Mies ihastunut sinuun - Deittailu ja yöelämä

Osmopolitan

Minkälaisia ajatuksia se herättää teissä jos joku mies tulee ja tunnustaa olevansa ihastunut teihin. Miten toimitte, jos vaikka ette ole kiinnostunut miehestä? Tai jos ette tunne miestä kovin hyvin.

Kommentit (11)

Baby-G

Mulla on nyt taannoin erottuani tullut muutamakin tällänen tunnustus, ja kaikki viel henkilöiltä jotka ei mua kiinnosta.

Mutta siis pyrin samantien kertomaan etten oo nyt valmis mihinkään vakavaan ja etten etsi itselleni poikaystävää. Pyrin olemaan mahdollisimman ystävällinen ja hellä, ettei toiselle tule paha mieli tai ettei nolostu.

Mulla on huono tapa flirttailla paljon ja ulospäinsuuntautuneena ja spontaanina ihmisenä jotkin kundit saa helposti sen käsityksen että oon kiinnostunut, vaikken mitään 'traagista' sanoiskaan tai kävis iholle tms.. :oops:

Joillekkin se ei vaan näytä menevän viesti perille..

tourniquet

Ylipäätänsä jos mulle tunnustais ihastumisensa saatan varmaankin vaan kysellä et "ookko tosissas?" Sen verran monta jätkää tullu vastaan, jotka on osannu ton lauseen kiurutella niin tunteellisesti ja sitten puukottanukki selkään.. En uskoisi heti, täytyisi vakuuttaa tosissaan, että on.. Jos tunnen samoin, mutta en tunne tyyppiä kauhean kyvin, kyselisin varmaan miten hän on ajatellut että tutustuttaisiin toisiimme paremmin. En varmaan alkaisi siinä vaiheessa seurustelemaan, että oltaisiin sellasella "koeajalla" jokunen viikko ja katsotaan mikä tilanne sitten. Jos taas en tunne tyyppiä ollenkaan, olisin varmaanki vaan että "aaaaw, aivan ihanasti sanottu, mutta tää tunne ei ole molemminpuolista.. anteeksi." ja muiskautus poskelle 8)

nele

Tässä on juurikin tälläinen tilanne käynnissä, enkä tiedä yhtään mitä tehdä. Tuntuu etten ikinä opi pääsemään näistä tilanteista helpolla ohi. Mies on (kuten yleensä) todella mukava, mutta kun ei vain nappaa. Ja en millään löydä syytä siihen, koska tulemme loistavasti toimeen. Pitäisi vaan suoraan sanoa, ettei kiinnosta, mutta kun sitä aina yrittää olla loukkaamatta toista ja keksiä lieventäviä seikkoja. Tietysti valehteleminen satuttaa myös jos siitä kiinni jää tai se on läpinäkyvää.

Baby-G
Mulla on huono tapa flirttailla paljon ja ulospäinsuuntautuneena ja spontaanina ihmisenä jotkin kundit saa helposti sen käsityksen että oon kiinnostunut, vaikken mitään 'traagista' sanoiskaan tai kävis iholle tms.. :oops:

Sama juttu, vaikken siis yleensä edes omasta mielestäni flirttaile, kunhan vain olen ystävällinen ja iloinen ihminen. Olen kyllä yrittänyt hillitä tätä, mutta se vain sattuu olemaan luonteenpiirre ja lukuunottamatta miesongelmia, niin se on mielestäni erittäin hyvä sellainen.

nomani

^eihän tuossa mitään säälittävää ole. Tai en mä ainakaan näe siinä mitään. Eihän sitä mitään tunteilleen mahda ja ehkä mies ei sitten osaa muuta keinoa ilmaista tunteitaan, kun kertoa suoraan. Varmasti moni tyttökin on ollut toivottoman ihastunut, eikä vaan saa poikaa ajatuksistaan millään pois.

Mutta sitten, jos kertoo ihastuksestaan, täytyy myös osata suhtautua siihen, jos tyttö ei tunne samoin. Jos silti jankkaa koko ajan, kuinka ihastunut on ja ei saa tyttöä ajatuksistaan, niin se on jo hieman säälittävää.

nele

Juurikin noin miten nomani kirjoitti.

Ihastumisessa itsessään ei ole mitään säälittävää. Normaalia ja kovin söpöäkin se on ja varmasti suurin osa tytöistä olisi siitä mielissään. Mutta tosiaan, jos siitä ihastumisesta kertoo, niin pitää sitten ottaa hyvin vastaan, jos se toinen ei vastaakaan tunteisiin. Jos mies jankkaa ja jankkaa eikä usko hyvällä, niin se on enemmänkin pidemmän päälle ärsyttävää. Miten sanoa sinuun ihastuneelle ihmiselle kiltisti, ettei kiinnosta, jos toinen vain jatkaa?

Pääsin edellisestä fiksusti eroon, mutta nyt on toinen tapaus. Mies on jo pitkään vihjaillut olevansa kiinnostunut ja ihastunut, mutta kun on vähän kummallinen tapaus, niin olen ottanut vaan kommentit hymysuin vastaan ja ajatellut, ettei se ikinä uskalla lähestyä suoremmin. Taas ilmeisesti toimin väärin, koska nyt hän kuitenkin otti sen ratkaisevan askeleen ja pyysi treffeille. Kieltäydyin kiltisti ja sepitin, että ei ole soveliasta (tunnen työn kautta ja mielelläni pidän työni ja vapaa-aikani edes jotenkin erillään), mutta hän tämänkin jälkeen pyysi harkitsemaan asiaa. Ja nyt tiedän, että hän suunnittelee jotain pääni menoksi ja en taaskaan tiedä miten hoidan tilanteen siististi. Varsinkin nyt, kun näen häntä usein ja tällä kertaa on vieläkin tärkeämpää pitää asialliset välit mieheen.

Tottakai olen hyvin otettu joka kerta, kun mies tunnustaa kiinnostuksensa/ihastumisensa. Ja aina olen ystävällinen, koska tiedän, että se saattaa vaatia rohkeutta tunnustaa asiaa. On ihana huomata, että maailmassa on monia hyvin ihania ja mukavia miehiä. Harmikseni vain, jos ei kiinnosta, niin asia pitää miehelle kertoa ja pyrkiä tekemään se mahdollisimman kiltisti.

kirahveli

Mä en kans tiedä mitä tehdä, kun vaikuttaa siltä, että kaksikin jätkää on vähän niinkuin ihastuneita muhun. Kumpikaan ei tiedä, että seurustelen, mutta haluavat viettää paljon aikaa kanssani ja tehdä kaikenlaista treffeiksi katsottavaa. Olen yrittänyt olla rohkaisematta heitä mitenkä, mutta palkään että jompikumpi vielä tekee jonkin aloitteen. Haluan viettää aikaa heidän kanssaan(kaverina!), koska olen ulkomailla ja silloin tällöin on hiukan yksinäistä, eikä minulla ole täällä liikaa kavereita.
Jotenkin pelkään kuitenkin, että jos torjun heidät, niin kaveruudesta ei tule mitään. Varsinkin kun meillä on hiukan kielimuuriakin, etten ihan kaikkea pysty selittämään..

niina

liian varhaisessa vaiheessa minulle ihastuksensa tunnustaneet (tai joista itse en ole kiinnostunut) ovat saaneet minussa aikaan pakoreaktion :?
pientä ignooraamista ja varovaisuutta heidän seurassa tunnustuksen jälkeen.

nougatte

Musta on vaan tosi imartelevaa, jos joku sanoo esim. baarissa olevansa ihastunut muhun. En tietenkään ota sitä kovin vakavasti, mutta kyllähän ulkonäköön voi ihastua. Kuitenkin seurustelen, ni oon vaan hymyilly nätisti ja sanonu, että mulla kyllä on jo poikaystävä.
Sillon, jos toinen on kuitenkin ihan tosissaan, mutta mua ei kiinnosta, on tilanne aika inhottava. En millään haluaisi loukata toisten tunteita, mutta silti kyllä sanon toiselle jotenkin mahollisimman nätisti, että tunne ei ole molemminpuolinen. Mutta siis en todellakaan pidä tästä yhtään.
Mutta silloin, jos ihastuksen tunnustaa joku sellanen, johon on itekkin ihastunu, se tunne on aivan ihana<3 Jos ei oltais käyty aikasemmin treffeillä, tässä vaiheessa sitä viimeistään ehdottaisin.

Linzu
Baby-G
Mulla on huono tapa flirttailla paljon ja ulospäinsuuntautuneena ja spontaanina ihmisenä jotkin kundit saa helposti sen käsityksen että oon kiinnostunut, vaikken mitään 'traagista' sanoiskaan tai kävis iholle tms.. :oops:

Kuulostat ihan mun kaverilta.. :D se on kans kova flirttaileen ja sil on nyt joku mies, joka pelkää kovasti, et ystäväni pettää sitä juuri tuon flirttailun johdosta.. :? Miksi pelätä pettämistä, jos vain flirttailee sillai leikillisesti, eli siis ei mitenkään koskettele eikä mitää muutakaan fyysistä...ihan "huulen heittoa" yms...

mielestäni pettämisen pelko on kaikin puolin aiheeton ja jos pelkää jotain noin paljon, niin kannattaako edes olla yhdessä?! Suhteeseen kuuluu ns vapaus, joka antaa molemmille osapuolille vapauden liikkua ja sanoa mitä tahtoo ja kaikinpuolisen vapauden suhteessa, kunhan ei loukkaa toista millään tavalla... teenkö itseäni yhtään selväksi? :lol:

edit.... niin siis ihan aiheen viereen menin tuossa aikasemmin, mutta olisin hyvin "kunnioitettu" jos tuo ihaileva osapuoli on kaikin tavoin kunnollinen... eli siis kaikki pummit saa multa kylmän katseen ja kovan v*****lun osakseen, jos mua yrittäis sormenpäällänsäkään...

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat