Omia runoja - Harrastukset

Ananas_

Täältä löytyi runoja! :D Itsekin rakastan tätä harrastusta. Joten täältä tulee...

Ajatukseni,
Aina kanssasi, vaikka vajoaisin syvimpään kuiluun,
Olen aina luonasi,
Mieleni on tyyni kuin peilikirkas meri,
Syvä kuin sen syöverit,
Ääretön kyin horisontti.
Rakkauteni kuin lempeät tuulet,
Jotka puhaltavat merellä lakkaamatta

Sivut

Kommentit (56)

Banda

kirjoitamme valkoiseen
muuttuakko linnuksi johon tarttuva ilma
ja puut
puut tanssivat omaa valssiaan
välittämättä kauaakaan
häitään tanssivista sekunneista

kulmat sulavat (sattuu,sattuu)

sudet purevat jokaista
peilien (maan( yllä
alle/a
(kuiskaa niin että taika ja sen nukkuvat lapset kuulevat kauemmaksikkin)

pelottaako?

(maailma sulaa kauniiksi kuolemiksi)

kirjoitetaan valkosilla liiduilla rakkauskirje hänelle joka unohtaa>


surusta sairaat linnut ja puut

niikuin nuo linnut
ovat sairaina kauneudesta
kiitos hänen
kuulukoon sinulle

puutkin osaavat surra
kulkea pyhää ja pimeää
miestä vastaan

mustien vesien alle

mutta sinne minne neidot
ovat kauan sitten karanneet
sinne eivät sairaat linnut
ja puut
osannee tulla suremaan>

codex

omia runojani ilmi ja tahtoisin että muutkin laittaisivat runoja, mietteitä tai mitä vaan ja arvostelu olisi todella kiva :)
kai tänne saa tälläisen tehdä :?:

yhden illan kanssasi vielä viettää sain.
kai sä tiedät sen, iltaa unohda ikinä en.
Sä katsoit mua ja itkit,
siitä tiesin et mua rakastit.
Sä näit että kärsin,
ja todistit että välitit.
Tiesin että aamun tullessa lähtisit,
etkä ikinä palaisi enää takaisin.
mutta aamua en pelännyt,
koska tiesin että minulla on sinut nyt.
kaikki asiat selvitettiin,
mikään ei jäänyt unohduksiin.
Sä selitit mulle kaiken ja tajusin,
sua en enää ikinä saisi takaisin.

Annie the Pooh

Metsän huminassa kuulen hiljaisuuden.
Haavan lehden herkässä värinässä näen vapauden.
Tuulessa haistan rauhan.
Myrskytuulen piiskatessa armottomasti puita,
tunnen saman myrskyn raivoavan myös sisälläni.
Tuulen tyynnyttyä olen vapaa.
Myrsky kuljettaa mukanaan suruni ja murheeni,
tuuli on tyyntynyt.
Ilmassa on raikkautta.
Olen vapaa, rauha on sydämessäni.

Tällaisinä hetkinä, kun sade piiskaa tuulilasia ja tuuli viskoo maahan pudonneita lehtiä armottomasti eteenpäin,
tuntuu etten enää jaksa.
Luuhistun.
Palan ja tuhkana katoan.
Kaipaan jotain, josta saan tukea.
Kaipaan paikkaa, mahdollisuutta olla heikko.
Kaipaan olkapäätä, jota vasten painaa pääni ja itkeä.

Syksyllä 2005

figaro

Täällä yksi runojen väsääjä.. Tosin omani ovat esillä eräällä sivustolla. Ehkä joku kaunis päivä kerron nimimerkin sinnekin ;) Hyvin kirjoitatte.

Lania
figaro
Täällä yksi runojen väsääjä.. Tosin omani ovat esillä eräällä sivustolla.

Haa, mulla salettiin ollu samassa paikassa. Mut otin ne pois kun ärsyynnyin siihen et jokaisessa (siis sekä omissa että muiden) jotain kommenttia "oih ihanan koskettavaa, ihan tuli kyyneleet silmiin, niiiiin herccää ja caunista iix" :D :?

Välillä omat väsäilyt kuulostaa ja näyttää ja tuntuu älyhyviltä, välillä ihan naurettavalta angstilta. Jää varmaan kirjottamatta tänne :(

figaro

Itse väsäillyt jostain 12-vuotiaasta saakka. Mielenkiintoista nähdä oma kehityksensä ja osaa vähän sitä mukaa kritisoida toistenkin teoksia :)

Luulenpa, että aikasen monella suomalaisella pöytälaatikkorunoilijalla on tuolla sivustolla tekeleitään :D Itsellä tosin eräällä toisellakin :lol:

Harmittavaa vain, että tuo runosuoni tuppaa aika ajoin tukkeutumaan :(

Haaveena kuitenkin joskus saada runoja uloskin ;)

codex

no mullakin on vaikka kuin paljon vihkoja jotka on täynnä runoja.. niitä on kiva kirjotella ja niitä syntyy parhaiten (ainakin mulla) sillon kun on kaikista vahvimmat tunteet päällä. Mulla ei tosiaan missään sivuistoilla niitä ole mutta tänne nyt innostuin sitten aiheen laittamaan :) mutta kaikki nyt paljon runoja tiskiin tykkään lukea ja arvostella myös.

*Sandy*

Mä olen kirjotellut myös runoja joskus nuorempana kun yritin toipua sydänsuruista. Nyt jälkeenpäin huomaan, että minulla ei ole yhtään lahjoja siihen suuntaan :D Onneksi osasin lopettaa ajoissa :lol:

figaro

Tässäpä olisi pari suosikkia omista tuotoksistani... ;)

LAPSUUTENI MAISEMA

Ne kiehnäsivät kuin kissa kuumaa puuroa.
Paskaringin vetivät ympärille.

Pärjäsin.
Puraisin vain karambolaa ja nauroin.

Samalla toivoin irvinaamojen
kasvavan horsmaa
takapihallani.

-------------------

Vyötärönauhan kiristävä ote.
Sydäntä ahdistaa ja puristaa.

Auttaisiko tällä kertaa ananasyrttituote?
Arki ja sen ankeus satuttaa.

Ei helvetti!

Ylipainoisen tunnerikkaan
ihmisen elämää;
"ilman hampaita olisin hoikempi."

------------------

Parisuhde

Kuin vetäisi liian pienen hanskan käteensä.
Se puristaa.
Ahdistaa.

Kuin olisi ensimmäistä kertaa tatuoitavana.
Se viiltää.
Tuottaa nautintoa.

Kuin olisi uinut liian pitkälle.
Se vie voimat.
Pelottaa.

Jatkumo ilman loppua.
Miksi olen?
Vielä tässä.

Kuin olisi äiti lapsensa kanssa.
Paljon kysymyksiä.
Ei vastauksia.

Päätöksiä on.

...ehkäpä tarjoilen joskus toisenkin maistiaisen aivoituksiani :)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat