Kokemuksia ja tietoa leikkauksin liittyen kaivataan pian... - Terveys ja hyvä olo

nindeliina

Ensi viikolla koitta se päivä kun minulle tehdään elämäni ensimmäinen leikkaus. Kyseessä on tähystyksenä tehtävä munasarjakystan poistoleikkaus päiväkirurgisena toimenpiteenä. Eli jos kaikki menee hyvin niin samana päivänä pääsee kotiin.

Vähän kuitenkin pelottaa ja mielessä pyörii kaikenlaisia kysymyksiä. :( Niinpä toivoisinkin että jakaisitte omia kokemuksianne erilaisitakin leikkauksista, mikä varmaan helpottaisi omaa oloa. Listan kysymyksiä olen jo sairaalalle esittänyt, mutta jotkin asiat vielä mietityttää. Kertomukset ihan koko tapahtumasta alkuvalmisteluineen, heräämisineen ja toipumisineen olisivat mukavia.

Mitä tapahtuu ennen leikkausta, milloin nukutetan, onko herätessä millainen olo, saako pahoinvointilääkkeitä (ainakin ole kuullut että usein leikkauksen jälkeen on tosi paha olo )? Millaiset arvet leikkaushaavoista jäävät, miten helposti tulehtuvat/paranevat? Maistuuko jälkeenpäin ihan normaali ruoka vai tarviiko jääkaappiin varata jotain erityistä hyvää? Miten pian pääsee liikkumaan ihan normaalisti?

Sitten mietin vähän turhamaisempiakin juttuja :) nimittäin mietin saakohan aamulla kotona ennen leikkaukseen lähtöä käyttää mitään hiustuotteita, ihovoiteita vartalolle tai vähän peitevoidetta/meikkipuuteria kasvoille? Kiiltelevää punoittavaa couperosaihoa kun olisi mukava edes vähän tasoittaa ja suojatakin ihmisten ilmoilla liikuttaessa. Kynnet kyllä neuvottiin lyhentämään, puhdistamaan ja poistamaan kynsilakka, mutta muuta ei hygieniasta suihkun ohella mainittu valmistautumisohjeissa mitään. Tärkeinä varmaankin on että leikkausalueen iho on puhdas ja tietenkin kynnet kun käsillä haavoja kuitenkin puhdistaa ja vaihtaa tarvittaessa siteitä. Mutta entä juuri meikki? Onhan naispuolisilla kirurgeilla ja hoitajillakin varmasti meikit naamassa leikkaussalissa.

Kommentit (5)

Autumny

Itse olen siinä luulossa, ettei potilaalla saisi olla lainkaan meikkiä kasvoissa leikkauksen aikana. Potilaan hapen saantia tarkkaillaan juurikin mittauksilla sekä ihan tarkkailemalla kynsien ja kasvojen (etenkin huulien) väriä, jos alkavat sinertää -> potilaalla on hapenpuutetta. Tokihan voit pistää hieman meikkipuuteria aamulla, mutta poistat sen sitten huolellisesti sairaalaan päästyäsi :) Hiuslakasta en tiedä, luulen että se on ok kun leikkauksesi kuitenkin kohdistuu vatsan alueelle eikä päähän.

En ole mikään leikkaussalihoitaja, takana on vain 3 vuoden lähihoitajaopinnot joissa kyllä käytiin jonkin verran näitä leikkausjuttuja. Esilääkitys annetaan yleensä 1-2h ennen leikkaussaliin menemistä, se yleensä vähentää pelkoja ja muuta jännitystä :) Vatsan alueen leikkauksen ollessa kyseessä hoitaja yleensä kehoittaa potilasta puhdistamaan navan erityisen huolellisesti (en muista miksi). Nukutus tapahtuu vasta salissa kun olet leikkauspöydällä, ensin yleensä annetaan lääkettä iv:n kautta ja sitten nukutuskaasuina (riippuen nyt tietenkin leikkauksen suuruudesta ja kestosta!!).

Leikkauksen jälkeen sitten annetaan kyllä yleensä niitä pahoinvointilääkkeitä, esim. Primperania (leikkaushaava aiheuttaa kipua ja pahoinvointia). Kuulemma eka yö päiväkirurgisenkin leikkauksen jälkeen on pahin, mutta sairaalasta toki annetaan tarpeeksi tujut lääkkeet mukaan ettei tarvitse kivuista kärsiä. Tähystyksen ollessa kyseessä kivut ovat kuitenkin vähäisemmät verrattaessa ns. avoleikkaukseen. Päiväkirurginen potilas pääsee kotiin aikaisintaan 2h leikkauksen jälkeen, jos mitään erikoista ei ole ilmennyt. Jalkeillepääsystä en osaa sanoa, luultavasti heti kun anestesia on hälvennyt ja kivut sen sallivat. Haavanhoidosta saat (tai ainakin sinun pitäisi saada) kirjallisetkin ohjeet sitten sairaalassa.

Toivottavasti sait tästä edes jotain apua! Itse en ole ollut kertaakaan leikattavana, niin en osaa sanoa muuta kuin tämmöistä teoriahöpötystä.

nindeliina

Kiitos hyvästä ja valaisevasta vastauksesta, vaikka vain teoriatietoa onkin :!: :)

Tuo hapensaannin tarkkailu ihon värin pohjanlta onkin ihan uusi juttu minulle, siis ihan selkeä syy miksei meikkiä saa nassussa olla.

Juu, tuosta navan puhdistamisesta hoitaja taisikin mainita. Navan kautta kun viedään jokin instrumentti, niin siksi sen puhdistaminen olisi tärkeää.

Fanni

Mut on leikattu yhteensä 8 kertaa, mutta ei koskaan ole tuota leikkausta tehty. Mutta tiedän suurin piirtein mitä ennen ja jälkeen leikkauksen tapahtuu. Leikkauksen jälkeen voi olla paha olo, joten mä sain viimeksi pahoinvointilääkettä leikkauksen aikana, että sitten leikkauksen jälkeen ei ollutkaan huono olo. :)

Ensin saat esilääkityksen, jonka jälkeen olo alkaa olla hiukan hassu. Mä en esimerkiks päässy istumaan kun makasin sängyllä, en vaikka miten yritin :D Ja sitten kohta hoitajat hakevat leikkaushuoneeseen. Siellä mulle liimattiin sydänfilmi-"tarroja" (joihin he kiinnittävät sitten ne "johdot") ympäri rintakehää. Sitten laitetaan tippaletku, se kyllä vähän nipistää. Olo on kuitenkin tosi rauhallinen ja uninen, vois vaan nukahtaa. Varsinkin kun saa semmoisen sähkölämmitteisen peiton päälle. :D Pian nukahtaa..

Heräät heräämössä, kasvoilla voi olla happimaski, mutta ei välttämättä. Mulla on pari kertaa ollut. Hiukan vielä levätään siellä ja sitten hoitajat kärräävät huoneeseen. Yleensä olo vielä niin väsynyt että nukuttaa koko päivän. :D

nindeliina

Ensimmäinen eikkaus on koettu ja nyt odotellaann sitten vaan paranemista.

Leikkaus oli tosiaan jo heti maanantai-aamuna. Kotona valmistautuessa jännitti ja pelottikin, mutta sairaalaan päästyä kaikki meni nopeasti, joten ei jäänyt paljon aikaa miettiä mitä on edessä. Osastolle piti tulla puoli kahdeksaksi ja kahdeksalta pötköttelin jo leikkaussalissa. Mitään rauhottavia lääkkeitä ei etukäteen annettu. Hoitaja otti ensin vastaan ja kävi tietoja läpi, sitten oli vaatteitten vaihto ja tämän jälkeen kirurgi kävi juttelemassa toimenpiteestä. Sitten hoitajat veivätkin jo vessakäynnin kautta suoraan saliin. Lämpötossut jalkaan, peitto päälle, sydänvalvontalätkät rintaan, kanyyli ranteeseen ja sitä kautta kipulääke, pahoinvointilääke ja nukutuslääke. Ennen nukahtamista annettiin vielä happea maskin kautta syvillä hengityksillä, ja sitten alkoi maailma sumentua.

Sitten heräsinkin heräämöstä. Muistan nähneeni jotain untakin ja herätessä en ihan heti muistanutkaan että olin edes sairaalassa :)
Herääminen oli ihan mukava, lämpöpeitto päällä ja kun oli kipulääkkeet ja pahoinvointilääkkeet annettuna. Alkuun näkö oli sumea ja tuli ikäänkuin vilunväristyksiä. Hoitajat kävivät alkuun vähän väliä seuraamassa monitorista verenpaineita, sykettä ja hapetusta ja kyselivät aina samalla onko kipuja tai pahoinvointia mihin sai heti lääkettä suoraan suoneen. Alkuun taisi olla myös happimaski kasvoilla.
Aika nopeasti kipulääke vaihdettiin tabletteihin, nieleminen oli vain vähän hankalaa makuuasennossa ja kurkku kipeänä hengitysputkesta. Muutenkin kun olen huono nielemään tabletteja niin ison, tosi pahan makuisen kipulääkkeen nieleminen meinasi jo saada oksentamaan.

Sitten kun vointi alkoi parantumaan niin irrotettiin mittalaitteista ja sai lähteä yrittämään syömistä. Eka yritys päättyi niin että meinasin pyörtyä kahvipöytään ja hoitajat toivat sitten syötävää ja juotavaa sängylle. Nukutuslääkkeet kun vaikuttavat niin että pystyynnoustessa huimaa ja tulee pahoinvointiseksi.

Heräämisestä olin noin kuutisen tuntia heräämössä, minkä jälkeen vointi oli niin hyvä että pääsin jo saattajan kera kotiin. Pissaamisesta piti myös suoriutua ennen kuin kotiutuslupaa sai.

Hyvin on pystynyt nukkumaan ja liikkuminenkin onnistuu. Ylösnousu ja laskeutuminen on ollut vähän hankalaa kun on yrittänyt välttää vatsalihasten käyttöä ja kun turvotusta ja kiristystä vatsanseudulla tuntuu niin kävely on vähän köpöttelyä kumarassa.

Kolme reikää vatsassa nyt on, toivottavasti paranevat hyvin. Yksi haavoista näyttäisi olevan vähän auki, en tiedä onko koko ajan ollut sellainen kun itse en siihen näe kuin peilin kautta. Ehkä hieman punainenkin, pelottaa jos se on tulehtumassa... :cry:

Selvisi myös yksi tärkeä syy miksi kynsissä ei saa olla lakkaa. Etusormeen laitetaan sellainen koje, jonka pieni tietokone seuraa kynnen värin (ehkä muittenkin ominaisuuksien) kautta potilaan hapensaantia)

Autumny

^ se värkki on nimeltänsä pulssioksimetri :wink: Eikä se osaa väriä katsoa, vaan se punainen valo siinä mittaa veren hapettumista, mutta älä kysy miten, en tiedä.

Leikkaushaavan paranemiseen kuuluu, että se punoittaa ja kuumottaa ja voi olla kipeä. Se ei tarkoita automaattisesti sitä, että haava olisi tulehtunut jonkun bakteerin takia.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat