Seksittömät kaudet

Vierailija

Tarvitsisin kokemuksia muilta pitkään seurustelleilta pareilta. Onko teillä ollut pitkiä, seksittömiä kausia? Kuinka kauan nämä kaudet kestivät ja mistä luulet niiden johtuneen? Miten tilanne korjaantui/palautui entiselleen?

En ole seurustellut vuottakaan avomieheni kanssa, ja meidän seksielämämme on mennyt täysin olemattomaksi mieheni haluttomuuden vuoksi. Hän on käynyt yleislääkärillä, hänen mielialalääkitystäkin on pienennetty ja merkkiä vaihdettu monta kertaa, mutta vika ei olekaan kuulemma niissä kahden viimeisimmän seksuaalipsykologin mukaan. Olin kovasti tässä uskossa, mutta ongelma onkin paljon syvemmällä.

Miehelläni on ollut paljon stressiä ja ajatusmaailma (perusluonne) on toisinaan hyvinkin pessimistinen. Tähän psykologi antoi vinkkejä, ettei mieheni aina syyllistäisi itseään mm. tekemättömistä töistä ja ainaisesta suorittamisesta. Olen toisaalta helpottunutkin, mutta edelleen suurin ongelma (itselleni) on, että milloin ja miten seksielämä palautuu ennalleen?!

Minulla ei ole mitään haluttomuusongelmia ollut enkä voi käsittää, miten tähän ollaan tultu. Ennen päivittäinen rynkyttäminen on vaihtunut 2 kuukauden selibaattiin. En saisi painostaa, mutta tuntuu, ettei mitään tapahdu! Vika ei hänen mukaansa ole lainkaan minussa, olen edelleen seksikäs ja haluttava, vaikka tilanne ei siltä vaikuta. Olen itkenyt monesti tämän takia.

Meillä on yhteinen aika tälle viimeisimmälle psykologille tämän kuun lopussa. En oikeasti tiedä, milloin tämä odottaminen loppuu! Mitä voisin tehdä, etten vain olisi painostava? Olen jättänyt tivaamisen kokonaan pois ja yrittänyt heittäytyä ajatukseen, että kaikki järjestyy ajan kanssa. Huoh...

KOKEMUKSIA, KIITOS!

Ja haluan tarkentaa, että näitä seksittömiä kausia on ollut useasti jo ennen tätä pisimpää 2 kuukauden kautta. Silloin mieheni jo alkoi puhumaan, miten ei tee enää mieli samalla tavalla, mutta ainakin yritimme harrastaa seksiä. Aluksi kerran viikossa, sitten joka toinen viikko... Vähän aikaa saattoi olla viikon, sitten kahden viikon taukoja. Nyt ollaan tultu tähän, eikä loppua näy.

Kommentit (9)

Vierailija

Vähän samankaltaisia tilanteita on ollut, tosin poikaystävällä ei ole noin vakavia ongelmia ollut, vaan kyse on ollut pelkästä stressistä.
Olen itse tosi seksuaalinen ihminen, varmaan jo lähellä seksiriippuvuutta, ja meinasin jo tulla hulluksi kun seksiä oli useamman kuukauden aikana vain korkeintaan kerran viikossa. (Tiedän, että tämä ei ehkä joidenkin mielestä kuulosta pahalta, mutta minulle se oli tosi vaikeaa)
Oli hyvin vaikeaa yrittää olla painostamatta, vaikka tiesin, että mun painostaminen vaikuttaisi ainoastaan negatiivisella tavalla ja saattaisi jopa pahentaa tilannetta.
Pelastus mulle oli varmaan se, että yritin korvata varsinaisen seksin muulla läheisyydellä, ja eroottisella kirjallisuudella :D

Vierailija

Itsellä ei pitkää suhdetta ole vielä takana, nyt reilu kuukausi tapailtu.

Suhde alkoi ehkä hieman "väärällä" tavalla. Emme juurikaan tunteneet, kunnes vietimme yhteisen yön ja harrastimme seksiä, joka tuntui taivaallisen ihanalta! En odottanut tästä sen enempää, luulin tämän jäävän tähän yhteen yöhön, mutta ilokseni yllätyin kun tämä herrasmies halusikin alkaa tapailla tämän yön jälkeen. Olemme viettäneet ihania hetkiä ja tämä on ensimmäinen mies, josta voin sanoa oikeasti välittäväni ja jonka kanssa haluaisin pidempää suhdetta. Yhteisiä öitä olemme viettäneet monestikkin ja jokainen kerta olen sisimmässäni toivonut "sitä", vaikkakaan koskaan mitään ei ole tapahtunut. Vain kerran mies on yrittänyt, mutta tuolloin kummallakaan ei ollut kumia mukana, jonka takia en sitten halunnut.
Itse jotenkin en osaa avata suutani tästä asiasta hänelle ja kertoa kuinka haluaisin, miten pystyisin pienesti vihjailemaan asiasta?

Tilanne tuntuu jotenkin hassulta, kun aikaisempi jota tapailin, kovasti koko ajan ilmoitti kuinka häntä "panettaa", joka ärsytti tuolloin minua kovasti, eikä tämän miehen kanssa koskaan onneksi tapahtunut sitten mitään sen suurempaa.

Vierailija

Minulla itselläni on meneillään seksitön kausi ihan vain itseni takia. Välillä tekisi mieli harrastaa seksiä avomieheni kanssa mutta sitten en oikein saa tunnelmaa aikaiseksi. Aikaisemmin harrastimme vähintään kerran päivässä ja nyt seksiin asti päästään ehkä kerran viikossa jos sitäkään.
Tuntuu pahalta kieltäytyä ja katsoa kuinka avomieheni ottaa sen itseensä vaikka olen kertonut ettei hänessä ole mitään vikaa.
Stressaan tällä hetkellä useammasta asiasta ja paniikkihäiriötkin ovat palanneet elämääni. En vain jotenkin jaksa seksiä, se vie niin paljon energiaa etten oikein pysty siihen. Melkein samoin on käynyt muutenkin liikunnan kanssa, en vain jaksa. Kaikki energia tuntuu menevän vain päivien loppuun saattamiseen ja uusien aloittamiseen.

Mutta kyllä minä uskon, että tämä menee ohi sitten kuin vain saan muutamat asiat pois häiritsemästä. Toivon, että sinä jaksaisi odottaa myös miestäsi.

Vierailija

Itselläni on melkeen neljän vuoden suhde takana ja seksi on kuulunut siihen n. puolet ajasta. Pisin seksitön kausi on ollut 6-8kk, puolen vuoden jälkeen en jaksanut laskea aikaa. Itse aina välillä mainitsin asiasta välillä liian terävästi ja poikaystävä alko miettii et onko musta tullu addikti..

Tilanne ei täälläkään ollut noin paha poikystävä kävin ajanhallinta kurssin terapeutin kanssa ja tilanne alkoi purkautumaan. Kyse oli tuolloin lukiosta johtuvasta stressistä poikaystävän kohdalla (kokeet, läksyt, yms.). Nyt alkaa näkymään valoa ikkunassa eli tuo aika näyttäisi olevan takana vaikka luulisin stressiä tulevan paljon enemmän AUK:ssa, se puhuu aika paljon kyseisestä asiasta ja erityisesti siellä olevista kokeista.

Ainut ohje jonka voin antaa on että ei auta ku yrittää antaa tilaa ja keskustella välillä. Riippuen tietenkin kuinka stressialtis mies on. Omani on tosi herkkä ja jälkiviisaana voin sanoa että olisi pitänyt pitää suuni kiinni..

Vierailija

Frankie, kiitos tekstistäsi! Omakohtainen kokemuksesi sai minut avaamaan silmäni ja ymmärtämään miestäni paremmin. Selenen tilanne taas antoi lohtua siitä, että 2 kuukauttakin voi olla vielä lyhyt aikaväli, eikä sen vuoksi kannata vielä "hätääntyä" ja alkaa miettiä eroamista. Jos teillä kerran on ollut pisin seksitön kausi jopa yli puoli vuotta, niin sittenhän tämänkin voi katsoa vielä "normaaliksi". Onneksi muillakin on (ollut) vastaavia ongelmia :)

Vierailija

Olen seurustellut vuoden ja 3kk, 6 vuotta vanhemman miehen kanssa. Alku oli meillä erittäin aktiivista ja ihanaa aikaa. Muutaman kuukauden oltuamme hän sitten tuli työttömäksi(on edelleen) ja pikku hiljaa seksielämä alkoi hiipua, viikosta, toiseen viikkoon,kuukauteen tai kahteen. Valitin ja valitin,joka usein johti riitelyyn, loppujen lopuksi aloin tyydyttämään itseäni, enkä jaksanut välittäää kummemmin asiasta. Se johti sitten eroon, olimme olleet vuoden silloin yhdessä. Olimme kuukauden erossa ja nautin sinä aikana erittäin aktiivisesta seksielämästä. Nyt palasimme yhteen päälle 3kk sitten, mieheni lupasi minulle panostavansa meihin täysin, niin panostikin,alussa, mutta nyt pahoin pelkään, että meille käy samoin kuin aikaisemmin, alussa n.2-8 kertaa päivässä, parin päivän välein,viikon välein ja nyt on kulunut yli viikko. Mieheni tekee koko ajan hommia,joka päivä, arvostan sitä, mutta hän alottaa aamulla aikaisin lopettaa illalla, jollon katsomme yhdessä telkkaria, ei hän enään jaksa, ja minä valitan, olisiko syy minussa? Miksei hän jätä aikaa minulle? Yritän olla ajattelematta seksiä, ja että kaikki on hyvin, tuntuu vaan että masennun jos en puhu, itku tulee herkästi, kun toinen ei edes jaksa kuunnella tai että se johtaa aina riitelyyn.

Vierailija

n-91! Onko kyse pelkästään seksistä vai kaikesta muusta yhteisestä ajasta? Liika työnteko tekee loppupeleissä ainoastaan hallaa suhteelle ja tietysti itselleen :/ Siinä stressaantuu ja saattaa jopa palaa loppuun, jos ei tajua ajoissa vähentää. Jokainen on tietysti yksilöllinen, mutta tilanne kuulosti aika tutulta. Oma mieheni onneksi ei tee enää iltaopintojen ohella töitä, koska tekemistä riittää lisäksi myös harrastuksien parissa. Jospa tämä laskisi hänenkin stressin tasoaan...

Oletko yrittänyt puhua asiasta uudelleen? Tähän haluaisin todellakin tarkennuksen, onko kyse seksistä vai kaikesta muustakin? Se on todella kurjaa, jos miehellesi ei jää YHTÄÄN aikaa sinulle! Joitakin kausia voi tietysti olla, että on kiireellisempää (täällä on meneillään juuri nyt :D), mutta jos kyse on jokapäiväisestä rutiinista, niin sitten on syytä huolestua!

Vierailija

Aika monelle parille on tärkeää, että seksihalut näin yleensä kohtaavat. Jos toinen haluaa useammin kuin toinen niin ei se pitemmän päälle tunnu kestävän. Silloin toinen ei voi tehdä toista onnelliseksi kun halutaan eri asioita.

Kumminkin näitä seksittömiä kausia tulee varmasti jokaiselle parille. Hyvinä aikoina kumminkin huomaa osuuko tarpeet riittävän lähelle toisiaan.

Ja Nikita, hyvä juttu että autoin jotenkin. Meidän suhdetta ehdittiin kokeilla jo pahasti. En yhdessä vaiheessa sietänyt edes kosketusta saati sitten pussailua, halailua tai seksiä. Poikaystäväni oli jo todella lähellä luovuttaa ja itkimme melkoisen monta iltaa varmoina ettei tästä nyt päästä eteen päin.
Nyt kumminkin olen päässyt omissa ongelmissani eteen päin ja mieleni on keventynyt. Kiristävä panta on heikentynyt pääni ympärillä ja viime iltana itkin ilosta, että minulla on avomies joka välittää minusta niin paljon että on valmis olemaan vierelläni ja auttamaan minua vaikka häneen sattuu ja hän joutuu kantamaan toisenkin murheita.
Nyt pystyn katsomaan jo häntä ja huomioiman hänet ja antamaan lämpöä ja läheisyyttä.

Toivottavasti avomiehesi ongelmat ja stressin aiheet saataisiin ainakin hellittämään. Uskon, että se on siitä kiinni jos teillä muuten on mennyt hyvin.

Vierailija

frankie, miten pääsit yli tuosta? Itselläni vähän sama tilanne nyt ja alkaa toden teolla ottamaan päähän oma vieraantuminen läheisyydestä.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat