Mikä on paras lähestymistapa tässä tilanteessa.. - Deittailu ja yöelämä

Pennsylvania

No huh, hyvä sitten. Kyllä voi sanoa ihan suoraan olevansa ihastunut, mutta tosiaan ylenpalttiset palvontatermit kannattanee sivuttaa. Älä kuitenkaan odota mitään välitöntä reaktiota, tommosiin on aina niin vaikeaa yrittää vastata jotain fiksua (itse sanoin nyk. poikaystävälle tämän ensimmäistä kertaa kertoessa ihastumisestaan, että "no, se menee ohi" :D ).

Kommentit (12)

Bruni
Pennsylvania

Onko kaverilla jonkinsortin "oikeaa" tietoa asiasta, eli onko hän kuullut tytöltä ettei tätä kiinnosta tms, vai onko kyse hänen omasta päätelmästään?

Ihan on omista päätelmistä kyse. Olen jutellut yhden toisenkin kanssa, joka on ehdottamasti sitä mieltä että minun on pidettävä yhteyttä tyttöön, mutta en kerro tunteistani ennen kuin tunnemme vähän paremmin toisemme.

Pennsylvania

Minä varmaan lähtisin kävelylle, vaikka sitten ihan vain uteliaisuuttani, kuullakseni mitä pojalla on sanottavanaan. Sen sijaan toivoisin, että rakkaudentunnustusta ei tehtäisi liian suureellisesti, kevyempi vihjaus kiinnostuksesta riittäisi kyllä, eikä sitten aiheuttaisi tytölle mitään säikähdystä/tarvetta paeta tilanteesta.

Enhän minä mitään kosintaa ole suunnittelemassa. :) Mutta mistä löydän tämän kultaisen keskitien etten säikäytä? Se nyt on täysin selvää etten tule ainakaan käyttämään R-sanaa. En minä tuollasita osaa vihjata, joko kerron ihastustumisestani tai sitten juttelen niitä näitä.

Pennsylvania
Bruni
Kaverin mukaan tyttöä ei kiinnosta, ja yrittää tällä tavoin saada minut luovuttamaan. Omasta mielestäni tämä vaikuttaa aika kylmältä, sillä tyttö tietää tunteistani. En osaa yhtään sanoa mitä hän minusta ajattelee, mutta luulen että kiinnostusta on joskus ollut, vaikkei sitä juuri nyt taida liiemmin löytyä.

Onko kaverilla jonkinsortin "oikeaa" tietoa asiasta, eli onko hän kuullut tytöltä ettei tätä kiinnosta tms, vai onko kyse hänen omasta päätelmästään? Ihmisiä on niin vaikea tulkita muuten, kuin yksilöinä, toinen saattaa olla etäinen pelkkää ujouttaan, toinen voi oikeasti haluta pysyä etäällä. Eli ihan pelkästään kaverin omien tulkintojen takia en lähtisi heittämään toivoa.

Bruni
Olen nyt jo todella kauan pähkäillyt miten edetä, tiedän vain sen, että kesälomasta tulee todella synkkä jos tämä jää tähän. Minun pitäisi saada kontaktia taas, mutta pelkään että teen narrin itsestäni. Jotta saisin asian pois päivänjärjestyksestä, olen suunnitellut hänen pyytämistään tekstiviestillä kävelylle koulun läheiseen alppiruusupuistoon. Tarkoituksena olisi puhua täysin suoraan, ja kertoa että hän merkitsee minulle enemmän kuin luuleekaan. Olenko turhan kiireinen ja epätoivoinen? Kannattaisiko uskoa kaveriin ja jättää asia sikseen? Mitä tekisitte jos olisitte hän ja saisitte tällaisen pyynnön?

Minä varmaan lähtisin kävelylle, vaikka sitten ihan vain uteliaisuuttani, kuullakseni mitä pojalla on sanottavanaan. Sen sijaan toivoisin, että rakkaudentunnustusta ei tehtäisi liian suureellisesti, kevyempi vihjaus kiinnostuksesta riittäisi kyllä, eikä sitten aiheuttaisi tytölle mitään säikähdystä/tarvetta paeta tilanteesta. Eikä tietenkään kannata jättää asiaa koskaan sikseen, yrittänyttä ei laiteta.[/quote]

Bruni

Nyt saatan rikkoa jotain sääntöä, mutta ängen nyt oman kysymykseni tähän puuhun kun sopii aika hyvin tuohon otsikkoon. Tilanteeni on seuraavanlainen:

En ole puoleen vuoteen oikeastaan ajatellut mitään muuta kuin erästä tyttöä rinnakkaisluokalta. Kolmisen kuukautta sitten sain kerättyä rohkeutta ja menin ensimmäistä kertaa kunnolla juttelemaan hänen kanssaan. Se tuntui menevän ihan mukavasti, lupasin tulla juttelemaan uudestaan, mutta sitä en ole tehnyt. Moikkasimme kerran juttelun jälkeen, mutta sen jälkeen olemme molemmat olleet kuin toista ei olisikaan. Kaverin mukaan tyttöä ei kiinnosta, ja yrittää tällä tavoin saada minut luovuttamaan. Omasta mielestäni tämä vaikuttaa aika kylmältä, sillä tyttö tietää tunteistani. En osaa yhtään sanoa mitä hän minusta ajattelee, mutta luulen että kiinnostusta on joskus ollut, vaikkei sitä juuri nyt taida liiemmin löytyä.

Olen nyt jo todella kauan pähkäillyt miten edetä, tiedän vain sen, että kesälomasta tulee todella synkkä jos tämä jää tähän. Minun pitäisi saada kontaktia taas, mutta pelkään että teen narrin itsestäni. Jotta saisin asian pois päivänjärjestyksestä, olen suunnitellut hänen pyytämistään tekstiviestillä kävelylle koulun läheiseen alppiruusupuistoon. Tarkoituksena olisi puhua täysin suoraan, ja kertoa että hän merkitsee minulle enemmän kuin luuleekaan. Olenko turhan kiireinen ja epätoivoinen? Kannattaisiko uskoa kaveriin ja jättää asia sikseen? Mitä tekisitte jos olisitte hän ja saisitte tällaisen pyynnön?

Bruni

Kiitos neuvoista, mutta en päässyt noin pitkälle. Hän ei suostunut tapaamisehdotukseeni. Jännää miten pari pientä sanaa voi potkia yhden täysin maahan...

Te Busque

Eräs neiti tulee aina välillä meikäläisen kanssa samalla junalla töistä kotiin. En ole koskaan jutellut hänelle, enkä muutenkaan tiedä yhtään mitään hänestä. Kyseessä ei edes ole mitenkään kaunis tai seksikäs nainen noiden ilkan tasojuttujen mukaan Jostain selittämättömästä syystä tunnen silti vetoa häneen, vaikken siis tiedä luonteesta mitään.
Joten mitä kannattais tehdä, kun tekis mieli tutustua häneen. Samalla haluan tavallaan tehdä selväksi, että tunnen vetoa, mutta en ei viittis tehdä tulevista työmatkoista kummellakaan epämukavia, jos hommat menee perseelleen. Ja tilaisuutta en siis haluais hukata.
Pitäiskö alottaa ihan jollain flirttailulla, ja mikä ois siinä paras tyyli..
Hänen kiinnostuksesta minua kohtaan ei ole mitään tietoa, vaikka jostain syystä, mitä en osaa selittää, niin tuntuu, että hän saattas olla myös kiinnostunut, mutta ajatella samalla tavalla kuin meikäläinen.

Anee

Tee samoin, kun eräs jätkä junassa teki minulle. Vaikkapa moikkaa ensin kun tyttö lähtee, seuraavalla kerralla ehkä myös. Sitten voitkin esitellä itsesi ja kysyä, kiinnostaisiko tyttöä lähteä kahville tai jotain muuta fiksua.

Itsellä tosin tuo tapailu jäi ensimmäiseen kertaan, mutta siihen asti jätkä kuitenkin pääsi. :D

Eh, joo. Jotain fiksumpaakin voi toki tehdä, mutta minulta sellaiseen ei taida neuvoja saada. Noin eräs jätkä vain tutustui minuun, joten kaipa samanlainen tapa toimii muihinkin? Ainakin joihinkin.

Te Busque

Toi on ihan hauska ja söpö tapa. Tässä tapauksessa toi moikkailu varmaan ottais vähän aikaan, kun ei siis todellakaan joka päivä samalla junalla matkusteta. Toiseks tommosesta tavasta ainakin mulle tulis mieleen, se että toinen yrittää rakentaa rohkeutta tulla puhumaan. Itseluottamushan on varmaan lähes kaikkien mielestä hienoa.

Abigail

Tee aluksi tikusta asiaa, että pääset puhekontaktiin. Esimerkiksi kysy kellonaikaa tai "Onks mun selässä jotain moskaa?" jne. Yritä jatkaa juttua, jos se vain on mahdollista. Siinä sitten kuulostelet, onko neiti halukas keskustelemaan lisää. Jos hän jutun jatkuessa vaikuttaa kylmäkiskoiselta, niin ehkä on parasta antaa olla. Toivottavasti tyttö on puhelias ja sosiaalinen tapaus, niin juttu saattaisi onnistuakin.

daimon

Omakin kysymykseni liittyy samaan asiaan.

Olen ihastunut työkaveriini. Olemme muutaman kerran töissä tavanneet, ei kuitenkaan joka viikko, sillä emme ole aina samassa tilassa töissä. Kun olemme samassa tilassa, niin juttelemme kaikenlaista. Työstä ja paljon sen ulkopuolelta. Parin viikon päästä on firman illanvietto, jossa näemme. Hän oli kysynyt, että menenkö minä sinne. Miten voisin lähestyä häntä töissä tai illanvietossa? Ujostuttaa, enkä uskalla pyytää häntä kahville yms. vaikka haluaisin. Pelkään, että nolaan itseni.

SunLion
Bruni
Kiitos neuvoista, mutta en päässyt noin pitkälle. Hän ei suostunut tapaamisehdotukseeni. Jännää miten pari pientä sanaa voi potkia yhden täysin maahan...
jaksamisia...tiedän mille tuntuu jos käy noin. itselle kävi myös aikanaan lukiossa..

joskus vaan tunteet ei kohtaa ollenkaan, niin ikävää kun sen onki.

nixie

Junatilanteessa kannattaisin suhtkoht suoraa muttei silti liian hyökkäävää lähestymistä. Itse ainakin arkana tapauksena menisin paniikkiin, jos joku vieras alkaisi yhtäkkiä kauheasti jututtaa ja alkaisin räplätä kännykkää tms, samalla antaen tympeän ja torjuvan vaikutelman. Ja sitten kotona hakkaisin päätäni seinään kun olin niin tyhmä etten tarttunut tilaisuuteen.

Parhaiten toimisi moikkaus (moi) + vähän taustaa (ollaan tässä matkusteltu samalla junalla ja oon pistäny sut merkille) + esittely (niin, mun nimi on sejase) + suora ehdotus (aattelin kysyä että kiinnostaisko sua lähteä vaikka kahville mun kanssa joku päivä). Erityisen hienoa olisi pieni harkinta-aika (ei tartte vastata nyt, mut jos jutellaan taas seuraavalla kerralla kun satutaan samaan junaan).

viia!

nixie sanoi aika hyvin. junassa keskustelunaloitus kannattaa muuten ehkä säästää siihen loppumatkaan, ettei sitten tule vaikeuksia jos toinen jotenkin meneekin lukkoon ja pitääkin vielä tuijotella ikkunasta ulos toisen lähellä.

en tiedä onko tämä teistä tyhmintä mitä voi tehdä, mutta musta olis aika romanttista myös vaikka lähtiessä vain moikata ja antaa kiva postikortti jonka viesti olis joku hauska lausahdus ja sitten alla nimi ja numero. mulle tällainen vois toimia, siis jos se olisi jotain oikeasti nokkelaa tai hauskaa eikä mikään "haaveilen susta iltaisin". varsinkin kun ap. tapauksessa ei ollut sellaisesta kai kyse.

rohkeutta! miten paljon parempi paikka tämä olisikaan jos ihmiset saisivat sanottua helliä ajatuksiaan ääneen! :D

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat