Kantelisitko pettäjästä?

Vierailija

Kiinnostaisi tietää Cosmonaisten mietteitä seuraavasta asiasta;

Jos kaverisi tai tuttusi poika/tyttöystävä pettää suhteessa ja sinä tietäisit siitä, kertoisitko petetylle vai olisitko sekaantumatta asiaan?

Mielestäni k.o. asia aika vaikea, sillä toisten asioihin ei pääasiassa pitäisi sekaantua. Mä kuitenkin kertoisin kaverilleni jos sitä petettäisiin. Puolitutulle en ehkä uskaltaisi avautua asiasta, koska henkilö ei olisi läheinen ja siitä voisi koitua enemmänkin harmia itselle. Mutta jos mua petettäisiin, haluaisin kuulla sen oikestaan ihan keneltä tahansa kuka tietäisi asian varmasti - jos muut tietää ja itse jää tiedosta paitsioon, tuntee itsensä aika typeräksi.

Sivut

Kommentit (20)

Vierailija

Jos olisi kysymys parhaista kavereista, joiden poikaystävän tietäisin pettäneen (max. kolme läheisintä) niin kertoisin. Muiden asioihin en meinaakaan sekaantua.

Vierailija

Olen ehkä sitä mieltä, että kyllä omatunto pakottaa kertomaan sille kenelle täytyy. Ei ehkä puolituttujen asioihin kannata sekaantua, koska tulee varmaan jonkun vihat niskaan sitten syyttä suotta.

Vierailija

Olen sitä mieltä, että jos kuka tahansa tulisi minulle kertomaan että poikaystäväni pettäisi tai on pettänyt minua, niin ottaisin sen varmasti huomioon ja tietysti olisin tarkkana sen jälkeen ja tekisin sen mukaan siirtoja.
Mutta jotkin ihmiset eivät vain tajua, vaikka kirjoittaa yli neli sivuisen kirjeen ja postittaa sen, näin minulle itselleni kävi. Pidin tätä tyttöä kaverinan, mutta hän ei kuitenkaan ilmeisesti ollut sitten samaa mielta ja sain varmaan hullun leiman mutta olen tänäpäivänäkin ylpeä että kerroin asiasta ja minun mielestäni sen jälkeen on aivan sama uskooko hän koska se on sen jälkeen hänen oma ongelmansa.
Minä olisin tosin tuon jälkeen jo uskonut ja ehkä jo hieman vähemmällä koska sillä parilla ei muutenkaa ollut mennyt hyvin ja nyt ne on vieläkin yhdessä vaikka mies on tehnyt kauheita asioita mitä nainen ei usko.
Ja kamalinta on että olen itse nähnyt tämän pettämisen alusta loppuun asti ja minua ei uskota. Ja koska mies lopetti jutun sen toisen tytön kanssa heti kun se toinen tyttö ei saanut eroa poikaystävästää, tai olisi kuulemma mennyt niin hankalaksi.
Voiko oikeasti olla viellä tuollaisen ihmisen kanssa yhdessä?? viiden yhteisen vuoden jälkeen tekee tuollaista ?? minä olisin ennemmän kuin pettynyt ? ja dumppaisin miehen samantien!

Vierailija

Mä kyllä kertoisin, koska se olis oikein, mutta en sitten tiedä, kuinka kaukaisia tuttuja te tarkoitatte puolitutuilla - en minäkään millekään puolituntemattomalle varmaan kertoisi.

Jollekin puolitutullehan vois ehkä lähettää sähköpostia jostain osoitteesta jonka luo sitä varten tjtn.? Siinä on toki aika suuri mahdollisuus, ettei petetty usko, ellei osaa kertoa jotain "todistetta". Tai voisiko tuollaisessa tilanteessa uskoutua jollekin petettävän läheiselle ystävälle? Mun mielestä naisten kuuluis auttaa toisiaan :)

Vierailija

(Helkkari kun näitä viestejä ei voi muokata, tuli taas lisäys mieleen!) Aloin ajatella tilannetta, jossa mun pitäis kertoa kaverille että tiedän hänen tulleen petetyksi / olevan petetty, ja voishan olla, ettei rahkeet riittäis kun pitäis kertoa... Ehkä kysyisin mesessä, että haluaisiko hän tietää, jos häntä petettäisiin, tai yrittäisin muuten vihjailla. Kasvotusten olis varmaan helkkarin vaikea kakistaa ulos, jollei siis olis läheinen ystävä.

Vierailija

sen takia juuri lähetin kirjeen jossa selostin kaikki todisteet ja kaiken..:) tyttö ei edes uskonut vaikka tuhosin samalla oman parisuhteeni.

Vierailija

Kertoisin tietenkin!

Olen tämän kyllä jo kokenutkin. Hyvän ystäväni likkakaveri on myös minunkin ystäväni, mutta tämä mieshenkilö on minulle nykyään huomattavasti läheisempi mitä nainen, vaikka tutustuin häneen ensin ja autoin löytämään tämän miehen. Nainen kertoi minulle pettäneensä jätkäkaveriaan useita kertoja gheidän suhteensa aikana, aina baari-iltojen jälkeen heidän yhteisessä kämpässään. Myös vessapanot ovat olleet käytössä. Mies kyseli sitten minulta, että olenko huomannut naisen köytöksen muutuneen jotenkin kylmäksi ja kuitenkin mairailevaksi. Aluksi vain kerroin lyhyesti, että olen. Miehen kuitenkin olessa aikamoinen ihmistuntija, niin hän huomasi heti etten kertonut kaikkea. Hetken aikaa hän oli hiljaa ja tuntui miettivän, kunnes yhtäkkä huudahti niin että läikytin kahvin syliini, että "hänen naisensa on pettänyt häntä ja sää tiedät sen!"
Aluksi yritin olla etten kertoisi, mutta koska itse arvostan suoraa puhetta niin kerroin kaiken minkä tiesinkin ja nyt he ovat eronneet, mutta kuitenkin ystäviä keskenään. En kadu sitä, että aukaisin suuni silloin aikaisemmin.

Vierailija

Itse uhkailisin pettäjää, jotta saisin hänet itte kertomaan asiasta kumppanilleen (siis, jos on kyse hyvästä ystävästä/läheisestä ihmisestä). Vähemmän tuttujen juttuihin en menis sekaantumaan, ettei tulis mitään väärinkäsityksiä ja vaikeita seurauksia.

Vierailija

Läheisilleni kertoisin heti (vaarana tietenkin on että viestin viejä ammutaan). Kuitenkin kaikkein läheisimmät ystäväni tietäisivät etten sanoisi moista jollen olisi täysin varma ja niin ollen mitä todennäköisimmin uskoisivatkin. Itse haluaisin tietää, vaikka sitten puolitutulta (tosin tässä kohtaa olisi hieman vaikeaa; suurin osa tuntemistani naispuolisista puolitutuista on jossain vaiheessa juossut poikaystäväni perässä, joten voisi olla vaikeaa uskoa ilman pitäviä todisteita). Sen sijaan jos joku jonka luokittelen läheisekseni sanoisi asiasta, menisi ehkä hetki mutta uskoisin aika pian.

Itselläni oli vaikea paikka kun ystäväni kaveri petti tyttöystäväänsä, josta pidin tosi paljon. Emme kuitenkaan tunteneet hyvin. Lisäksi olin kuullut asian ystävältäni joka oli kuullut sen pettäjältä (hirveä ihmissuhdesotku), joten olisin pettänyt ystäväni kertomalla. Asiasta jäi kuitenkin paha mieli. Ajattelin myös että entä jos tämä tyttö ei ole samanlainen, eikä halua tietää (tai pahimmillaan tietää jo).

Täytyy sanoa että noi asiat ovat niin tapauskohtaisia että aina kannattaa harkita tarkkaan.

Haluaisimpa vain tietää; Mikä saa ihmiset pettämään?

Vierailija

Itse ainakin haluaisin kuulla asiasta. Jos kertoja olisi joku jota en juuri tunne, en kyllä menisi heti sokeana uskomaan, mutta ainakin sitten olisi mahdollisuus tarkkailla tilannetta itse ja vaikka kysyä mieheltä asiasta.

Jos itse saisin tietää pettämistapauksesta, olisi tilanne vähän hankalampi. Kaverille olisi todella vaikea mennä kertomaan, mutta ei tuollaista asiaa kyllä pystyisi salassakaan pitämään. Minulle tuntemattomalle en välttämättä menisi kyllä kertomaan.

"Haluaisimpa vain tietää; Mikä saa ihmiset pettämään?"

Sen kun tietäisi..

Vierailija

Pettämisestä on varmaan vaikea kertoa. Esimerkiksi äitini sisaren mies on oikea vanha ja pervo häntäheikki. Se on todellinen ongelma. Yritän vain pysyä mahdollisimman kaukana koko ukkelista. Itse en ole lähentymisyrityksistä viitsinyt kenellekkään kertoa. Mitään pettämistähän ei ole tapahtunut.

Vierailija

Olisin aikoinaan toivonut, että joku olisi kertonut eksäni seikkailuista.
Kaikki muut ne tiesivät ja minä sain sitten vasta eron jälkeen tietää likaisimmat asiat.
Toki oli itsekin aavistellut, mutta suurpiirteisenä ja tilaa antavana ihmisenä en ollut niin allertti.
Oikeastaan ummistin silmäni, vaikka selviä merkkejäkin oli.
Vielä silloinkin kun eksäni toi pillereitä "kesähiivaan", niin söin ne kiltisti ajatellen, että kai sitä sitten on liikkellä :)
Näin jälkikäteen ajatellen naurattaa koko homma.
Ehken sitten ollutkaan niin rakastunut (15 v historia takana) ja katselin sormien läpi toilailuja.
Pakkasin kimpsuni ja kampsuni, muutin samalle paikkakunnalle maailman ihanimman ja uskollisimman miehen kanssa.
Siis luulin niin.
Uskollinenhan tuo on ollut, mutta muita lieveilmiöitä...
Kompleksinen suku tuli kaupassa mukaan, mutta se on taas toinen stoori.

Sitten tuohon ap:n juttuun palatakseni...
En kerro kenellekään mitään, en tiedä mistään mitään ja ummistan silmäni kaikelta epämääräiseltä touhulta.
Sanansaattaja yleensä ammutaan, tiedän kokemuksesta, huokaus!

Vierailija

Itse haluaisin todellakin kuulla, jos mieheni pettäis mua. Valehtelu on kamalaa ja ajatuskin siitä, että joku säälisi mua kun tietäsi mieheni pettävän, mutta ei kertoisi siitä mulle... Rehellisyys kunniaan.

Sitten taas jos mun pitäis kertoa jollekin petetylle totuus, niin se tuntuis vaikeelta. Sellaisille, jotka tunnen hyvin, kertoisin kyllä vaikka miten vaikeaa olisi, mutta puolituttujen kohdalla miettisin pari kertaa...

Mä oon joutunut kerran valehtelemaan yhden miehen puolesta tän tyttöystävälle... Se oli kamalaa, mutta mulla ei ollut siinä tilanteessa muuta vaihtoehtoa, koska siitä olis seurannut ihan kamalat ongelmat mulle ja monelle muulle.

Toivon kuitenkin, ettei mun tartteis enää valehdella kenenkään puolesta ja kertoa kellekään, että sitä petetään...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat