Keskenmeno - Terveys ja hyvä olo

figaro

Minä olen keskenmenon kokenut tietoisesta raskaudesta. Otin keskenmenon raskaasti, mutta myös positiivisesti tulevaa ajatellen: tulin sentään raskaaksi.

Keskenmenoja tosiaan tapahtuu paljon jopa naisten itse sitä tietämättä. Ja se tietoisuus tekeekin keskenmenosta entistäkin raskaamman asian käsitellä. Itse pyrin ajattelemaan vain tulevaa ja jättämään asian taakse. Silti sitä ei voi unohtaa keskenmenneen lapsen laskettua aikaa tai sitä päivää, kun keskenmeno tapahtui. Kuitenkin seuraava raskaus ja siitä maailmaan syntynyt lapsi on saanut ajatukset pois tapahtuneesta.

Voimia kaikille keskenmenon kokeneille. Aika parantaa haavat.

Kommentit (15)

olematon

mullakin ollut tällanen menkat pirusti myöhässä tilanne, ja sit sitä kivun määrää O.o luoja. Mä en kyllä osannut jäädä suremaan sitä koska en olisi muutenkaan siihen hetkeen lasta halunnut, tietysti kävi mielessä että mitä jos. Mutta ei niin ei... life goes on.

Torspo

Käy ihmeessä lääkärissä jos kivut jatkuvat. Ystävälläni jouduttiin kaapimaan nimittäin silloin kun hänellä meni kesken.. :? Äläkä epäile pyytää henkisistä syistä sairaslomaa sillä sitä tosiaan tarvitsee kun ajatukset on vain tässä yhdessä asiassa! Ystävälleni kirjoittivat 2 pvää. Joutui sitten hakemaan työterveylääkäriltä 2vkoa lisää kun ei ajatuksiltaan pysynyt koossa :cry:

Voimia!!

Mimia

:) En minä kyllä sinua keskenkasvuisena teininä pitänyt. Tuo kyllä pätee jo ihan "aikuisiinkin", kolmenkympin ylittäviinkin, mutta enemmän noin parikymppisiin.

Opiskelija olen minäkin ja ymmärrän menkkojen ja km:n eron. Mutta en todellakaan ala väittämään, että tunnistaisin varmasti alkuraskauden km:n tavallisista kuukautisista, enkä usko että tuohon pystyy moni muukaan jos ei raskautta ole varmistettu testillä.

SunLion

Oletko soittanut jo terveysneuvontaan?

luulen että mulle kävi kerran vähän samanlainen juttu ~18-vuotiaana mutta olin nuori ja tyhmä...en ottanut minnekkään yhteyttä. Ei ollut mitään helvetillisiä kipuja mutta kuukautiset olivat myöhässä ja olin näkevinäni jotain muuta kuin verihyytymän. Toisaalta saatto olla kuvitelmaa sillä aika pitkällä pitäisi olla raskaana että näkee jotain veren seasta. Heh, tästä nyt ei kauheesti ole apua.

Vanhempana ja viisaampana nyt jos kävis tollasta ottaisin yhteyden Terveysneuvonta-numeroon joka ainakin täällä Espoossa on tarjolla. He kertovat miten on viisainta menetellä.

aiempaa keskustelua: http://www.cosmopolitan.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=1752&highlight=ra... raskaana vai ei, voiko joku auttaa?
[color=red]

keskenmeno keskustelukin voidaan pitää, mutta sen pitäisi käsitellä sitten mielestäni tietoista raskautta joka on mennyt kesken.

-sun-[/color]

Laurau

voi, kiitos paljon!
kyllä nyt jo mennään valoa kohti, mutta toki ne mielikuvat pyörii päässä vielä jatkuvasti...

heh ja niin, siis toki muutkin saavat kommentoida mutta mielellään paljon niitä oikeita oma-kokemuksia myös :)

mimuli

No aloitan heti, että itse en ole kokenut, mutta tulinkin vain sanomaan, että voimia sinulle! Niitä varmasti tarvitsee tuollaisten kokemusten jälkeen.

Laurau

Olin aivan varma että tästä olisi jo jossakin threadi, mutta eipä näyttänyt olevan (tai sitten olen vaan todella yksinkertainen ihminen enkä löytänyt sitä), joten päätin tehdä uuden.

Juttu on se,että sain keskenmenon tuossa muutama päivä sitten. Aivan hirveä tilanne...
Jouduin lähtemään kesken koulupäivän kotiin, koska yhtäkkiä alkoi h*lvetilliset "kuukautiskivut". Oli todella vähällä, ettei taju lähtenyt, olin litimärkänä tuskahiestä, kalpea kuin lakana, sattui aivan _järkyttävästi_ vatsaan. Noin puolen tunnin-tunnin päästä tunsin, kun jotakin tuli ulos ja menin vessaan katsomaan..ja mikäs se olikaan. :(
Mh...En edes tiennyt olevani raskaana, vaikka epäilin kyllä, en ollut kerennyt tekemään vielä edes raskaustestiä.

Haluaisin kuulla, onko muut täällä kokeneet tätä järkyttävää tapahtumaa, ja mitä ajattelitte sen jälkeen?
Itsellä tuli heti se,että vaikka raskaus ei olisikaan ollut toivottu niin "mä olin raskaana, meille olis tullut vauva, musta olisi tullut äiti"-ajatukset pyörivät lakkaamatta päässä. Toisekseen myös kysymykset "onko mussa jokin vikana?" mietityttää edelleen..
En ole käynyt ollenkaan lääkärissä, sillä täällä meilläpäin k*see tää terveydenhuolto nyt pahasti, enkä saanut aikaa: olisi pitänyt venata päivystyksessä monta tuntia, joten ei kiitos.

Jos täällä on kohtalotovereita, hakeuduitteko saman tien lääkäriin? Mitä sanoivat siellä?
Toisekseen, en kestäisi kuulla mitään "et voi koskaan saada lapsia"-diagnooseja :cry:

Tiedän, että keskenmenot ovat melko yleisiä, mutta en silti voi olla kyselemättä itseltäni, että miksi kävi niin kuin kävi ja että mitä tulevaisuudessa......
äh, mutta haluan kuulla muiden kokemuksia. (ja tosiaan lähinnä vain niiden, jotka on tämän itse kokenut, koska olen kyllä lukenut paljon faktoja tästä aiheesta, joten minua ei lohduta nyt tällä hetkellä nämä "en itse ole kokenut tuollaista, mutta voin sanoa että.........."-kommentit) :)

Asphyxia

Laurau, älä huoli, olen ihan satavarma että voit vielä tulevaisuudessa tulla raskaaksi! Mutta oletko varma että sait keskenmenon? Jos ne olikin vain vähän rajummat menkat?

Tuttuni nimittäin sai keskenmenon oltuuan varmasti raskaana, mutta ei siinä sen kummempaa kuin että menkat alkoivat. Alkuvaiheessahan siinä veressä ei vielä mitään näy, menkat vaan tulee vaikkei pitäisi. Tuo tuttuni oli yrittänyt tulla raskaaksi jo jonkun aikaa onnistumatta, ja sitten sai tuon keskenmenon, mutta nyt hänellä on pieni ihana tyttö :) Eli on aika epätodennäköistä että tuo mahdollinen keskenmenosi haittaisi tulevaisuudessa raskaaksi tulemista. Keskenmenot on kuitenkin raskauksien alkuvaiheessa niin yleisiä!

Laurau

"Varsinkin nuorilla, jotka toivovat lasta (julkisesti tai salassa) on ikävä tapa luulla kaikkea mahdollista raskauden merkeiksi tai ihan tavis menkkoja keskenmenoksi."

Tuli tuosta mieleen, kun sanoin että "kesken koulupäivän jouduin lähtemään kotiin" niin varmasti saitte sellaisen kuvan että olen typerä teini joka on juuri löytänyt sukupuolielimensä..
voin kertoa että en ole, olen aikuinen opiskelija, joten ymmärrän kyllä mikä on keskenmenon ja menkkojen ero. ;)

Mutta kiitos kaikille kannustavista kommenteista! Paljon asioita on selvinnyt lääkärikäynnin jälkeen ja kaikki on nyt hyvin :)

Mimia

Tuliko tuo vuoto suunnilleen samaan aikaan kun menkkojen olisi pitänyt alkaa? Jäikö sinulla yhdet menkat välistä?

Laurau
Jouduin lähtemään kesken koulupäivän kotiin, koska yhtäkkiä alkoi h*lvetilliset "kuukautiskivut". Oli todella vähällä, ettei taju lähtenyt, olin litimärkänä tuskahiestä, kalpea kuin lakana, sattui aivan _järkyttävästi_ vatsaan. Noin puolen tunnin-tunnin päästä tunsin, kun jotakin tuli ulos ja menin vessaan katsomaan..ja mikäs se olikaan. :(
Mh...En edes tiennyt olevani raskaana, vaikka epäilin kyllä, en ollut kerennyt tekemään vielä edes raskaustestiä.

Minulla oli tuollaiset "menkat" viime kuussa. Alkoivat pari päivää tavallista aijemmin. Kaksi päivää oli pahimmat, tuntui ettei uskaltanut edes hengittää kunnolla kun sattui niin ja koko ajan oli kamala kylmä hiki päällä. Ällöttäviä verihyytymiä tuli oikeastaan suurimmaksi osaksi koko tuon ajan. Myös pahaa oloa oli tuon ajan, oksetti ja pyörrytti.
Ja meillä kun ehkäisynä pääasiassa ehkäisypuikko, jolla ehkäisyteho ei luotettavimmasta päästä ole, niin onhan tuossa keskenmenon mahdollisuuskin olemassa.

Kuitenkin, en minä tätä jäänyt suremaan, vaikka tuo mahdollisesti keskenmeno olisi voinut ollakin. Suurin osa raskauksista päätyy keskenmenoon jokatapauksessa, yleensä ennen kuin nainen edes tietää olevansa raskaana. Ja onhan se keskenmeno parempi, kuin ihan älyttömät epämuodostumat lapsessa. [size=9](vai onko joku niin itsekäs, että on erimieltä tuosta?!?!)[/size] Ensimmäisellä kuulla alkio on kuitenkin niin pieni, että vaikka se tulisikin ulos, ei sitä näkisi, ellei jokaista veripaakkua ala seulomaan, sillä koko on noin pari millimetriä.

Varsinkin nuorilla, jotka toivovat lasta (julkisesti tai salassa) on ikävä tapa luulla kaikkea mahdollista raskauden merkeiksi tai ihan tavis menkkoja keskenmenoksi. Jos vaan mahdollista, niin kannattaa jättää nuo pohdinnat keskenmenoista ja raskaudesta siihen asti kunnes on testin tehnyt ja se on plussaa näyttänyt. Itse yritän pitää aina tuon mielessä, mutta eihän se ihan aina onnistu, vaikka siihen kuinka pyrkisi.. :wink:

vanora

Mulle tuli keskenmeno kaksi kuukautta sitten. Tulin vahingossa ehkäisystä huolimatta raskaaksi ja oli tarkoitus tehdä abortti, mutta pari päivää ennen aborttikäyntiä aloin vuotamaan verta.

Mulla oli hirveät omatunnontuskat abortin takia. Ehkä tämä kuulostaa hirveeltä mut mulle keskenmeno oli pieni helpotus, koska en joutunutkaan päättämään lapsen elämää omasta päätöksestäni.

olematon

Keskenmeno niin, että todella toivoo lasta on varmasti aivan kamalaa. Olisin itse varmasti ihan sirpaleina. Toki se voi olla rankka kokemus ihan niinkin, että ei olis edes välttämättä toivonut lasta. Mä toivon ettei mun tarvitse koskaan käydä tätä kokemusta sen kummemmin lävitse.. mullakun ei ole ollut kuin yksi kerta niin, etten ollut ihan satavarma oliko se keskenmeno vaiko ei. Haalee plussa oli testissä mutta. :roll:

Susannna

Mä olen joskus kuullut jostain, että lähes jokainen nainen kokee jossain elämänvaiheessa keskenmenon, monet enemmän kuin yhden. Pitääkö paikkansa?

olematon

^näin olen minäkin lukenut. Kyllähän se niin taitaa olla, että joskus tulee keskenmenoja niin että niitä luullaan vain menkoiksi eikä tiedetä edes olleensa raskaana.

Deify

Täällä yksi keskenmenon kokenut rv 10. Km on todella yleinen ennen 12. raskausviikkoa, valitettavasti. Uskon syvästi että pystyt raskautumaan uudestaan, vaikka varmasti mietit, että miksi juuri minä? Tuttu juttu. Minulla oli keskenmenon jälkeen yksi kierto välissä ja raskauduin uudestaan, nyt mennään onnellisesti rv 29. Syytin itseäni koko ajan. Mietin mitä tein väärin ja olisinko voinut jotenkin ehkäistä tapahtuman, kenties jättämällä väliin sen yhden baarireissun joka tapahtui ennen kuin tiesin raskaudesta? Tosiasia on, että keskenmenoon ei pysty itse vaikuttamaan. Se on ylemmän käden tahto poistaa vialliset sikiöt jotka ei pystyisi ulkomaailmassa selviytymään.
Kamalasti voimia sinulle. Kyllä se haikara sinun kotiisi vielä tulee, usko pois<3

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat