paniikkihäiriö - Terveys ja hyvä olo

rica

minulla todettiin tässä pari kuukautta sitten paniikkihäiriö. sain siihen ensin rauhottavat ja sitten masennuslääkkeet. 10mg seroxatia päivittäin. ensimmäisen lääkkeen kun otin, niin sain kauhean allergisen kohtauksen (vapina,oksententelu, kuume, migreeni ja nestevajaus) ja jouduin sairaalaan. paha olo kesti kolme päivää. sen jälkeen sairaanhoitaja kehotti kokeilemaan lääkettä vielä uudestaan, koska eivät lääkärin kanssa uskoneet noin pienestä annoksesta tulevan tollasta.. kahden viikon miettimisen jälkeen päätin kieltäytyä, koska pelkäsin sitä kohtausta. sen jälkeen oli mietittävä, et mitäs nyt.. rupesin lisäämään liikuntaa ja hyvin olen pärjännyt ilman lääkkeitäkin. olo on mitä mainioin ja masennuksesta ja ahdistuksesta ei ole tietoakaan.. ei oo tarvinnu kärsiä niistä oireista mitkä tulee, ennen kun se lääke alkaa vaikuttamaan (2-6 viikkoa). mulla se paniikkihäiriö on kyllä vielä lievä, et en yleistä toki.. :) mutta jos joku siihen sairastuu, niin haluan painottaa miten tärkeää se liikunta siinä vaiheessa on..! siitä hyvästä olosta, mitä se aivoihin tuottaa, en pystyis enää luopumaan.

Sivut

Kommentit (93)

marru

Hei!

Sama juttu täällä.
Nimittäin mullakin todettiin syksyllä panikkihäiriö.

suomi 24 keskustelupalstalla oli siitä ihan oma keskusteluryhmäkin :)
Kannattaa käydä katsomassa

Jzzu

Mulla oli ekat masennuslääkkeet just noi samaiset seroxatit, ei oikein hyvät olleet mullekaan vaikkakaan ei noin rajusti minuun vaikuttaneetkaan.
Minulla oli mm. huimausta, näköhäröjä enkä syönyt, ruoka ei maistunut ollenkaan.
Minulla oli joskus jotain paniikkihäiriön tapaista ja pelkäsin kuollakseni sosiaalisia tilanteita, se meni minulla onneksi ajan kanssa ohi vaikkakaan en edelleenkään viihdy väenpaljoudessa ahdistumatta.
Esimerkiksi näin joulun alla kaupassa käydessä on melkein pakko katsella kaupan kattoon koko ostosreissun ajan ettei näkisi niitä kaikkia ihmisiä, helpottaa hiukan.

Neppis_

ikävää kuulla.
Miehelläni on samoten paniikkihäiriö, hän saa kohtauksia (sydän hakkaa, ympäristö hämärtyy, kuoleman pelko ja totaalinen hiljentyminen)
tulee n. 2x viikko.
Lääkäristä on saanut masennukseen Seromex nimisiä lääkkeitä 20 mg, syö niitä 2 kerralla.
kohtaukset ovat lisääntyneet lääkkeiden syönnin ohella :(

Lääkärit eivät suostu määräämään rauhottavaa, koska miehelläni on huumetaustaa. Erittäin ikävää. Elää sitten paniikkikohtauksien kans.
kannabis on ollut ainut joka on auttanut.

Rica_ - sanoit että liikunta auttaisi ?? .. miten ?
..kullallani tulee ahdistusta ihmisten ilmoilla (ei tosin Ihan joka kerta..)

. . . itse olen syönyt ahdistukseen (ja lievään masennukseen) Cipralex nimisiä lääkkeitä, Ne todella auttoivat :)
pitäs varmaan harkita uudestaan, ei ahdistus ole hävinnyt.

marru

Liikunta todellakin on parasta masennuslääkettä.
Varsinkin näin talvella tulisi liikkua valoisaan aikaan.

Tärkeintä olisi päästä irti omista peloista, siten että kohtaa pelot eikä ala vältellä paikkoja joissa on kohtauksia tullut. Sillä kohta ei voi mennä minnekään.

Tulisi tunnistaa lähestyvä kohtaus ja mitkä ovat ensi oireet, mikä sen aiheuttaa, antaa kohtauksen tulla ja oppia pärjäämään sen kanssa, oppia rentoutumaan, ei antaa periksi.

Aloittaa pienin askelin. Tukihenkilön kanssa.
Esimerkki.

1) Jo pelkkä ajatuskin voi saada herkimmillä aikaan kohtauksen. Kannattaa aluksi tehdä mielikuvamatkoja kauppaan. opetella rentoutumaan, kun kohtaus iskee.

2.) Käydä vaikkapa kaupan parkkipaikalla, istua autossa ja tarkkailla ihmisiä

3.) kun se alkaa tuntua siedettävältä siirtyä katselemaan sisään kaupan ikkunasta tai siirtyä marketin aulaan katselemaan vilskettä.

4) Käydä kaupassa tukihenkilön kanssa ja odottaa kun tukihenkiö ostaa jotain.

5) Ostaa itse yksi ostos ja tulla ulos. Tarvittaessa tukihenkilö mukana.

6.) pikkuhiljaa lisätä ostosten määrää. Ja tarvittaessa palaa alemmalle tasolle, jos ei pysty hallitsemaan kohtausta.

Näitä tulisi harjoitella lähes päivittäin, useita kertoja viikossa.
Vähitellen siihen alkaa tottua. ja takapakkiakin tulee välillä.
Ohjetta voi muutella hiukan sen mukaan millaisissa tilanteissa kotaus tulee.

Suurinpiirtein tällaiset ohjeet sain psygologilta.
Eli siitä voi parantua...

Itsellänikin alkaa olla jo parempi.
oltiin just koko viikonloppu shoppailemassa joululahjoja :)

jos ei nyt sitte ens viikolla tuu taas takapakkia.

Neppis_

Tulisi tunnistaa lähestyvä kohtaus ja mitkä ovat ensi oireet, mikä sen aiheuttaa, antaa kohtauksen tulla ja oppia pärjäämään sen kanssa, oppia rentoutumaan, ei antaa periksi.
-totta, olen siitä häntä neuvonut. Hän tietää milloin se tulee, muttei vieläkään n. vuoden jälk. tiedosta Mikä juuri aiheuttaa.

1) Jo pelkkä ajatuskin voi saada herkimmillä aikaan kohtauksen. Kannattaa aluksi tehdä mielikuvamatkoja kauppaan. opetella rentoutumaan, kun kohtaus iskee.
-tämänkin olen hänestä huomannut, hän stressaa milloin hänelle iskee kohtaus uudestaan.

2.) Käydä vaikkapa kaupan parkkipaikalla, istua autossa ja tarkkailla ihmisiä
-ei ole Niin paha..

3.) kun se alkaa tuntua siedettävältä siirtyä katselemaan sisään kaupan ikkunasta tai siirtyä marketin aulaan katselemaan vilskettä.
-tuo vilske homma on hänellä ehkä pahin, ensin häviää keskittymis kyky.. jos viivytään kaupas 10min pidempään, hän ei jaksa. Odottelee sit ulkopuolel..

6.) pikkuhiljaa lisätä ostosten määrää. Ja tarvittaessa palaa alemmalle tasolle, jos ei pysty hallitsemaan kohtausta.
-ehkä vois tepsiä...

Mukavaa kuulla että siitä voi parantua :)
Rakastan miekkostani suuresti ja tietenkin toivon hänelle hyvää, ois se mukavaa jos jonain päivänä kohtauksia ei enää tulis.
Juu, ehdotan tuota liikunta hommaa vielä.
Kiitos kovasti neuvoista.

rica

neppis, sanoit että miehesi hoitaa paniikkihäiriötä kannabiksella. en suosittelisi, koska huumet itsessään voi lisätä kohtauksia ja aiheuttaa paniikkihäiriötä (kokemusta on). liikunta tuottaa aivoihin samoja aineita kun masennuslääkkeet. lääkkeet auttaa nopeammin, mutta liikunnasta saatu mielihyvä auttaa paremmin ja kesto on pysyvämpää. rauhottavista ei ole kun ensiapua kohtauksen ajaksi. niihin jää todella nopesti koukkuun ja vierotusoireet on pahemmat kun kannabiksen käytössä. tsemppiä sinne!!!! :)

marru

Kuten arvelinkin...
Taas tuli välillä takapakkia :(

Meinasin saada paniikin kun en löytänyt kaupassa mistään myyjää.
Ja kun tyttäreni lähti omille teilleen kaupassa, enkä heti löytänyt häntä.
Ja kun piti alkaa vertailla hintoja mikä tulee halvemmaksi ja hinnat oli merkitty epäselvästi ja kun oli hirvee häly, kun varashälyttimet hälytti kassalla ja valot surisi inhottavasti. Kassalla kauhee ryysis. Ja kiirekin oli jonnekin.

Oon huomannu että kiire on kaikkein pahin, silloin keskittymiskyky heikkenee.

marru

Olis kiva kuulla miten teillä on sujunut paluu arkeen.

Eli jos sulla on ollut paniikkikohtauksia / burn-out (työuupumus) ja olet niistä selvinnyt yli, niin olisi kiva jos kirjoittelisit.

Pliide kirjotelkaa

marru

Luin mielenkiintoisen jutun lehdestä.

Monissa tavarataloissa melutaso ylittää 80 db. Tarkoittaen sitä että kassojen tulisi käyttää kuulosuojamia :!:

Yli 90 db melussa aivojan toiminta muuttuu ja ragointikyky alenee viidenneksen, mikä on periaatteessa kuin kännissä.

135db melussa ihminen kuolee.

Kannattaisi varmaan harkita kuulokkeita, kun lähtee shoppailemaan.
Ajattelin lainata raksalta sellaiset neon punaiset valtavan isot kuulokkeet :D johan leimattaisiin hulluksi :lol:

Taidan kuitenkin tyytyä vaatimattomampiin korvatulppiin tai mp3 soittimeen.

Meisy

Oon kärsinyt paniikkihäiriöistä 15vuotiaasta saakka,eli aika kauan. ja sitä myötä tuli masennus(josta puhuin muualla).. Itselläni on se,että jos tulee paniikkikohtaus ja joutuu sen jälkeen menemään ulos,niin tuntuu että kaikki katsoo ja kaikki tietää mitä mulle on tapahtunut,silloin ahdistaa olla ihmisten ilmoilla,pitäisi vain käpertyä koloon piiloon.
Lääkitys on nykyään niin korkea että paniikkikohtaus "ei tule",vaan ahdistuskohtauksia päivittäin ja tuntuu siltä että sen pitäisi purkautua,mutta kun ei. jos yhtään ymmärsitte..

sikkis

mun pikkusiskolla on paniikkihäiriö. oksentamisen pelko.. oli aika kamalaa katsottavaa sillon alkuaikoina kun sisko vaan huusi ja välillä repi itseltään hiuksia. nukkui ulkona koska sisällä ei pystynyt hengittää..onneks toi pahin vaihe oli kesällä niin ulkona tarkenikin nukkua. nykyään voi todella hyvin, terapian ansiosta :)

marru

Tässä taas meni pidempään hyvin ja luulin jo selvinneeni....

Vaan pukkasi oireet päälle viikkoa ennen flunssan tuloa.
Aloitin taas lääkityksen.

Täytyisi yrittää olla "täpisemättä" ja välttää kiirettä.

Pitkä tie on takana, toivottavasti kohti parempaa.

Tällä hetkellä etsin osa-aikaista työtä, ajattelin pikkuhiljaa siirtyä työelämään.

Malttia tytöt. Eihän hoppuilla.

ferni

Mulla on ollut paniikkihäiriö 11 vuotiaasta saakka. Välillä on ollu parempia kausia mutta yhtäkkiä kohtaukset taas iskevät. Jossain vaiheessa en päässyt sängystä ylös ollenkaan mutta nykyään yritän olla välittämättä kohtauksista. Kyllähän se aika paljon rajoittaa elämää mutta siitä selviää.

emma

Toivottavasti kaikilla teillä kirjoittaneilla on elämä kantanut jo aurinkoisemmin eteenpäin!

Luin kirjoituksianne ja tuli vain mieleen, että eikö teille ole ollenkaan tarjottu psykoterapiaa? Nuoruuden ahdistuineisuushäiriöissä yksilöterapialla on suuri merkitys vaikka toki sen lisäksi noita lääkkeitä (selektiivisen serotoniinin takaisinoton estäjiä) voidaan myös käyttää oireiden lievittämisessä. Tärkeintä kuitenkin on saada elämä raiteilleen ja hienoa, jos se esimerkiksi Ricalla on onnistunut liikunnan avulla! :D Liikunta nyt suorastaan ei "tuota aivoihin samoja aineita kuin masennuslääkkeet", vaan liikunnasta syntyy mielihyvää ja endorfiinia, kun taas useimmat masennuslääkkeet ovat juuri noita takaisinoton estäjiä. Olet aivan oikeassa, että tokihan aina on parempi, ettei elimistö rasitu lääkkeistä, vaan rohdot löytyy omasta takaa!

Marru, nuo ohjeet kuulostivat oikein käyttökelpoisilta, hienoa jos ne auttaa sulle! Ja varmasti ovat avuksi monelle muullekin. Muistakaa kuitenkin, että jokainen meistä on erilainen ja siten jokaiselle lääkitys ja terapia omansalainen.

Pitää lisätä vielä lopuksi, että tässä kerroin vain omia ajatuksiani, en siis ole terveysalan ammattilainen, eikä kenekään pidä vahingossa luulla niin! :D

Toivotan kaikille teille kirjoittaneille oikein ihanaa alkavaa kesää ja paljon voimia jaksaa eteenpäin - vaikka sitten päivä tai tunti kerrallaan <3

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat