Liika mustasukkaisuus

Vierailija

Olen ollut poikaystäväni kanssa yhdessä 2,5 vuotta, ja suhteemme on todella hyvä, kaikin puolin. Nyt kuitenkin siirryimme toisenasteenkouluihin kummatkin, ja olen hirveän mustasukkainen jokaisesta tytöstä, joka hänen luokallaan on. Tiedän ettei ole mitään syytä huoleen ja poikaystäväni lohduttaa ja vakuuttaa että kaikki on hyvin, mutta en vain kestä tätä tunnetta enää. Mikä avuksi?

Kommentit (6)

Vierailija

Vastausta tähän kysymykseen ei voi tietää kukaan muu kuin sinä itse.
Niin paskalta kuin se kuulostaakin mutta totta se on.

Edellinen suhteeni kaatui juurikin tän kyseisen asian takia.
En enään vain kestänyt kuunnella sitä jatkuvaa "mäkätystä" siitä kuinka jokainen nainen olisi ollut mukamasti parempi kuin hän itse.

Loppupeleissä se syö kummankin voimavarat ihan täysin eikä siinä enää auta mikään.

Eikä siinäkään mitään väärää ole että hän luokkakavereille puhuu, vaan mikä ei ole normaalia on se ettei hän uskalla olla enää oma itsensä. Loppu peleissä näin tulee käymään.

_glitter_
Seuraa 
Liittynyt12.5.2009

Sinun on ihan turha olla mustasukkainen jos teillä kerta asiat on todella hyvin ja jos poikaystävästi rakastaa sinua.
Tytöt on vaan poikaystäväsi luokkalaisia ja sinä et mitään asialle voi. Oletko edes nähnyt näitä ihmisiä?
Sun kannattaa nyt vaan keskittyä poikaystävääsi ja suhteeseenne. Mustasukkaisuus kuuluu välillä elämään, ei tietenkään kaikilla, mutta joskus se voi yllättää, eikä tietenkään ole mukava asia.. Onhan se hermoja raastavaa, mutta älä mieti tosiaan liikaa.

Vierailija

Vaihe voi olla hyvinkin myös ohimenevää! Itse voin kertoa omasta tilanteestani, että viime toukokuun paikkeilla omat mustasukkaiset tunteeni alkoivat ahdistaa niin paljon ajatuksia ja joka päiväistä arkea, että oli pakko tehdä jotain. Olin kuulostellut jonkin aikaa (kuukausia) jo, lähtevätkö ajatukset pois.

Tilanne tuntui pahenevan ja lähdin hakemaan apua. Minulla todettiin sairaalloinen mustasukkaisuus (joka on jonkin asteen "sairaus"), ja olen käynyt terapiassa puoli vuotta. Alan pikkuhiljaa päästä ajatuksistani eroon, ainakin ne ovat lieventyneet. Prosessi on pitkä, mutta helpotti suunnattomasti viedä asiaa eteenpäin! Avomiehellenikin tunnustin asian kuukausi sitten, pelkäsin niin paljon.

Jos tuntuu, käy terkkarilla tai vastaavalla puhumassa. Hän osaa ohjaa tarvittaessa eteenpäin! Turhaan kärsit, jos tilanne ei lähde pois :)

Vierailija

Nyt löyty mulle sielun sisko:)

Mulla on itseasiassa ihan sama tilanne, ja tää mustasukkasuus vie multa ihan kaikki voimat, mutta kun tuntuu, että jos en ole mustasukkainen niin oon sitten väliinpitämätön omasta mielestä (onko ihan tyhmä teoria?)
Ei oo mulla ensimmäinen suhde, enkä osaa kai enään kunnolla olla suhteissa, kun aina pitää olla vaan mustasukkainen, ja sitten niistä asioista tulee riitaa, kuten eilen illalla. Kultani mainitsi hänen luokkalaiseen tytön nimen, kun se oli päässyt jostain kokeesta läpi, niin tietenkin viisaasti rupesin tappelee asiasta..
Nyt istun kotona ja oon siivonnut koko kämpän, ja mua niin ahdistaa ja oksettaa ajatella tätä mun mustasukkasuutta joka on ihan sairaanloista jo :(
Pelkään niin kamalasti pettymystä ja petetyksi tulemista, koska oon kokenu sen niin monta kertaa, että sitä pitää pelätä, mutta sitten kuitenkaan mulla ei oo puhtaat jauhot pussissa tässä suhteessa, niin mulla ei olis yhtään varaa mustasukkasuuteen..

Onko oikeesti mustasukkaisuus rakkautta? Kokeeko jokainen nainen/mies mustasukkasuutta omasta puolisostaan?

Vierailija

Mä tajusin viime viikonloppuna miehen kanssa jutellessa että oon TODELLA mustasukkanen hänestä..oon huomannu et aina alkaa pieni ärsytys kun rakkaani mainitsee jonkun naispuolisista ystävistään, ja se stressaa jo itseänikin. Pari vkonloppua sitten olin kaveriporukalla viettämässä tyttöjen iltaa yhden meistä kotona ja mies soitti ja sano et lähtee kattoon kavereitaan (suurin osa naispuolisia). tussahdin siitä sit vähäsen vaikkei todellisuudessa mustasukkaisuuteen oo mitään syytä, en vaan ilmeisesti halua mieheni viettävän aikaa muiden naisten kanssa. Typerä ajatus, ja oon nyt tehny kovasti töitä että osaisin olla vähemmän mustis.
Oon aatellu että voiko tän takana olla yks teininä koettu 1kk:n kaukosuhde, jossa poika jätti mut tylysti olemalla vastaamatta puheluihin tai muihin yhteydenottoihin. Tai sit mustasukkaisuus on vaan osa mua :D

Paupau: mun mielestä toista voi silti rakastaa ehdoitta vaikka oliskin hieman mustasukkainen, ja kyllä varmaan kaikki on jossain elämänsä vaiheessa jollain tasolla mustasukkasia kumppanistaan.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat