Lohtusyöminen - Terveys ja hyvä olo

TötteröTyttö

Miksi oi miksi?

Oon tavallinen pulliainen. Tai luulin niin...
Mulla oli 2,5 vuotta kestävä suhde maailman ihanimpaan mieheen. Rakastan häntä edelleen. Muutimme yhteen 1,5 vuoden seurustelun jälkeen kun muutin opiskelemaan samaan kaupunkiin jossa mies asui. Oli siis loogista muuttaa saman katon alle. Se oli virhe.
Asuimme siis vuoden yhdessä, onnellisesti. Melkein. Mies sanoi yhtenä päivänä että hän haluaa muuttaa erilleen. Lopetimme suhteen, mutta asumme edelleen saman katon alla koska mies ei ole vielä löytänyt uutta asuntoa. Minä jään toistaiseksi tuohon asuntoon.
Ero on minulle erityisen rankka. Olen huomannut, että aina kun olen yksin ja yritän pohtia asioita itsekseni, mulle tulee pakottava tarve saada syödä. Eikä se mitään jos söisin salaatteja ja porkkanaa, mutta syön aina sipsejä, suklaata, ranskalaisia, karkkia ja kaikkea epäterveellistä. Olen lihonnut monta kiloa. Eikä ole kyse vain yhdestä tai kahdesta kilosta, vaan 20 kilosta...
Olen yrittänyt hillitä itteeni. Kotona ei aina ole herkkuja, mutta sekään ei auta. Jos ei ole, haen niitä. Herkkujen tarve on PAKOTTAVA. Aloitin kuntotanssin siinä toivossa, että paino ei nousisi ja nousisi kokoajan, mutta turhaahan se on kun kokoajan on tarve mässäillä aina vain enemmän.

Alan olla jo aika epätoivoinen... Yrittänyt päästä irti, mutta turhaan. Onko kellään samantapaisia kokemuksia? Miten pääsitte irti kierteestä? Miten kerroitte vanhemmillenne? <3

Kommentit (1)

angeliina

itselläni oli varsinkin masennuksen aikana kova syömisongelma. söin suruuni kun ei muutakaan tekemistä ollut ja suklaa oli niin ystävällinen lohduttaja. no eipä ollut ystävällinen enään syönnin jälkeen... nykyjään on jäänyt tuosta suruun syömisestä napostelu ja syön aina jotain pikkuista (suklaapatukoita yms) ja haluan senkin lopettaa... no kai siitä pääsee eroon kun tosissaan aloittaa dieetin, kuntosalin ja kun surettaa ja pakko saada jotain niin kuumaa kaakaota hörppimään.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat