti tää nyt toimii ja vaikkei toimiskaan ni sais ittensä pysymään aina tämmöisellä päällä! :) On se vaan jotenkin typerää tuntea itsensä niin kauheaksi, ettei pysty katsomaan ketään silmiin, ei tyyliin edes itseään :D

Vierailija

Icydrop: Joo, ei ne yhden yön jutut paljon lämmitä kun sua ei arvosteta omana ittenäs.

Minttu_: Ihana kuulla!! :) Täällä pidetään ainaki peukut pystyssä sulle!

Vierailija

Ja ongelmat jatkuu... Tänään oli taas ihan uskomattoman vaikeeta kattoa ihmisiä silmiin, luennolla ei kehdannut kääntyä kattomaan supattavia poikia jotka HÄIRITSI koska nehän saattais jopa luulla et oon kiinnostunut. :D Voi hyvä luoja tätä :D

Vierailija

Itselläni seurustelukumppanit ovat löytyneet yllättäen, silloin kun sitä on vähiten odottanut. Annat vaan mennä ja olet oma itsesi, et jää miettimään asioita liikaa niin kaikki järjestyy omalla ajallaan!

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat