Unelmien mies näköpiirissä - Deittailu ja yöelämä

Tomppa

Miten reagoit naisena jos unelmien mies ilmestyy näköpiiriin. Sellainen tosielämän unelma, joka laittaa sukkasi pyörimään.
Sen saattaa miehenä joskus jopa aistia kun naisella alkaa posket punertaa ja laitetaan "naisellisin vaihde" päälle käyttäytymisessä.
Mitä siis mieheltä vaaditaan jos naiset ovat perässä juoksemassa. Pelkkä hyvä ulkonäkö ei kait riitä, koska niitähän pitäisi olla kai maailma pullollaan? Naisiinhan iskee jokin salaperäinen ja jokin mitä ei kai pysty selittämään :? Ainakaan kukaan mies:)
Positiivisia kommentteja olen saanut naisilta ja ehkä mieleenpainuvimmat ovat olleet ehkä nämä kaksi; "sinun seurassasi voi tuntea olevansa nainen". ja "vaikutat luotettavalta".

Naisnäkökulma on aina tärkeätä miehen putkiaivoiselle ajatusmaailmalle, kun kaikenlaiset vihjailut menevät ohi että hurahtaa. Tästä olisi mukava herättää keskustelua näin nimettömänä netissä, kun ei oikein kasvotusten tohdi aiheesta keneltään kysellä.

Sivut

Kommentit (17)

Tsein

Siis onko tässä nyt lyhyesti ja ytimekkäästi kysymyksenä: Minkälainen on unelmien mies naisen näkökulmasta?

En nimittäin ymmärtänyt ihan täysin, että mistä pitäisi keskustella.

Tomppa

Niin ehkä tosiaan kysymyksen asetteluni oli epäselvä. Mutta juuri voi mainita mitä piirteitä olisi umelmien miehellä naisen näkövinkkelistä, ja ennen kaikkea sitä, mitä naisen päässä liikkuu ja miten toimii/käyttäytyy kun sellainen sitten arjessa eteen tupsahtaa? Onko se todella liian ihmeellistä jos huomaa että unelmissa ollut tyyppi onkin yhtäkkiä olemassa edessäsi?

Baby-G

No mä kiinnitän ainakin huomiota mieheen, joka astuessaan huoneeseen vähänniinkuin "täyttää" tilan. Karsimallaan ja vetovoimallaan. Sellainen jota on vähän pakko tuijottaa, ja joka on kiikarissa sinä iltana enemmän kuin muut hyvännäköiset tai mukavat miehet. Se on se juttu.

SunLion
Tomppa
Niin ehkä tosiaan kysymyksen asetteluni oli epäselvä. Mutta juuri voi mainita mitä piirteitä olisi umelmien miehellä naisen näkövinkkelistä, ja ennen kaikkea sitä, mitä naisen päässä liikkuu ja miten toimii/käyttäytyy kun sellainen sitten arjessa eteen tupsahtaa? Onko se todella liian ihmeellistä jos huomaa että unelmissa ollut tyyppi onkin yhtäkkiä olemassa edessäsi?
etkai sä vaan yritä opetella täältä täydellisiä mies-piirteitä ja meet sit ja toteutat kaikki jos ne vaikka tepsis johki naiseen :P?

se ei kannata....kiinnostavimmat miehet ovat omia itseään.

SinRuid

Mä katselen mun Unelmieni Miestä päivittäin. :) En oikein osaa eritellä mikä siitä tekee "unelmaa". Ensimmäisen kerran kun kohdattiin, mies tuli vastaan ikivanhassa paskaisessa takissaan, tuoppi kädessä ja tukka pystyssä. Ei ehkä kuulosta kovin viehättävältä, mutta jotenkin siinä vain kolahti.

Unelmien mies on oma itsensä, niinkuin Sun jo sanoi.
Ja kaikkihan me arvostetaan eri asioita.

leeah

^Täysin samaa mieltä SinRuid in kanssa :wink: Oma ihastukseni kyselee minulta monesti että mikä hänessä niin kiinnostuksen herätti.. en osaa vastata, joku vaan.. ja hyvältä tuntuu :roll:

riinaF

Hmm. Mun unelmien mies.. No ulkonäköön mulla on sellanen "ihanne" ja sen näköiset miehet kiinnittää mun huomion aina, ihan joka paikassa :D Eli leukaparta, kalju tai irokeesi, kropaltaan sellainen "iso", ei nyt lihava mutta isokokoinen (mutta ei liian bodattu, sixpack on turn-off) ja sellaisen "pahiksen" näköinen. Ja tatskat ja kulmalävistys on plussaa. Aika monet poket muuten jostain syystä menee tohon mun ihannemieskategoriaan :lol:

Ja luonteelta.. Tietysti luotettavuus ja se, että mies kohtelee mua hyvin, on tärkeitä. Mutta toisaalta mä olen huomannut, että jos mies on liian kynnysmatto ja tekee kaiken mitä pyydän ja esim. pitää koko ajan yhteyttä, mun kiinnostus katoaa yhtä nopeasti kuin on syttynytkin. Kuten ulkonäössäkin, myös luonteessa saa olla särmää, ei mikään kiiltokuvapoika. Huumori on tärkeää ja sen pitää olla samanlaista kuin mulla, sarkastinen ja ironinen huumori nappaa enkä jaksa mitään blondi- tai pikkukallevitsejä kuunnella.

Miten käyttäydyn kun sellainen unelmamieheke sitten astuu samaan huoneeseen ? Kaikki huomio kiinnittyy siihen mieheen, helposti menee ihan ohi kavereiden jutut siinä vieressä. Olen sen verran ujo, että yleensä tyydyn vain katselemaan kauempaa ja ihastelemaan. Jos mies on esim. kaveripiiriini kuuluvan tuttu ja tulee siihen juttelemaan, koitan kiinnittää huomion pienillä jutuilla, katson silmiin pidempään kuin satunnaista tuttavuutta katsoisin, pieni hymy päällä koko ajan ja koitan uskaltaa avata suutani ja puhuakin jotain vaikka tuntemattomien seurassa yleensä aika hiljainen olenkin.

Snaelaug
Tomppa
"sinun seurassasi voi tuntea olevansa nainen". ja "vaikutat luotettavalta".

Eli sä oot ammatiltas poliisi, poke, palomies, tai spollejen kouluttaja. Tai jonkun itsepuolustuslajin opettaja. Sä oot ehkä pitkähkö, rotevahko, ei missään nimessä pitkähiuksinen, tummasilmäinen, ja sä käytät joko pilotti- tai nahkatakkia.

Pientä stereotypiaa, mut iskee meikäläiseen. Se on kyllä melko kiva kun saa tuntea olonsa turvalliseksi miehen rinnalla. Ja seksikästä.

Tomppa
Snaelaug

Eli sä oot ammatiltas poliisi, poke, palomies, tai spollejen kouluttaja. Tai jonkun itsepuolustuslajin opettaja. Sä oot ehkä pitkähkö, rotevahko, ei missään nimessä pitkähiuksinen, tummasilmäinen, ja sä käytät joko pilotti- tai nahkatakkia.

Pientä stereotypiaa, mut iskee meikäläiseen. Se on kyllä melko kiva kun saa tuntea olonsa turvalliseksi miehen rinnalla. Ja seksikästä.

Ei pieni stereotypia haittaa... Mutta hämmentävän lähelle iskee heitot jälleen tällä palstalla. No kuitenkaan palomies en ole, enkä poliisi, mutta olen ollut spol-kouluttaja kyllä armeijassa;)

olematon

unelmien mies on oma itsensä, jotain vekkulia siinä kuitenkin on oltava :) Se on se koko olemus ja se miten ihminen itsensä kantaa. Liian itsevarma "olen jumalan lahja maailman naisille"- ajatusmalli ei säväytä.

Pirpana

Huoh, olen ihastunut kuin teinityttönä yläasteella. Aloitin syksyllä uudessa koulussa ja eräänä päivänä näin täällä jotain ihanaa joka kolahti ja kovaa.. salaperäinen pulisonkinen, öljyntuoksuinen pilottitakkiin ja buutseihin pukeutuva oman polun kulkija.. testosteroni tihkuu kilpaa hien kanssa. Ruskettuneet metroseksuaalit timanttinapit korvassaan eivät nappaa vähäisimmässäkään määrin, he ovat minulle androgyynejä.

Sanotaan että mitä naisellisempi nainen, sitä miehekkäämpi mies häntä viehättää (ja päinvastoin), ja minulle se miehisyys on juuri sitä öljyistä, hikistä ja veristä jöröttämistä. Aah!

P.S:

Murphyn lain mukaan törmään siihen ihanaan koululla aina silloin kun en ole jaksanut panostaa sinä päivänä ulkonäkööni mitenkään erityisesti vaan olen pukeutunut vanhoihin farkkuihin ja huppariin tukka villinä.. pheh. Tänäänkin ruokalan jonossa hän oli minua vastapäätä, juuri kun ajattelin etten ollut nähnyt häntä vähään aikaan. Siinä sitten punastelin. Täytyy kai alkaa joka päivä laittautumaan missityyliin että pystyn aloittamaan silmäpelin.

Kun ihastus on lähistöllä, muutun tosi hiljaiseksi ja katseeni on painunut alaspäin.. alkaa kuumottaa. En vahingossa kuuntele kavereiden juttuja. Tosi typerä olo ja toivon etten olisi ihastunut, ei vaan voi tuntemuksille mitään :?

riinaF

Lisäystä edelliseen vastaukseeni. Siinä miehessä pitää olla kliseisesti "sitä jotain", että siihen oikeasti kiinnittää huomion eikä osaa keskittyä mihinkään muuhun..

Tää tuli mieleen just äsken, kun tajusin että mä vielä 11 ja puolen vuoden jälkeenkin saan perhosia vatsaan tietyn miehen tekstareista ja ihan vaan siitä, että näen sen nimen messengerin online-listassa :roll:

Snaelaug
riinaF
Lisäystä edelliseen vastaukseeni. Siinä miehessä pitää olla kliseisesti "sitä jotain", että siihen oikeasti kiinnittää huomion eikä osaa keskittyä mihinkään muuhun..

Kyllä, ehdottomasti.
Allekirjoitan täysin :)

Tomppa
mutta olen ollut spol-kouluttaja kyllä armeijassa

No oho, vähä mä oon taitava 8)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat