Kysta päässä.. Pelottaa :( - Terveys ja hyvä olo

anzQu

Mulla huomattiin, että mulla on päässä kysta.. Noh aluksi sen piti olla aivan normaalia ja ok mutta nyt lääkäri ilmoitti, että mun pitää tulla sairaalaan jatko tutkimuksiin kun mun päästä se kysta ei ollutkaan mikä ei oo "normaali" vaa se on liian iso tai jotain ei se palijon kertonut... Mutta ku lisä tutkimus on kuukauden päästä vasta ja mä hermoilen jo nyt sitä... Perhe sano, että älä hätäile etukäteen, mutta en mä voi sille mittään.. Tottakai perhe oli ekana sokissa, mutta ei ennää.. Ja sitten ku ei oo viittinyt kertoa ystäville ku en vai uskalla ja halua. Mutta sitten ku vaa pelottaa ja on sekavaa... ei siihen voi kuolla, mutta kumminkin..
Ai niin: kysta=vesirakkula... (ainakin luulen niin)

Mulla on muutenkin ollut ihan p*skaa koko kevät/kesä.. Olin onnettomuudessa ja sitten olin lähellä kuolemaan ja nyt tämä!!!! mikä huono karma mulla oikein on?? :cry:

Kommentit (6)

Lizzie

Toivottavasti homma selviää ja saadaan hoidetuksi. Koita jaksaa, ehkä myöhemmin tulee sitten monen vuoden onnen ja autuuden jakso? :)

Rixuliini

Hui kamalaa, kyllä varmasti pelästyit, mutta toivotaan silti että kysesssä ole mitään vakavampaa.
Yleensä muuten elämässä käy niin, että kaikki huonot asiat tulevat peräkkäin, ja tuntuu ettei koskaan enää mikään suju hyvin ja niinkuin toivoisi..

Tsemppiä ja jaksamista, kyllä kaikki vielä kääntyy hyväksi!
Muista että olet taas paljon vahvempi kun selviät! :)

anzQu

No toivon mukaan ei tämän vuoden jälkeen sitten tapahdu ennää mittää pahoja asioita.. toivossa on hyvä elää...
Kiitoksia myötätunnosta...
Pitäis minun varmaan puhua ystävilleni mutta ku en haluaisi niitä vaivata tämmösellä asialla... Pakko ottaa itteä joskus niskasta kiinni... ja siskolle tein lupauksen tännää, että en mieti koko asiaa ennen kuin menen tarkempii tutkimuksii... Ei varmaan onnistu mutta pitää kokeilla ees... :roll:

figaro

Ikävistä asioista puhuminen helpottaa. Sen voin itse kokemuksesta sanoa. Ei tarvitse kuin kuuntelijan. Toki sitä asiaa ajaa myös tämä foorumi, mutta ei kuitenkaan korvaa oikeaa ihmistä.

Itselläni on takana kahden vuoden liki yhtäjaksoinen sairastelukausi. Milloin mitäkin ilmaantuu ja tuntuu, että nyt on päällä kehon osalta "kyttäysvaihe". Kaikkea pienintäkin kipua tai vihlaisua miettii, että mitähän nyt..

Tässä vain saa huomata, miten sairaudet eivät katso ikää tai että koskaan ei voi tietää, mitä elämä tuo tullessaan.

Jaksamisen suhteen parasta on opetella positiivinen ajattelutapa (vaikka se ei aina onnistukaan). Miettii vain, että kerralla kaikki paska niskaan ja sen jälkeen helpottaa. Ei se aina voi potkia.. Ja kyllä sitä vain huomaa näiden asioiden tiimoilta miten vahva ihminen sitä loppujen lopuksi on, kun määrätty paska on ohi.. Hengissä yhä.

Voin vain kuvitella mitä ajatusten kaaosta tällä hetkellä käyt läpi. Kannattaa yrittää vaikkapa googlettamalla etsiä lisätietoa tuosta kystasta. Yleensä tieto myös helpottaa olotilaa. Juuri tuo epätietoisuus on pahinta kaikessa. (En ymmärrä miksi lääkärit tms. tahot eivät voi sanoa suoraan ja kertoa kaikkea heti. Ei tavallinen ihminen osaa kaikkea kysyä, kun asia on vasta läväisty päin näköä... :roll: )

Minulle suuri apu on ollut mm. lapsettomuusasian suhteen vertaistukifoorumit ja vastaavat. Ihmiset osaavat omasta kokemuksestaan kertoa mitä on edessä tai mitä he ovat käyneet noin yleensäkin läpi.

Ja kuten itse sanoit: Ei siihen kuole. Pidät tuon mielessä niin jaksat paremmin.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat