yksinäisyys - Deittailu ja yöelämä

Emiliaaa

Vastasin sinkku.

Toi riippuu niin paljon elämäntilanteesta. Itse en juuri nyt vaan halua seurustella ja viihdyn vallan mainiosti sinkkuna. Mutta tietysti jos joku mies ilmestyis jostain mun elämään ja sais totaalisesti jalat alta ni sitte voisin harkita uudemman kerran... :)

Kommentit (15)

HaFaBa

mulle on vaikee olla yksin ilman miestä... Tää on jotenkin turhauttavaa aikaa kun ei oo ketään jota haluu ja silleen... Onneksi on sentään ystävät.. Kerrankin nukahdin kaverini kainaloon kun oli niin yksinäistä.. alkaa vissin oleen liian vakavaa... olenko tulossa hulluksi...???

Pennsylvania

Villeinä sinkkuaikoinani ajattelin, että parasta on olla sinkku säädöillä ja irtosuhteilla tai pidemmällä seksisuhteella, koska siinä ajattelin, että on enemmän vapautta tehdä oman mielen mukaan, ja satunnaiset suhteet ovat pitkää jännittävämpiä. Ja kyllähän se sinkkuelämä jännittävämpää olikin.

Oikeaan suhteeseen totutteleminen oli aika vaikeaa, mutta kyllä minä nyt olen keskimäärin onnellisempi. Suhdetta takana semmoiset 1,5v, ja hyvin sujuu. Arjen jakaminen toisen kanssa onkin yllättävän antoisaa, eikä minulle ainakaan toistaiseksi ole tullut mitään paniikkia, ettei olisi tilaa olla oma itsensä, aikaa olla omien kavereitten kanssa, omiin harrastuksiin tai muuta. Kyllä on, jos niin tahtoo, ja meillä molemmat onneksi tahtovat.

Tämä nyt ei varmaan hirveästi mitään sinkkuudestaan huonoa mieltä potevia lohduta, että tulen tänne intoilemaan parisuhteen plussista. Sinkkuna olin siihen tilaani tyytyväinen, nyt jos joutuisin takaisin, olisi varmaan aika yksinäinen olo. Tottuisi siihenkin varmaan taas. Ehkä surullisille sinkuille sanoisin, että nauttikaa ystävistänne! Kyllä kaverinkin kainaloon saa nukahtaa, ei siinä ole mitään sen enemmän väärin, kuin sulhasen kainaloon nukahtamisessa. Myös ihastumisen tunne ja se mieletön kutkutus, että voisikohan-tästä-nyt-tulla-jotain, on tosi hieno puoli sinkkuudessa. Parisuhteessa sitä vaikka ihastuisikin, semmoiset oikeat perhoset vatsanpohjassa esim. uutta ihastusta pussaillessa ovat melkolailla mennyttä (ja jos yksikään parisuhteilija tulee väittämään, että ensimmäistä kertaa pussailu ja miljarditta kertaa pussailu olisivat samanlaisia, niin en kyllä usko!).

enkelin

tuo oli aika paha kysymys. kaikissa on tavallaan hyvät puolensa. sinkkuna ei tarvitse välittää muista, saa tehdä mitä huvittaa. varattuna taas saa nauttia kumppaninsa seurasta ja säännöllisestä seksistä. seksisuhteessa etuna on taas tietty seksi, mutta ei tarvitse muuten säätää kyseisen tyypin kanssa.
mieluiten olisin lopulta varattu, mutta sinkkuuteenkin olen jo melko hyvin sopeutunut. viime viikonloppuna tosin heräsin molempina aamuina pahaan oloon, koska olin yksin. tekisi niin mieli pyytää huomenna yhtä miespuolista "ystävääni" kylään ja jäämään viereeni nukkumaan, olisi kiva saada herätä toisen vierestä. mutta toisaalta seuraavana aamuna voisi olla jälleen paha mieli... :cry:

xaz

Oon jo kauan aikaa ollu sinkku, ja vaikka se välillä on just parasta, niin kyllä ne on ne päinvastaiset hetket sitte ihan ahterista.

Kuitennii oon ehdottomasti sitä mieltä et yksin en vanhene, ja perheen perustan, haluan omia lapsia ja erittäin mielelläni olisin varmasti jonain päivänä myös isovanhempi, et siltä pohjalta tässä mennään :)

Manteli

vastasin kyselyyn että varattu ja tarkennan vielä että sellasen äijän kanssa joka tuntuu oikeelta :) (oon myös seukannu sellasten kanssa joiden kanssa loppujenlopuksi vaan ahisti ni siinä tapauksessa sinkkuilu voittais)

Lukretia

Varattuna on paras olla. Mua ei noi syyt, miksi sinkkuna on hyvä olla, oikein vakuuta. Parisuhteessa on ihanaa rakkaus, ystävyys, arjen jakaminen toisen kanssa, läheisyys, seksi, yhteiset jutut, yhteiset muistot. Sinkkuna olisi vaan niin surkean yksin. Mitä sitten, vaikka saisi tulla ja mennä miten haluaa? Kyllähän parisuhteessakin saa mennä ja tulla, ja vielä plussana päälle saa mennä toisen syliin kertomaan päivän tapahtumista ja hehkuttamaan tulevia. Ja illalla saa käpertyä toisen kainaloon nukkumaan sen sijaan että kotona odottaisi vain tyhjä sänky, johon pahimmillaan veisi jonkun yhdentekevän seksikumppanin.

Embo

Laitoin varattu - kun se tuntuu hyvältä, se tuntuu parhaalta.

Kysymys oli silti minusta hassu; seksisuhteessahan voi olla vaik ois sinkku tai varattukin, et noi vaihtoehdot oli sinänsä "epärinnastettavia".

Marla

Se on kyllä vähän vaikeaa vastata tähän kysymykseen, kaikissa on puolensa. Parisuhde osaa olla pahimmillaan raunioittavaa ja ihan normaaliolosuhteissakin kuluttavaa. Tosin, se myös antaa rakkauden, turvallisuuden ja kumppanuuden tunteen, jotka ovat elämän hienoimpia tunteita.

Sinkkuna ei ole sitoutunut kehenkään joten voi tehdä mitä huvittaa. Tosin, sekin saattaa kuluttaa pidemmän päälle eikä välttämättä anna niin paljon. Toisaalta, voi antaakin... 8)

Seksisuhde, hmm en tiedä en ole kokeillut. Mutta jos on suuri tarve seksille ja pieni tarve sitoutumiselle niin kai joku voi tykätä ja löytää oman juttunsa siitäkin. Harvemmin kyllä ehkä naiset, me halutaan vaan haleja ja sitoutumista. Yleistettynä.

Alina

En oikeastaan ole ollut sinkkuna enkä pelkästään seksisuhteessa, koska olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa todella nuoresta asti.

Vastasin siis kysymykseen "varattu", en tiedä paremmasta. Olen todella onnellinen, ollessani poikaystäväni kanssa. Kohta on armeija-aika ohi ja en ole enää niin yksinäinen. Koko viime vuotena on ollut arki-iltoina melko yksinäistä. Lähinnä olen sitten mennyt myöhään koulun ja töiden jälkeen salille, etten joka ilta tuijottaisi telkkua. Säälittävää, mutta jospa tämä loppuu heti heinäkuussa. Hope so.

marika_

Sinkkuudesta mulle on jääny päällimmäisenä mieleen vaan se tajuton morkkis aina kun oli epätoivosena käyny taas pussailemassa ties ketä ja heilunu ties missä ja se yleinen epävarmuus kaikesta. Mut onhan sinkkuudessa kuitenkin puolensa, ja siitäkin pitää vaan osata nauttia :)

Mut oon silti kuitenkin hirmusen parisuhdeihminen. Liian rajoittavassa suhteessa (ei saisi mennä esim. kaverien kanssa ilman miestä mihinkään jne.) en toki haluaisi enkä voisi elää, mut ei musta parisuhteen tartte mikään rasite olla. Tai joo en väitä etteikö aina toisinaan olis tullu "haluunpaiskatatonseinään"-fiilistä miehen kanssa, mut pääsääntösesti kyllä tää enemmän antaa kun ottaa. Miehen kanssa pystyy ihan eri tavalla jakamaan kaikki ilot ja surut. Tai no, varmasti joku pystyy kaverinkin kanssa samanlailla, mut me ei kaverien kanssa pahemmin ees halailla muutakun kännissä/ihan järkyttävissä kriiseissä. Eli mies on mulle ainoo kenen kainaloon voin mennä itkemään kun maailma tuntuu liian pahalle. Ehkä just se fyysinen läheisyys (en siis tarkota pelkkää seksiä) on yks tärkeimmistä parisuhteen anneista. Ja se että on se erityinen joku, jolle sä oot kanssa se kaikkein tärkein.

Joo, menipä taas melkoseks pohdinnaks. Mut vastasin että varattu :)

Muoks: mut eihän sinkkuus tarkota sitä että pitäs olla jotenkin yksinäinen välttämättä. Tai tietysti kyllä varmaan suurin osa ihmisistä kaipaa jotain ihmistä lähelleen, mutta suurin osa myös sinkkuilee joskus, eikä se tarkota et sen ajan pitäs olla joku yksinäinen musta masennuskausi! Ja sillon ehkä korostuu erilailla kaverien, perheen yms. merkitys.

Essih

mulle on vaikee olla yksin ilman miestä..

Vähän sama vika... :)
Aikaisemmin tykkäsin sinkkuilla koska en ollut kertaakaan seurustellut, mutta kun tapasin ensirakkauteni ja olin yli vuoden kestävässä suhteessa, nyt raastaa hermoja olla taas sinkku.
En tiedä... Jotenkin naurettavuuden huippuna koen olevani onnellinen vasta sitten kun löydän sen ihmisen jota taas rakastaa. Kaipaan sitä pysyvyyttä, läheisyyttä, hellyyttä ja yhteisiä juttuja. Totuin siihen :lol:
Yksinäistä tämä omalla tavallaan on, vaikka on kaverit ja perhe, mutta positiivisella toiveikkaalla asenteella pääsee pitkälle :wink:
Sehän voi tulla ties milloin se ihanuus vastaan.

tata

Mä vastasin, että parasta on olla varattu. Oon ehdottomasti suhde-ihminen! Tai mistäs mä tiedän, onko kivaa olla sinkku vaikka parisen kuukautta tässä nyt sitä harjotettu 2v suhteen jälkeen, mut on vaan liikaa ajatuksia ja kaikkee muuta kakkaa mielessä, nii nyt en ainakaan tykkää tästä :roll:

Sipala

Lainaus:
Ehkä surullisille sinkuille sanoisin, että nauttikaa ystävistänne! .

Mitäs jos kaikki muut ystävät seurustelevat ja ovat niin kiinni parisuhteessaan, että tällaiselle "surkealle" sinkku ystävälle ei riitä aikaa? Sitten kun harvoin näät heitä niin hehkutetaan "kuinka maken kanssa tehtiin sitä ja sitä ja mikko on niin ihana ja plaaplaa"...

Lainaus:
Myös ihastumisen tunne ja se mieletön kutkutus, että voisikohan-tästä-nyt-tulla-jotain, on tosi hieno puoli sinkkuudessa.
[/quote]

Oi, tuo ihastumisen tunne on parasta! <3 Voi kunpa voisi ihastua joka päivä uudelleen ilman, että se koskaan satuttaisi! :P

Vastasin kysymykseen, että parisuhteessa. Vielä pari kuukautta sitten en olisi kuvitellutkaan haluavani itselle miestä, mutta nyt toivon sitä enemmän kuin muuta ja olen koko ajan valmiina siihen, vaikka tiedän, että se tulee jos on tullakseen. Nyt on vain niin hiljainen kausi, että masentaa ihan suunnattomasti! Ja nuo kaverit ei kyllä yhtään auta tässä asiassa....

Sinkkuudessa on parasta se, että saat tehdä mitä haluat ja sekös passaa minulle. Joskus mietinkin, että ei kukaan mies jaksa minua, koska olen tottunut tekemään oman pääni mukaan enkä selittelemään tekosiani. Vaadin sitä vain kumppaniltani! :D
Parisuhteessa parasta taas on tietenkin rakkaus, turvallisuus ja se, että saat jakaa asiat jonkun kanssa (Niin, mikäli parisuhde on hyvä).

TaskuMyy

Itse tykkään ollan suhteessa, semmosessa kunnon suhteessa en missään seksisuhteessa.
Sinkkuna ollessa kaipasin sitä hellittelyä, toisen läsnä oloa, yhdessä oloa jne..
Toki joskus kaipaa omaa rauhaa, mutta se riittää kun joskus saan olla itsekseni, olen kuitenkin ''laumassa'' viihtyvä enemmän kuin yksinäinen susi.

kis22

Vastasin seksisuhteessa. Mulle seksi on tärkeetä, mutten myöskään pysty sitoutumaan parisuhteeseen. Sinkkuna on ikävä olla, haluu välillä sitä läheisyyttä..

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat