Ahmiminen...

Vierailija

Nyt kolme päivää kestäneen ahmimis"jakson" jälkeen päätän kirjoittaa tänne...
Minulla on ollut jo muutaman vuoden ajan erilaisia ongelmia syömisieni kanssa. Olen yrittänyt kuihduttaa itseäni mitä niukimmilla ruokavalioilla. Nykyään syön kyllä mielestäni terveellisesti ja monipuolisesti, mutta silti ongelmanani ovat jatkuvat ahmimiskohtaukset. Välillä ahmimiskohtauksia ei tule moneen viikkoon ja joskus taas saan kunnon ahmimisjaksoja, jolloin vain syön ja syön päivät pitkät... Olen huomannut sen, että ahmiminen alkaa yleensä silloin kun olen yksin kotona eikä minulla ole mitään tekemistä (olen kyllä yrittänyt keksiä kaikenlaista ahmimisen sijaan mutta silti aina retkahdan). Nytkin minulla on ollut kolme päivää töistä vapaata ja joka päivä olen yksin ollessani ahminut valtavat määrät ruokaa. Tänäänkin illalla olen syönyt mm. jäätelöä, muutaman täytekeksin, PALJON varrasleipää jonka päällä juustoa ja voita, nuudeleita, kolme muffinsia, ruisleipää ja mehua... Mahani on ratkeamaisillaan mutta silti tuntuu että voisin vain jatkaa...! Ongelmana ei voi olla se, ettenkö söisi päivisin kunnolla. Ruokavaliooni kuulluu aamuisin joko kaura- tai 4-viljan puuroa, välipaloiksi hedelmiä, ruisleipää, jogurttia tms. Kunnon ruokaakin syön...

Onko kenelläkään muulla täällä samanlaista ongelmaa? miten olette pystyneet ehkäisemään ahmimiskohtauksia?

Tiedän, että minun pitäisi keksiä jotain muuta tekemistä heti kun tuntuu, että ahmimiskohtaus olisi tulossa, mutta jotenkin vain aina käännän aivoni pois päältä ja vasta myöhemmin havahdun siihen kun mahani on aivan täynnä ja oksettaa..

Toivottavasti jaksoitte lukea tämän. Olisi mukava kuulla miten tästä ongelmasta pääsisi eroon sillä tätä menoa olen pian rutkasti ylipainoinen..

Sivut

Kommentit (22)

Vierailija

Mulla on aivan sama ongelma. Syön aina kun ei ole tekemistä, ja tuntuu että voisin syödä loputtomiin. usein näihn ahmimiskohtauksiin sisältyy myös se, että menen kauppaan ostamaan ruokaa ja saan siitäkin erittäin paljon mielihyvää. kyllä joukkoon mahtuu terveellistäkin ruokaa, ei se siitä ole, eikä oksentaminen ole käynyt mielessäkään. Silti jotenki mieleen hiipi aina välillä ajatus että mitä jos kyse on syömishäiriöstä. Olen kuitenkin koko ikänä palloillut painoni kanssa.

Vierailija

Minullakin jonkinlainen syömishäiriö on käynyt mielessä.. Olisko kenties kyse jonkinasteisesta BED:stä? Olen myös huomannut olevani jostain kumman syystä erittäin kiinnostunut erilaisista ruokaresepteistä. Aina kun esimerkiksi Helsingin Sanomissa on jotain reseptejä niin lueskelen niitä aivan innolla. Joskus jopa odotan torstaita, sillä silloin aina hesarissa on ruoka aiheiset sivut... hullua...

Vierailija

En tiedä voiko minua sanoa ahmijaksi mutta jos olen yksin tai tylsistynyt niin usein alan syömään. Yksinkertaisesti kulutan aikaa syömällä tai syön pahaan oloon.. Jälkeinpäin usein tulee pahamieli ja laitan itseni mahdollisimman kevyelle ruokavaliolle, parinpäivän hyvällä tuurilla viikon päästä retkahdan usein.. Koulussa ollessa koeviikko saatan syödä kaikkea mahdollista samalla kun syön...

Kuullostaa varmaan hassulta mutta en muista miltä tuntuu olla nälkäinen.. :/

Vierailija

Anteeksi tuli sekava viesti.. Toivottavasti viestistä kuitenkin saa selvää mitä tarkoitan... :/

Tämä asia vain monesti painaa mieltäni ja mietin onko muita jotka tekevät samoin..

Vierailija

Itselläni on sama ongelma.
Minulle vain tulee tunne, että on pakko syödä jtn ja vaikka olo olisi aivan täysi niin ahdan lisää.. sitten seuraakin huono omatunto ja tunnen syyllisyyttä pitkään. Olen yritänyt saada itseni muutaman kerran oksentamaankin, mutta tuntuu etten pysty. Noin vuosi sitten elin suoraansanottuna erittäin epäterveellisesti (en liikkunut miltei ollenkaan ja ahmin paljon ja paino tietysti nousi) ja nyt olen saanut otettua itseäni niskasta kiinni, mutta silti on aikamoista kamppailua syömisen kanssa. Tällähetkellä olen normaalipainoinen, mutta tuntuu että on pakko laihtua laihtua ja vaan laihtua! Tiedän, että tämä kuulostaa selvältä syömishäiriöltä, kellekkään en oikein ole pystynyt tästä kertomaan, mitä nyt itse tiedostan ihmeen hyvin tämän. Kiva huomata kuitenkin etten ole ainut tällaisten ongelmien kanssa..

Nykyään kuiteskin kun tällaisia kohtauksia saan, niin olen alkanut syömään hedelmiä ym. sillä olen huomannut että sillä ei oikein ole väliä mitä syön kunhan vaan saan syödä joten hedelmät, kasvikset sun muut ovat sieltä terveellisimmästä päästä ja vähäkalorisia.. En nyt tiedä oliko tästäkään selvityksestä mtn hyötyä, mutta oli pakko päästä jotenkin kiraamaan tätä ongelmaansa ylös..

Vierailija

Itelläkin tulee välillä semmonen olo et onko pää kopassa kaikki ok kun ahmii ja sit myös huono omatunto ym.. koettu viimeksi tänään. Välillä myös käy oksentaminen mielessä mut kertaakaan en ole kokeillut..

Jotenkin vaan ei pysy syöminen hallinnassa... Syön muutenkin naiseksi paljon ja välillä tulee semmonen olo että onko tämä nyt ihan normaalia vai onko tässä oikeasti joku vika. En yleensä syö mitään herkkuja kun ahmin vaan normi ruokaa joskus harvoin saatan kyllä sortua kekseihin ym. mutta makeanhimo välillä yllättää.. Olen myös ajatellut että voisin käydä jutteleen terveydenhoitajan kanssa tästä mutta pitäisikö se minua ihan tyhmänä?? somebody help me!!

Vierailija

Mulla on myös sama juttu, ennen ahmiminen oli melkein jokapäiväistä, mutta nyt oon saanut vähäsen niskasta kiinni. Syön kun on huono fiilis ja tunne vaan pahenee kun ei pysty lopettamaan. Kerran koitin oksentaa, mutta ei onnistunut. Kesäkään ei hyödytä yhtään kun ollaan vähemmissä vaatteissa ja en todellakaan ole ylpeä kropastani vaikka normaalipainoinen olenkin. Kamalat ulkonäköpaineet...

Kyllä mullakin on käynyt mielessä ettei tää nyt ihan tervettä ole ja kävinkin terkkarilla vähän jutelemassa. Suosittelen muillekin, tuli tosi hyvä fiilis kun pystyi jutella jollekin ihan rehellisesti. Kävin parin viikon välein aina vähän juttelemassa ja syöminen vähentyikin aika hyvin. Sen takia kun oli joku joka vähän tsemppasi. Eli terkkarille vaan puhumaan jos vähänkin tekee mieli :)

Ahmiminen iskee mullakin samalla tavalla, eli kotona ollessa kun ei löydy tekemistä. Yritän keksiä aina jotain ohjelmaa vapaapäiville ja jos hirveä himo iskee niin sitten alan syömään vaikka mandariineja tai muita hedelmiä/kasviksia.

Syöminen on nyt jotenkin kurissa ja ahmimisen kilot yritän jotenkin saada karistettua. Tsemppiä, olkaa päättäväisiä ja määrätietoisia niin kyllä ne ahmimiset alkaa laantua :)

Vierailija

Itselläni taas eilinen meni aivan mahtavasti ruokailujen suhteen ja ajattelinkin että "jes nyt se terveellinen ja ihana elämä alkaa" mutta tänään on mennyt taas lakuja, jäätelöä ja juustosarvia.... olen tätä menoa kohta sata kiloinen..

Vierailija

Ja-a....

Voisin kyllä käydä jututtaan sitä terkkaria jos se on muillakin auttanut...

PAri vuotta sitten olin pari senttiä lyhyempi(168) mutta painoin vain 60 max. ja nyt kun pituutta löytyy 170cm niin painoa onkin jo sitten 73kg... MIkä ei todellakaan piristä varsinkaan kun mies painaa kilon vähemmän... Itse kun nyt aloin tarkemmin miettiin niin kaikki nämä kilot on tullut vain tuon ahmimisen takia. :/

Vois kans kokeilla tuota hedelmä/vihannes linjaa kun ahmimishimo iskee... :D

Vierailija

Suosittelen lämpimästi vesimelonia. Itsellä se ainakin täyttää, sehän on lähes pelkkää vettä. Sitä (en ainakaan itse) pysty syömään älyttömiä määriä, sitten kun raja tulee vastaan niin ei vatsa veny enempään. Ja sen jälkeen olo on kuin olisi juonut monta litraa vettä, ei sellainen ärsyttävä "painava" ähkyolo kuin ruuan jälkeen.

Vierailija

Itsekkin olen miettinyt että olenko täysin normaali syömisteni kanssa. Mielessäni pyörii hyvin usein vain ruoka, se mitä voisin syödä kun pääsen kotiin, se mitä ostan seuraavalla kerralla ruokakaupasta jne. Ahminta alkaa aina kun minulla on tylsää ja olen yksin kotona. Vaikka olisin kuinka täynnä, tuntuu että voisin vielä syödä vaikka mitä. Joskus tulee ns. makeanhimo jolloin voisin syödä vaikka pari litraa jäätelöä ja kilon karkkia, mutta useimmit himoan ihan normaali ruokaa.

Nykyisin olen yrittänyt ottaa itsestäni niskasta kiinni ja kehitellä jonkinlaista itsekuria. Aina kun mieleni tekee ahmia, olen yrittänyt korvata himon hedelmillä ja kasviksilla tms. Juon todella paljon vettä ja imeskelen jääpaloja. Nämä yleensä auttavat, mutta aina sillon tällöin sorrun totaallisesti.

pölypallo
Seuraa 
Liittynyt15.7.2009

Lohduttavaa kulla, et on muitakin ketkä ahmii/syö tylsyyteensä. Itselläni on sama homma jatkunut ties kuinka kauan ja sitten välillä paastoan itseni näännyksiin. Oksentamista harrastin myös jonkin aikaa, mutta ONNEKSI olen siitä suurimmaksi osaksi päässyt eroon. Kesä on vähän hankalaa aikaa kun on lomalla ja tylsiä hetkiä tulee eteen enemmän, mut onneks noi koulut ja työt pian alkaa :)

Vierailija

itsekin syön aina välillä vähän samanlailla kun te, ahmin kaikkea.. en kuitenkaan ole koskaan saanut pahaa oloa tästä henkisesti enkä myöskään todellakaan ole harkinnut oksentavani. en myöskään liho, käyn 3krt päivässä koiran kanssa lenkillä ja teen lihaksia, harrastan muutakin liikuntaa.
ehkei kannattaisi huolestua tällaisista asioista noin paljoa.. 17-21 vuotiaana ruokahalu kasvaa, kuin myös ravinnon tarve naisilla. on siis ihan tavallista että annokset kasvaa. :) ite olen kyllä normi ruuan lisäks syönyt jätskiä, karkkia ja hedelmiä. Kerran iski himo ja tein murotaikinaa :D mutta itsellä ainakin on lähinnä se selitys, että olen suuri kulinaristi ja rakastan maistella kaikkia ruokia. yritän pitää aina annokset pieninä, niin ei pääse tulemaan ähky. älkää tytöt hermotko liikaa! jos kiloja alkaa tulemaan paljon ja mieli maassa, niin ainakin kaupungeissa on nuorille ilmainen psykologin vastaanotto, näin ainakin Tre.. suosittelen :)

Vierailija

EIKÖ TEITÄ LIHAVIA NAISIA INHOTA ITSENNE?
Menkää lääkäriin, psykologille ja ravintoterapeutilla käymään tai kohta teillä on kaiken maailman sairaudet johtuen ylipainostanne, puhumattakaan miten teidän parisuhteenne kärsii lihomisistanne.
Nauttikaa ruuan sijaan shoppailusta, urheilusta, kauneudenhoidosta, seksistä, ystävistä ym.
Jos pelkäätte ahvivanne paljon epäterveellistä ruokaa niin älkää ostako sitä jääkaappiinne. Tv katsellessa on minusta kiva napostella mm. hedelmä- ja vihannes paloja.Suosittelen tai kohta ette mahdu mihinkään vaatteisiin.

Vierailija
Kleopatra

EIKÖ TEITÄ LIHAVIA NAISIA INHOTA ITSENNE?
Menkää lääkäriin, psykologille ja ravintoterapeutilla käymään tai kohta teillä on kaiken maailman sairaudet johtuen ylipainostanne, puhumattakaan miten teidän parisuhteenne kärsii lihomisistanne.
Nauttikaa ruuan sijaan shoppailusta, urheilusta, kauneudenhoidosta, seksistä, ystävistä ym.
Jos pelkäätte ahvivanne paljon epäterveellistä ruokaa niin älkää ostako sitä jääkaappiinne. Tv katsellessa on minusta kiva napostella mm. hedelmä- ja vihannes paloja.Suosittelen tai kohta ette mahdu mihinkään vaatteisiin.

Mun naama meni ihan irvistykseen ku luin ton! Toi ei mielestäni ollut lähelläkään asiallista viestiä. Ei kaikki ahmijat ole lihavia (itseni mukaanlukien) ja vaikka painoa tulisikin nii ei tartte haukkua toisia. Luulen että tämän keskustelun ideana oli löytää muita samasta ongelmasta kärsiviä ihmisiä ja tukea toinen toisiamme.

Itsekkin olen siis jonkin sortin ahmija, koska aina kun en ole jonkun seurassa eli olen yksin kotona muhun iskee ihan hirvee ahmimiskohtaus. Silloin on pakko mennä kauppaan ja ostaa hirveesti ruokaa vaikka tietää etten kuitenkaan jaksa syödä kaikkea ja jälkeenpäin on TOSI huono olo (siis ihan fyysisesti tekee kipeää ku maha on niin täynnä). Onneksi poikaystäväni on luonani niin paljon ettei viikkoon mahdu montaa ähkypäivää. Kenellekään en ole uskaltanut kertoa ongelmasta.

Kiitos tosta hedelmä/vihannes vinkistä! Minulla on pakastimessa marjoja, niin voisin koittaa niitä seuraavalla kerralla kun ruuan himo iskee.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat