Seksin merkitys ja torjuminen parisuhteessa

Vierailija

Heippa cosmottajat!

Kuinka tärkeää seksi on pairsuhteessasi? onko se sinulle ja miehellesi yhtä tärkeää?
Kuinka otatte vastaan torjumiset? pitääkö niihin olla aina syy vai otatko hyvin sellaisenkin että "ei tee mieli" vai loukkaannutko/ärsyynnytkö/petytkö? millaisen reaktion se sinussa ja miehessäsi aiheuttaa?

Itselleni seksi on tärkeää, poikaystävälle myös. Torjumiset minä osaan ottaa ihan hyvin vastaan mutta poikaystävälle ne ovat "kovempia paloja" eli jos hän rupeaa hiplaamaan niin jos torjun sanomalla "ei tee mieli" niin hän menee sellaiseksi hiljaisemmaksi ja tulee ärtyneeksi. Yleensä sitten minä herpaannun hänen reaktioonsa ja pystyssä on aina yhtä ihana riita.
Onko muilla tälläistä että jompi kumpi ei ota torjumisia hyvin vastaan?
mitä tämmöselle vois teidän mielestä tehdä vai pitääkö ylipäätänsä tehdä mitään? Ovatko ne teidän mielestä ihan normaaleita reaktioita? siis ärsyyntymiset.

Sivut

Kommentit (30)

Vierailija

Itse en ole vielä koskaan tullut "suoraan" torjutuksi parisuhteessa, eikä tässä nykyisessä suhteessa taida olla kyllä miehenikään. Yleensä homma menee niin, että jos toista ei huvita kun toinen yrittää "vietellä" toista, toinen ei vaan lähde samalla vakavuudella siihen mukaan, antaa kyllä suukkoja takaisin (kun ei väistämäänkään pysty :D ) mutta saattaa naurahtaa ja todeta vielä jotain "noh noh mikäs sua nyt vaivaa" siihen päälle. Kyllä sitä hetken kiehnättyään sitten käsittää itse kukin että ei nyt kiinnosta, kun kerran ei samalla intohimolla vastata! Hetken saattaa olla vähän loukkaantunut ja/tai pettynyt olo mutta aika äkkiä se on meillä unohdettu kun on sitten keksitty taas muuta puuhaa. Ja kun ei mitenkään pahasti ole kuitenkaan tullut torjutuksi, siis ilkeästi, tarkoitan. :)

Ja siis ikinä en ole mitään selityksiä vaatinut sille jos toisen ei tee mieli. Ehkäpä sitten jos EI KOSKAAN tekisi mieli... ainakin toistaiseksi seksiä kuitenkin on suhtkoht riittävästi omasta mielestäni, niin ei niistä ajoittaisista huvittamattomuuksista tarvitse sitten huolestua.

Vierailija

Mulle seksi on tärkää ja on varmana miehellekin. En ole muistaakseni koskaan torjunut miestä,mutta hän on minut muutaman kerran. Alan kyllä mököttämään silloin tai sitten masennun. Mutta harvoin noita tilanteita on enää tullut vastaan. Se on häirinnyt,että alkuaikoina seksiä oli paljon enemmän ja nytkin sitä on se 3-4 kertaa viikossa,mutta silti se oli outoa kun ei enää peuhattu niin paljon kuin ennen. Toisaalta, aina ei välttämättä ole aikaa tai on jotain muista kiireitä,väsymystä tms. En tykkää kun mies torjuu,silloin tunnen itseni aivan epäseksikkääksi ja rumaksi jne. Mutta eihän aina voi haluttaa...

Vierailija

Meille molemmille seksi on tosi tärkeetä ja iso osa parisuhdetta. Ei me ikinä vaan mennä nukkumaan, aina ennen sitä on jotain.. ;) Vaikka ei meillä enää oo sellasta alkuhuumaa, niin silti seksi on säilyny samanlaisena kun alkuvaiheessakin, mikä on tosi hyvä juttu.

Torjuminen tuntuu tosi pahalta, ehkä siksikin koska siihen ei vaan oo tottunut. On tosi harvinaista, että tollasta tapahtuu joten en oikeen osaa sanoa tähän enempää.

Vierailija

Mulla on hieman sama juttu kuin Ninnulla.
Aluksi meidän seksielämä oli mahtavaa ja kumpikin halus aina ku toinen ehdotti. Mutta nykyään musta tuntuu et mies ei halua läheskään yhtä paljon tai usein kuin minä (seksi on kyllä hänellekin tärkeää). Välillä kun alan pussaileen ja hieman hyväileen ehdottavasti mies vastaa kyllä aluksi pusuihin, mutta ei muuten koske muhun laisinkaan. Ja sitten se jää. Mies ei koskaan sano mitään ettei tekis mieli tai mitään.
Mä olen aika herkkä ottamaan itseeni tälläsistä asioista. Usein tulee pientä masennusta, ahdistusta ja ärsytystä. On inhottava tunne ku mies ei haluakkaan mua. Ja se ettei saa miestä syttymään. Tulee kyllä todella ruma ja ahdistunut olo. Varsinkin kun mun elämä ei oo muutenkaan kovin ruusuista tällä hetkellä. Järki sanoo aina että tästä pitäisi puhua miehen kanssa, mutta aina oon niin loukkaantunu ettei siitä tule mitään. Ja kun mies ei näytä edes huomaavan asiaa.. Mutta ensi kerralla asia tulee kyllä puheeksi! :D

Toisaalta ymmärrän poikaystävääsi että hän ottaa siitä hieman itseensä, koska olen samanlainen. Tiedän kyllä että asiasta ei pitäisi loukkaantua, mutta välillä se on vaan hieman hankalaa. Varsinkin kun ollaan etäsuhteessa niin olisi mukava että sitä seksiä harrastetaisiin enemmän kuin kerran parin päivän aikana. Kun sua kerta häiritsee miehen reaktio niin asiasta todellakin kannattaa koittaa keskustella. Muuten tilanne tilanne vain toistuu ja toistuu ettekä pääse asiasta eteenpäin. Oon huomannut ainakin että meidän suhteessa on puhuminen aina auttanut.

Vierailija

^ En viitti ruveta sanomaan että "Tuntuu että ärsyynnyt ku et saa" koska oon kerran sanonut vihaisena niin, hän suuttui tajuttomasti ja karjaisi :"En mä sulta pillua halua, ei se ole se juttu, mut sä tietysti kuvittelet niin"
no, nyt mä oon sillee yrittäny vihjata ku ollaan juteltu kaikkee että "on hirveen tärkeetä että hyväksyy sen että aina toisen ei tee mieli" nii se on ollu sillee :"Joo totta, niin on!" mut silti tuntuu että tilanne aina toistuu. Tosin sitä ei auta yhtään se että mä rupean vihaisesti valittamaan :"No mikä on nyt, miks kohtelet mua noin!?" ehkä mun pitäs antaa sen "möksöttää" se aika minkä se tarvii, oottaa et se tulee mun luo ja tajuaa sen tosiasian että aina ei tee vaa mieli eikä siihe oo mtn syytä.
Mut meillä voi olla seki että mies ei torju mua koskaan koska sen tekee aina mua mieli, se syttyy pienestäki kosketuksesta, ehkä sen on just siks vaikee ymmärtää että kun se ite aina heti syttyy että miks mä en sitten?!
Mut kertokaa vinkkejä mitä mun pitäs tehdä? eikai tää oo syy teidän mielestä erota? :o

Vierailija

No mun tapauksessa on ehkä helpompi, koska mä haluan puhua siitä et miltä musta tuntuu kun mut torjutaan. Ja vaikka syykin olisikin vaan se ettei tee mieli niin haluan että poikaystävä on tilanteen tasalla ja tajuaa että saatan pahottaa mieleni siitä. Kun kumminkin tahdon päästä siitä yli.

Juu asiasta ei kannata alkaa riiteleen tai kohottaan ääntä. Pystyttekö te jutteleen hyvin muista asioista ja vähän vaikeemmistakin? Ja kuinka usein tällästä tapahtuu (häiritseekö pahastikin suhdetta)? Ja kannattaa tietty huomioida se että miten sanoo ettei tee mieli. Voisko sanoo jotenki hellemmin ja osoittaa samalla myös hellyyttä? Kyllä poikaystäväsi luulis tajuavan jossain vaiheessa ettei siitä pidä suuttua. Ja kun kerrot miltä susta tuntuu kun poikaystävä alkaa mököttään ja se ettet tahtoisi pahoittaa hänen mieltään jne.. Kyllä tälläsistä asioista pitäs pystyä ihan rauhallisesti puhumaan parisuhteessa..
Emt.. mä en keksi muutakuin puhuminen (niin haluan itse tehdä mun tilanteessa) ja antaa aikaa harminsa nielemiseen. En mä ainakaan eroo aattelis jos muuten menee hienosti.

Vierailija

Seksi on aika isossa osassa molempien mielestä. Uskon että se on melkeinpä yhtä tärkeää molemmille, vaikka itse koen olevani vähän innokkaampi. Minä olen meistä se, jolle tulee milloin missäkin tilanteessa mieleen hypätä sänkyyn (tai lattialle, tai auton takapenkille..) ja mies on se, jonka mielestä sen voisi jättää iltaan, kun nyt tehtävänä olevat hommat on hoidettu (siivoaminen, kaupassa käynti, ruuanlaitto).

Suoraan ei ole kumpikaan tullut torjutuksi. Itse olen välillä ollut niin väsynyt, että mies on lyhyiden lämmittely-yritysten jälkeen luovuttanut huomattuaan ettei minusta tosiaan ole siihen sillä hetkellä :D Ja sitten taas mies on keskeyttänyt aloitteeni esimerkiksi hoputtamalla jatkamaan kesken jäänyttä tekemistäni. Meillä tuo yleensä hoituu aika samalla lailla kuin sateenkuiskaus kuvasi. Eikä sitä sitten kumpikaan ota huonosti. Toinen kun ymmärtää pointin jo siitä, ettei toinen ole mukana lämmittelyssä, ei tarvitse mennä sanomaan ettei huvita.

Jos toinen toistuvasti valittelisi päänsärkyä tai olisi haluton, alkaisi varmasti sitä toista osapuolta jossain vaiheessa ottamaan päähän. Ja onhan suora torjuminen ihan ymmärrettävästi kolaus itsetunnolle.

Vierailija

Jassu: no yleensä meillä menee halut yksiin mutta tilanne toistuu silloin kun jos mun ei vaan tee mieli jostain syystä (syytä jota en osaa nimetä) silloin hän ymmärtää jos sanon että olen kipeä jostain (pää, maha yms) ei hän tuolloin murjota/ole tyly mutta jos vain sanon että "ei tee mieli" niin se jotenkin saa hänet sellaiseksi ärsyyntyneeksi... mutta entistä enemmän hän ärsyyntyy kun itse suutun hänen reaktiostaan ja vihjaan hänen olevan seksiaddikti :D
Mutta ongelma miksi en voi lähteä puhumaan asiasta on se, että poikaystävä ei myönnä ärsyyntyneensä siitä ettei saa vaan aina tulee jokin "syy". esim viimeksi :"Lähden armeijaan ja olen 3 viikkoa kiinni, olisin vain halunnut läheisyyttä" sitä edellisenä :"Tunsin vaan että mun yritys oli niin nolo ja sitku se epäonnistu ihan täysin, tunsin itteni jotenki tosi noloks.." ja sitä edellisenä :"oot vihjannu koko aamun seksiä ja sit yhtäkkiä et haluakkaan, tottakai mää oon kerenny innostua ja nyt ottaa päästä" aina siis löytyy jokin syy, mutta suoraan hän ei myönnä että ärsyttää kun ei saa.. mutta minusta tuntuu että asia todella on niin.
Eli miten lähteä puhumaan asiaa johon poikaystävä ei myönnä olevansa osallinen, hänen mielestään hänen reaktionsa ovat ihan normaaleja/sallitavia. Mitä mieltä te olette? Pitäisikö vaan antaa koko asian olla ja jos se möksähtää nii antaa sen olla? mutta eihän mun tarvii mitään lohduttaan mennä, minkä hiton mä sille voin että ei vaa haluta??!

Vierailija

Minäkin sanoisin, että ajan saatossa sitä oppii tulkitsemaan ja antamaan merkkejä niin että ei tarvi suoraan sanallisesti torjua, vaan sen haluttomuuden voi ilmaista muutenkin. Paha mieli puolin toisin on siis vältettävissä, mutta siinä minusta se tapa torjua on tärkeintä. Jos toinen toiveikkaasti koskettelee, ei ole kovin kiva kuulla "hei toi ei kyllä toimi ollenkaan". Ja siltä se helposti kuulostaa, jos toteat vain "ei tee mieli". Helposti sen tulkitsee niin, että minä en halua sinua/sinä et osaa kiihottaa minua.

Samoin minusta on tärkeää ettei toinen osapuoli ole aina se joka torjuu. Joskus on hyvä suostua, tai olla se aloitteentekijä, vaikkei halut ihan huipussaan olisikaan - koskettelu ja seksihän ne sinne vie, ja parisuhteessa seksissä on kyse enemmästäkin kuin vain fyysisestä mielihyvästä.

Tuskinpa poikaystäväsi edes kaipaa lohduttamista, jos on sinuun ärsyyntynyt. Anna olla hetki ihan rauhassa, mitä sitä riitaa haastamaan. On ihan normaalia olla pettynyt jos kumppani torjuu kosketuksen.

Mutta tottakai sinä voit sille jotain jos ei haluta. Sinustahan ne sinun halusi lähtee. Miehesi on ehkä myös vähän hämmentynyt tämän asian suhteen, koska kuvaamasi perusteella hänkin kokee, että sinä torjut koska hän on epäonnistunut saamaan sinua kuumaksi. Jos jostain pitää keskustella, niin siitä. Molempien olisi hyvä ymmärtää että ne halut lähtee itse kustakin, kumppani ei ole vastuussa toisen innostamisesta. Kumppani pitää huomioida, mutta se ei ole sama asia kuin vastuu toisen seksuaalisuudesta.

Vierailija

Mä oon myös vähän sitä mieltä, että seksiin voi hyvinkin suostua, vaikka halut ei sillä hetkellä ihan huipussa oliskaan. Kyllä ne siinä kehittyy:) En tietenkään tarkota, että siihen aina tulis suostua, sillonkin kun ei haluta yhtään. Mutta jos ei idea tunnu mitenkään vastenmieliseltä, ja kuitenkin tietää, että kulta haluais, niin mun mielestä vois suostua, ihan vaan sen toisen ihmisenkin takia:) Ja kyllä se alkaa pian itsestäänkin tuntua oikein mukavalta. Ainakin mun kulta tällasissa tilanteissa käyttää erityisen paljon aikaa mun miellyttämiseen ja hyväilyyn ennen varsinaista aktia. :)

Vierailija

Meilläkin seksi on tooosi tärkeä osa suhdetta. Mulle tärkeämpää kuin miehelle, tänäänki tuli taas riitaa seksistä kun kultaa ei haluttanu ja mulla taas teki hirveesti mieli;/. Mulla on kaikissa parisuhteissa aina ollu ongelmana se että mulla on oikeesti jonkun asteinen seksiaddiktio, ja edellinen suhde kaatu siihen että en saanu tarpeeksi. Kuulostaapa tyhmältä mutta näin se on:(. Tän nykysen murun kanssa ollaan seurusteltu kohta vuosi, ja seksiä on aina ollu monta kertaa päivässä, mutta nyt se tahti on vähentyny 1-2kertaan päivässä, ja se tuntuu niin vähältä! Kaveritkaan ei ymmärrä kun niille yrittää puhua tästä, ne sanoo että mä vaadin liikaa, mutta en tajua että mitä näille haluille vois sitte tehä. En todellakaan haluu menettää tätä miestäni, se on parasta mitä mulle on käyny, mutta seksistä tulee aina riitaa:'(

Vierailija

Se on valitettavasti niin että fyysisesti miehet ei pysty seksiin yhtä usein kuin naiset - ja iän myötä tuo epäkohta sen kun kasvaa. Mutta se tuli mieleen, että onko seksin oltava nimenomaan yhdyntää joka kerta? Jos mies on jo siltä päivältä saanut tarpeekseen, voihan sitä kosketella muutenkin kuin peniksellä niin että sinä saat halusi tyydytettyä ja penis levätä...

Ja niitä riitoja voi välttää sillä että jos miestä ei selkeästi kiinnosta, sinä suosiolla hoidat itse itsesi. Eihän sitä miestä niiden halujen tyydyttämiseen aina tarvita, ja sama päinvastoin. Meillä menee seksi ihan selvästi kausissa, joskus sitä on paljon ja joskus vain kerran viikossa - yhdessä ollaan oltu joku 7 vuotta, ja joinakin aikoina toisen tekee vain enemmän mieli kuin toisen. Masturbaatio on hyvä tapa tasoittaa sitä epätasapainoa haluissa.

Vierailija

Seksi kieltämättä on hyvin suuressa osassa ihmissuhteissani. Intohimo, hellyys ja rakastelu ovat asioita, jotka kuuluvat mielestäni onnistuneeseen parisuhteeseen. Toisen hyväksi on välillä myös oltava valmis joustamaan, vaikkei tekisikään mieli..

Oudolta kyllä tuntuu nyt tässä uudessa suhteessa, sillä seksiä on paljon vähemmän siihen verrattuna, mihin olen edellisten seurustelusuhteideni aikana tottunut. Noin kerran päivässä (vaikkakin pitkään), yleensä iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Ennen pedissä tuli touhuttua parhaimmillaan 2-4 krt päivässä.
Torjutuksi tulen tavallaan, sillä huomaan kyllä kumppanista yrittämättäkin, mikäli tätä ei haluta.

Vierailija

Ei ole varsinaisesti koskaan mikään kovin iso juttu ollut kummankaan mielestä. Seksi on yhdessä ihanaa, kertakaikkiaan mahtavaa, mutta se ei silti ole suuri juttu, kun vertaa kaikkeen muuhun mitä yhteisessä arjessa jakaa.

Vierailija

Totta kai sillä on merkitystä, meillä se vaan tuntuu olevan aika pitkälti miehen halujen säätelemää. Minä tuskin koskaan teen aloitetta, yleensä mies aina ehtii ensin ;) Muutettiin justiinsa yhteen, seksiä on kerran päivässä mutta luulen että se vähentyy pikkuhiljaa, kun tiedostaa sen että melkein aina on mahdollisuus saada (oltiin ennen kaukosuhteessa, silloin harrastettiin saman verran)

Olen itse parisen kertaa torjunut miehen ehdotukset, ei vaan ole ollut oikeanlaista mielentilaa (esim. olen ottanut itseeni jostain mitä mies on sanonut tai tehnyt)ja onhan tuo mielensä sit pahottanut siitä. Omaan ehdotteluuni vaikuttaa selkeästi kuitenkin torjumisen pelko, vaikka itse torjunkin meistä useammin.. Harvoina kertoina kun olen jotain yrittänyt ehdotella, esimerkiksi pitempää sessiota tai hempeilyä niin yleensä vastaus on että "ei nyt kulta jaksa." Muutenkin seksi on sitä että riittää kun mies laukeaa. Sitten se loppuu siihen, esileikinkin joudun usein pyytämään, mutta eiköhän tuo ukko kohta jo käsitä sen että tarvitsen hieman enemmän lämmitystä kun hän :D Olen siitä sen verran useasti maininnut ;)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat