Itsetunto. - Terveys ja hyvä olo

minnamaaria

http://www.kutri.net/itsetunto.html Tästä tekstistä inspiroituen kävin miettimään itsetuntoa ja miten se mulla ilmenee. Itsetunto on vuosien varrella heikentynyt ja vahvistunut - tällä hetkellä se on toisaalta selvästi heikentymään päin, mutta toisaalta taas vahvistumaan. Alan uskoa että ihmisenä olen ihan jees, ja käänteentekevää on ollut ymmärtää että se mitä itse pidän todellisena minänä, ei välttämättä olekaan "se todellinen minä" vaan ihmisessä on eri puolia joista riippuen mitä vahvistaa, muodostuu se olento josta tulee "se oikea minä". ;) Se taas johti siihen että saatan vahvistaa niitä puolia itsessäni, jotka tukevat sitä minää joka haluaisin olla, mutta joka aikaisemmin ei vaan ole tuntunut olevan "se oikea minä" -> muutun enemmän ihmiseksi joka haluan olla ja saan paremman itsetunnon.

Kävin miettimään tota että jatkuvasti vertailen itseäni muihin. Kävellessä ilman "suojaa", kuten takkia tai pepun peittävää mekkoa, mietin että "toi varmaan kattoo kuinka iso peppu mulla on" tai jos joku katsoo mua niin kuvittelen heti että se haukkuu ("onpas toi lihava, miten toi kehtaa syödä!"). Typerää tässä on se etten ole mikään fantti vaan hiukan pyöreä - joo, terveydelle tekisi hyvää pudottaa vähän painoa koska olo olisi kevyempi, jaksaisin paremmin ja nukkuisin sikeämmin, mutta näinkin on ihan hyvä - kaiken muun paitsi psyykkeen kannalta.

Loppujen lopuksi oma pyöreys tuntuu olevan hyvin pitkälti vaan mun omassa päässä! Joo, mä en ole mallinmittainen ihannetyttis, mutta mussa on muita vahvuuksia, niin ulkoisia kuin luonteellisiakin. Tämä taas tuli ymmärrettyä kun juttelin kaverin kanssa pienessä sievässä, ja hän oli ihan hoomoilasena että miten mä edes saatan pitää itseäni pyöreänä ja sen takia huonompana. :shock: Se oli shokeeraavaa koska olen itse tuominnut itseni ulkonäön takia, vaikka hyvin pitkälti muiden kohtelu on seurausta siitä miten mä käyttäydyn niitä kohtaan - kun epäilen "ettei toi varmana pidä musta" niin vaikutan ennakkoluuloiselta, töykeältä ihmiseltä vaikka loppujen lopuksi mä vaan pelkään sitä hysteerisesti. Seuraava ongelma onkin sitten miten mä pääsen niistä käyttäytymismalleista. :roll:

Toinen tuttu piirre on muiden vähätteleminen - tunnen itteni niin vähäpitoiseksi että arvostelen kaikkia muita rankalla kädellä, mistä tulee huono omatunto ja huono fiilis ylipäätänsä. Oli jännää lukea että se "kuuluu" huonoon itsetuntoon - itse kun olen sitä pitänyt lähinnä ärsyttävänä piirteenä itsessäni, mutta se onkin sitten huonon itsetunnon ilmenemismuoto...

Tämmöistä mietintää tänään. :P

Sivut

Kommentit (52)

Lips_

Täällä onkin jo ollut keskustelua siitä, että miten huono itsetunto on. Mutta, onko täällä yhtään niitä, jotka ovat olleet masentuneita tai vähemmän masentuneita ulkonäönsä takia, mutta sitten tajuneet että "minähän olenkin kaunis!" ?
Itse olen noiden asioiden kanssa kieriskellyt jo kauan, nelisen vuotta. Olin ihan sairaalloinen ulkonäköni suhteen. Olin mielettömän epävarma itsestäni. Katsoin ihan koko ajan kultaani, että katseleeko hän muita tyttöjä, se oli hirveää. Nyt olen päässyt niistä eroon. Päätin vain eräänä päivänä, ettänyt mä en enään jaksa tätä. Ja niin olen vain unohtanut kaiken tuon. Ja olen nyt niiiiiin onnellinen. :)

Laura P
Lips_
Täällä onkin jo ollut keskustelua siitä, että miten huono itsetunto on. Mutta, onko täällä yhtään niitä, jotka ovat olleet masentuneita tai vähemmän masentuneita ulkonäönsä takia, mutta sitten tajuneet että "minähän olenkin kaunis!" ?
Itse olen noiden asioiden kanssa kieriskellyt jo kauan, nelisen vuotta. Olin ihan sairaalloinen ulkonäköni suhteen. Olin mielettömän epävarma itsestäni. Katsoin ihan koko ajan kultaani, että katseleeko hän muita tyttöjä, se oli hirveää. Nyt olen päässyt niistä eroon. Päätin vain eräänä päivänä, ettänyt mä en enään jaksa tätä. Ja niin olen vain unohtanut kaiken tuon. Ja olen nyt niiiiiin onnellinen. :)

Etkö sinä juuri hetki sitten toisessa ketjussa sanonut, että kauniita ihmisiä ei näy missään? Vai oletko päässyt ongelmasi yli toteamalla, että yhtä rumiahan tässä ollaan kaikki? Vai ajatteletko, että itse olet kaunis, mutta vastaantulijat rumia?

sira
Laura P
Etkö sinä juuri hetki sitten toisessa ketjussa sanonut, että kauniita ihmisiä ei näy missään? Vai oletko päässyt ongelmasi yli toteamalla, että yhtä rumiahan tässä ollaan kaikki? Vai ajatteletko, että itse olet kaunis, mutta vastaantulijat rumia?

:lol: Siis..niitä todella kauniita ei ollu yhtäkään, eli tuo sinun toinen logiikka pettää :arrow: mitä tästä opimme "yhtä rumiahan tässä ollaan kaikki". Nyt krokotiilinkyyneleet!

Laura P
sira
Laura P
Etkö sinä juuri hetki sitten toisessa ketjussa sanonut, että kauniita ihmisiä ei näy missään? Vai oletko päässyt ongelmasi yli toteamalla, että yhtä rumiahan tässä ollaan kaikki? Vai ajatteletko, että itse olet kaunis, mutta vastaantulijat rumia?

:lol: Siis..niitä todella kauniita ei ollu yhtäkään, eli tuo sinun toinen logiikka pettää :arrow: mitä tästä opimme "yhtä rumiahan tässä ollaan kaikki". Nyt krokotiilinkyyneleet!


No joo, myönnetään: jos ihminen on "ei kaunis", hän ei välttämättä ole "ruma", vaan se voi myös tarkoittaa, että hän on "lahtelainen". Ainakin näin minulle uskotellaan.

Maruchka
Laura P
sira
Laura P
Etkö sinä juuri hetki sitten toisessa ketjussa sanonut, että kauniita ihmisiä ei näy missään? Vai oletko päässyt ongelmasi yli toteamalla, että yhtä rumiahan tässä ollaan kaikki? Vai ajatteletko, että itse olet kaunis, mutta vastaantulijat rumia?

:lol: Siis..niitä todella kauniita ei ollu yhtäkään, eli tuo sinun toinen logiikka pettää :arrow: mitä tästä opimme "yhtä rumiahan tässä ollaan kaikki". Nyt krokotiilinkyyneleet!


No joo, myönnetään: jos ihminen on "ei kaunis", hän ei välttämättä ole "ruma", vaan se voi myös tarkoittaa "lahtelainen". Ainakin näin minulle uskotellaan.

Sä Laura taidat nyt ottaa asiat vähän turhan pilkun tarkasti. Ei juurikaan "rumia" ihmisiä ole, mutta ei varmastikaan niitä "kauniitakaan". Vaan ihan sellaisia "tavallisia". Varmaan Lipskin haki jotain tällaistä..?

sira
Laura P
sira
Laura P
Etkö sinä juuri hetki sitten toisessa ketjussa sanonut, että kauniita ihmisiä ei näy missään? Vai oletko päässyt ongelmasi yli toteamalla, että yhtä rumiahan tässä ollaan kaikki? Vai ajatteletko, että itse olet kaunis, mutta vastaantulijat rumia?

:lol: Siis..niitä todella kauniita ei ollu yhtäkään, eli tuo sinun toinen logiikka pettää :arrow: mitä tästä opimme "yhtä rumiahan tässä ollaan kaikki". Nyt krokotiilinkyyneleet!


No joo, myönnetään: jos ihminen on "ei kaunis", hän ei välttämättä ole "ruma", vaan se voi myös tarkoittaa, että hän on "lahtelainen". Ainakin näin minulle uskotellaan.

Mieti, nyt voidaan tehdä jo jako neljään: "ruma, normi, lahtelainen ja kaunis". Jostain syystä mulle tulee semmonen mielikuva, et se lahtelainen sijottus johonki tuohon välimaastoon..

Maruchka
sira
Mieti, nyt voidaan tehdä jo jako neljään: "ruma, normi, lahtelainen ja kaunis". Jostain syystä mulle tulee semmonen mielikuva, et se sijottus johonki tuohon välimaastoon..

Nyt repes :lol: :lol:

Laura P

Juu, ihmettelin lähinnä sitä, että siitä toisesta ketjusta tuli sellainen kuva, että toisten vilkuilu on lähinnä teoreettinen ongelma, sillä ei ole ketään ketä vilkuilla, mutta täällä hän totesinkin, että on ennen ollut huolissaan tästä vilkuilusta, jopa ihan kuin sillä ei olisi mitään tekemistä vilkuilun kohteiden ulkonäön kanssa. Mutta tämä varmasti ei tullut esiin ensimmäisestä tekstistäni (ja totta, kategoria ”normi” on myös olemassa, mutta se ei mielestäni älyttömästi muuta tätä tapausta) (lisäyksenä vielä se, että en pidä ihmisten kategorisoimisesta).

Joka tapauksessa, alkuperäiseen kysymykseen liittyen, olen myös kärsinyt huonosta itsetunnosta ulkonäkööni(kin) liittyen. Tosin en päässyt siitä eroon mitenkään toteamalla, että olen sittenkin kaunis, eli kokemus ei ollut sellainen että olisin yllättäen nähnyt itseni toisin silmin. Enemminkin, olen oppinut paremmin hyväksymään omat epätäydellisyyteni, ja todennut, että voin päästä melkein minne haluan ulkonäöstäni huolimatta.

Mutta kaipa se yleensä kuuluu aikuistumiseen, että oppii tekemään sovun itsensäkin kanssa.

sira
Laura P
(ja totta, kategoria ”normi” on myös olemassa, mutta se ei mielestäni älyttömästi muuta tätä tapausta) (lisäyksenä vielä se, että en pidä ihmisten kategorisoimisesta).

Juu, en minäkään ja laitoinkin sen luettelon lainausmerkkeihin tarkottaen niillä sitä, että se oli ikään kuin heitto eikä kovin vakavassa mielessä oleva kategoriointi (<-onko tuo ees sana :roll: ) :)

Laura P
sira
kategoriointi (<-onko tuo ees sana :roll: ) :)

En tiedä, opiskelukirjani ovat vain englanniksi, ja huomaan, etten osaa suomea enää kovin hyvin, vaan käytän jatkuvasti anglisismejä! Kielipoliisia kutsutaan paikalle!

Maruchka
Laura P
sira
kategoriointi (<-onko tuo ees sana :roll: ) :)

En tiedä, opiskelukirjani ovat vain englanniksi, ja huomaan, etten osaa suomea enää kovin hyvin, vaan käytän jatkuvasti anglisismejä! Kielipoliisia kutsutaan paikalle!

Kyl minä ainakin sen ihan "sanana" luin. Ja puhekielessä käytetään ainakin.

pikku-kata

En jaksanut lukea koko topicia, joten kirjoittelenpa nyt omaa kokemustani.

Koko yläasteen oikeastaan inhosin itseäni. Olin mielestäni ruma, hiukset ihan kamalat, reidet höllyivät ja pidin itseäni aivan helvetin rumana. Aamuisin kun yritin hienostella, niin siitä ei tullut mitään kun olin niin ruma. Ja itsetunto laski entisestään, kun kokeili kaupassa jotain 42-44 farkkuja ja ne eivät menneet jalkaan. Eikä asiaa auttanut yhtään se, että kaikki pojat joihin olin ihastunut lopettivat heti yhteydenpidon kun kuulivat, kuka heille tekstaili (kyllä... tekstaili!). Ja vielä kun minulla on tämä sairaus, joka ei minusta ainakaan kauniimpaa tee.

Nyt kun olen löytänyt poikaystävän, joka arvostaa minua omana itsenäni ja sanoo minun olevan kaunis, pitää rinnoistani (sanoo, että antaa niille omaa hoitoaan että ne kasvavat :wink: ) ja pepustani eikä välitä sairaudestani, niin olen alkanut pitämään itseäni kauniina. Ja huomaan, että elämäni on parantunut huomattavasti, kun hyväksyy itsensä sellaisena kun on!

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat