Kun sanoo ettei tahdo seurustella mutta silti tapailu jatkuu...

Vierailija

Olen tapaillut parin kuukauden ajan erästä miestä. Alunalkaen hän teki selväksi että ei tahdo mitään seurustelua, vaan meinaa vain tapailla ihmisiä.

Hän jätti alkuvuodesta pidempiaikaisen avovaimonsa ja on sanonut että ei kestä enää mitään komentelua eikä tahdo ketään "jarruttelemaan".

Yhdessäolomme on silti ollut melko intensiivistä. Olemme nähneet usein, olen ollut hänen luonaan paljon yötä ja olemme viettäneet aikaa myös toistemme kavereiden kanssa. Meillä on hauskaa yhdessä, nautimme toistemme seurasta ja seksi on jotain parhainta. Käyttäydymme kuin ällöttävän söpö vastarakastunut pari, olimme sitten hänen luonaan tai vaikka baarissa.

Ongelma tässä nyt vaan on se, että minulla on herännyt melko vahvoja tunteita häntä kohtaan. Hänellä on edelleen sama kanta kuin alussa ja tiedän hänen tapailevan tässä samalla erästä toista naista, joka asuu kauempana. Hän siis välillä (kerran, pari kuussa?) viettää viikonloppuja hänen luonaan. Mitään muuta en tästä tiedä, enkä haluakaan tietää, kuin että hän tapasi hänet jonkin aikaa ennen minua (livenä vasta samana viikonloppuna kuin minut) ja on hänellekin sanonut että ei kaipaa nyt mitään seurustelua.

Mies taas tietää minun kantani asiaan ja sanoi että ei meidän tarvitse säätää mitään jos en tahdo. Hän ei kumminkaan tahdo ketään kohtaan tehdä paskamaisesti. Kovin vastahakoinen hän näyttää silti olevan ns. eroamaankaan.

Mietin mitä minun tulisi nyt tässä tilanteessa tehdä?
Luovuttaisinko jo tässä vaiheessa ja näin ollen säästyisin mahdolliselta sydämeni särkymiseltä? Ei sillä, etteikö nyt tuntuisi pahalta luopua hänestä, mutta huomattavasti vaikeampaa se olisi kun aikaa olisi kulunut kauemmin, tunteet vahvistuneet entisestään ja yhteisiä muistoja kertynyt enemmän. Sen lisäksi en ole ollenkaan varma, jaksaisinko lähteä tähän säätämiseen taas, sillä olen juuri selvinnyt edellisestä "suhteesta", joka riudutti minut ihan täysin. Olin tuosta erosta ihan hajalla ja tajusin päässeeni entisestäni yli kun huomasin tunteeni tätä nykyistä miestä kohtaan. Erosta ei ole edes kovinkaan kauan aikaa, joten en toisaalta tiedä sitäkään, miten selviäisin toisesta "erosta" näin lyhyen ajan sisään.

Eli olisiko tässä toinen mahdollisuus olla luovuttamatta ja jatkaa tätä näin ja antaa ajan näyttää, mitä se tuo tullessaan? Tiedän että vaikeaa sekin olisi, koska vaikka en mitenkään mustasukkainen ole, niin ajatus siitä, että hän tapailee muitakin, ei ole kovinkaan mukava. Mutta toisaalta olen sen verran taistelunhaluinen, että en haluaisi luovuttaa häntä kenellekään toisellekaan.

Onko tässä siis vielä mahdollisuus ajan kanssa johonkin vakavempaan, vai "alistunko" minä jäämällä ja tätä jatkamalla vain "toisen" naisen rooliin ja hänen pyöriteltäväkseen? Ulkopuolisten näkökanta/kokemukset olisi nyt tarpeen.

Jos iällä on jotain väliä niin hän on reilusti yli parikymppinen, minä muutaman vuoden häntä nuorempi.

Kommentit (8)

Vierailija

Ja tietty tuo "mies"-sana jäi puuttumaan otsikosta. Eli "Kun mies sanoo.."
Ja pahoittelut vähän puihin menneestä kappalejaosta :)

Vierailija

Jos mies tosiaankin on sitä mieltä, ettei halua seurustella, vaan tapailla ihmisiä vapaasti, kuten tuo toinen nainen kuvioissa antaa ymmärtää, en minä rohkaise jatkamaan juttua ja syventämään jo vahvoja tunteitasi. Itse ainakin tulkitsen tuon toisen naisen niin, ettei miehellä ole tarpeeksi vahvoja tunteita sinua kohtaa. Itse en voisi mennä aina silloin tällöin viettelemään viikonloppua toisen miehen luokse ja jättää omaa miestä sitten odottelemaan.

Mielestäni ehkä kannattaisi keskustella miehen kanssa asiasta, tehdä selväksi että sinun tunteesi ovat syventyneet ja oletkin nyt huolissasi itsesi puolesta.
Ehkä mies ei halua vakavaa suhdetta juuri nyt, mutta myöhemmin tilanne saattaa olla toinen. Toisaalta on myös mahdollisuus ettei tilanne tule muuttumaan, lähiaikoina tai koskaan (tiedän tälläisiäkin henkilöitä, jotka ovat vielä pitkän sitoutumattomuudenkin jälkeen vakuuttuneita etteivät enää tule vakavia suhteita harrastamaan). Kuinka kauan mies tarvitsee tätä "vapaana" olemista? Kuinka kauan sinä olet valmis jakamaan hänet tämän toisen ja myöhemmin ehkä kukatietää useammankin naisen kanssa? Entä sitten jos tilanne ei muutu kuukausien kuluessa, vuoden jälkeen tai edes vuosien jälkeen?

Itse en toiseksi naiseksi suostuisi, saatikka sitten pystyisi jäämään. Se vielä menisi, ettei toinen halua uutta vakavaa suhdetta heti toisen perään, mutta että tapailisi minun lisäkseni muitakin naisia - ei.

Vierailija

Hei,
itse olen elänyt tuommoisen suhteen 4-kymppisen miehen kanssa. Jos siitä suhteista saikin silloin hyviä hetkiä. Niin loppu oli karmea.
kun omat tunteet voimistuu ihmistä kohtaan jolla ei ole aikomustakaan sitoutua niin suosittelen kokemuksen syvällä rinta äänellä miettimään kestätkö jakaa tämän miehen muiden kanssa, jos et ota jalat allesi. jos kestät olet yksi miljoonasta, nostan sinulle hattua, mutta jos valitset tämmöisen suhteen et voi miestä syyttää kun hän särkee sydämmesi. koska oikeastaan särjet sen itse.Mies ei ole sinulle luvannut mitään, eikä ole luvannut uskollisuutta, ja tuskin sitä lupaisi kun saa mitä haluaa ilmankin.
Maailma on täynnä miehiä. Älä satuta itseäsi niin että suljet sitten särkyneen sydämmen takia jonkun oikeasti hyvän miehen pois elämästäsi.
Eläkä jätä elämää elämättä. Mies ystäväsikään ei sitä takulla jätä elämättä.
Kaikkea hyvää sinulle

Vierailija

Tilanteesi kuulostaa kovin tutulle. Tutustuin melkein pari vuotta sitten mieheen, johon ihastuin korviani myöten. Mies teki heti alussa selväksi, ettei halua suhdetta, sillä hän ei vain yksinkertaisesti halua seurustella. Häntä vaivasi edelleen ero eksästään, minkä kyllä huomasi. Ekan puolen vuoden aikana hän kertoi haikailevansa välillä eksänsä perään, ja lopulta he tapasivat, ja mies pyysi itselleen uutta mahdollisuutta. Hän ei sitä saanut. Koko tuon ajan olimme tapailleet todella usein, vietin usein puolet öistäni hänen luonaan. Juttelimme päivittäin tietokoneella, jos emme nähneet livenä.
Viimeisin vuosi on mennyt kuin seurustelevilla pareilla, tosin mies aina väitti, ettei me seurustella, eikä hän voi seurustella kanssani, koska ei tiedä mitä haluaa. Minä asuin hänen luonaan, kävin vain välillä omalla asunnollani. Aina kun hänen kaverinsa järkkäsivät jotain, minä olin mukana. Minut kutsuttiin aina miehen mukana pariskuntailtoihin, ja tämä vaivasi minua, sillä muut seurustelivat oikeasti.
Nyt tilanne on kuitenkin toinen :) Aloimme seurustelemaan virallisesti pari viikkoa sitten! :D Mutta miten tilanne on edelliseen vuoteen verrattuna muuttunut? Ei mitenkään :) Mies kertoi, että hän on pelännyt ajatusta, että me alettaisiin seurustella, sillä hänestä tuntui, että se tarkoittaisi samalla sitä, että häntä oltaisiin kohta raahaamassa alttarille. En minä sitä miestä sinne ole vielä raahaamassa, ja tiedän, että jos sinne asti joskus päästään, se tulee olemaan vielä melko vaikean tien päässä, jos seurustelemaankin oli näin vaikea alkaa...

Kaikille ei varmasti käy yhtä hyvin kuin minulle. Vaikea siis antaa mitään neuvoa, kun jokainen on oma yksilönsä ja tekee omat päätöksensä. Minulla kävi niin, että mies tajusi, ettei halua elää ilman minua. Minä tapailin vielä meidän juttumme alku aikoina muitakin miehiä, mutta lopulta tämä mies tuli niin mustasukkaiseksi, että tajusin, että tuo taitaa oikeasti välittää minusta. Sen jälkeen ei ole muut miehet kiinnostaneet tippaakaan! Aina välillä kun sanoin hänelle, että minulle riitti, en jaksa enää, olen lopussa henkisesti, hän sai minut kuitenkin jotenkin jäämään luokseen. Hänelle tuli tuollaisen jälkeen aina niin paha mieli, ja hänestä tuntui, että tarvitsen häntä. Onneksi hän tuli aina luokseni, muuten ei ehkä oltaisi nyt tässä! :)

Tulipas sekavaa tekstiä, ajatukset eivät aina pysy ihan koossa :)

Vierailija

En minä ainakaan usko, että iällä on mitään väliä tässä tilanteessa. Varsinkin kun sitä eroa on noin vähän. Luulen että sinun kannattaa vähän aikaa katsella, että mitä tapahtuu, koska eihän sitä tiedä vaikka tulevaisuus toisikin tullessan "tunteita" Älä kuitenkaan odota liian kauan, koska ansaitset parenpaa, jos asiat ei muutu. odota ja kerro sitten avoimesti tunteistasi ja katso mitä tapahtuu. Miehet voivat joskus syttyä hitaanmin. toivottavasti tuosta oli jotain apua. se on minu näkemyskseni asiasta. :)

Vierailija

Niin pointti on tällä hetkellä selvä, mies ei halua sitoutua vaan nauttia vapaudestaa eronsa jälkeen. Kyllä hänkin jossain vaiheessa varmaan halua vakiintua mutta mikäs kiire hänellä on kun saa kahta eri naista vakituisesti ja varmaan tarvittessa vierastakin. Sun kohtalona on joko tyytyä siihen että seikkailijan kanssa pyörit ja toivot että hän päätyy sinuun tai päätyy toiseen naiseensa tai kohtaa sen kolmannen joka vie potin muiden nenän edestä.

Vierailija

Törmäsin tähän vanhaan viestiini ja oli sitten pakko tulla kertomaan tilanne nykyään..

Tuon viestin kirjoittamisen jälkeen meni vähän aikaa, kun hän lemppasi tämän toisen naisen. Vietettiin vielä tiiviimmin aikaa yhdessä, enkä usko että toisia naisia enää tässä vaiheessa oli kuvioissa mukana. Toisin kuin itselläni.. Olin alkanut säätämään uudestaan eksäni kanssa. Epävarmuus silloisesta tilanteesta ajoi siihen. Aluksi tämä oli ok tälle toiselle miehelle, kunnes meni kuukausi, pari, kun hän ei enää tykännytkään tilanteesta. Sitten reissussa ollessa, muutaman huurteisen nautittuaan tämä lähetti minulle viestin jossa hieman kiertoteitse kertoi musta välittävän paljon ja että olisko jo aika virallistaa meidän suhde.. En tiedä oliko häntä sitten alkanut mustasukkaisuus ja omistamisenhalu kalvaa.

Pari viikkoa meni hyvin seurustellessa, kunnes minä mokasin. Asiaan liittyi eksäni. Mitään pettämistä ei kuitenkaan tapahtunut. Asia oli kuitenkin liikaa tälle miehelle ja hän jätti minut.

Kaksi kuukautta taistelin häntä takaisin. Onnistuin siinä, ja nyt on kohta puoli vuotta seurustelua takana. :) Eli näköjään aina on toivoa!

JMA

Täällä epätoivoisena etsin tietoa samankaltaisesta tilanteesta mistä kirjoitit. Ja ihana lukea onnellisia loppuja! Toivottavasti vieläkin olet kyseisen miehen kanssa ehkä jopa pidemmälläkin kuin vain seurustelua. Onhan kyseisestä jo yli 6 vuotta aikaa.
Tosiaan ite elän nyt sitä samaa aikaa. Mies ei halua seurustella sillä vuoden takainen ero kalvaa mieltä ja tullu traumat jopa sanasta rakkaus. Pidämme tiiviisto yhteyttä, olin mukana sukujuhlissa ja näemme usein vaikka asummekin eri paikkakunnalla. Meillä on hurjan hauskaa, tälle miehelle olen kuulemma tärkeä, hän haluaa viettää kanssani paljon aikaa ja kanssani on myös hyvin turvallista olla. Ulkopuolisille näyttäisi että olemme parisuhteessa, mutta ei. Silti ei hän etsi muitakaan naisia. Sen tiedän kuitenkin. En silti pysty lopettamaan tätä hommaa sillä en pystyisi tuntemaan nyt ketään muuta kohtaan. Vain se auttaisi että tämä mies tekisi paskasti, sillä silloin olisi syy unohtaa. Olisi pakko unohtaa ja vihata. Tämä mieskään ei haluaisi luopua minusta niin kuin on itse sanonut. Ja tiedän ettei hän tee tätä tahallaan. Olemme puhuneet asiasta ja hän tietää mitä ajattelen. Silti jotenki luotan tähän juttuun vaikka aina silti hieman epäröin joka osittain vie voimiakin..
Toivon vain että kävisi yhtä onnellisesti kuin sinulle kävi loppujen lopuksi.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat