Alkoholi ja sinä - Terveys ja hyvä olo

blaah:)

Musta on tulossa keskiviikkojuoppo :roll: Jo kolmas keskiviikko peräkkäin kun mä lähden juomaan. Viikonloppusin taas en saa itseäni millään baariin. Johtuu varmaan siitä kun en jaksa jonottaa tuolla kylmyydessä.

Minä juon silloin kun mieli tekee. Yleensä noin kerran viikossa.. Mulla ei ole mitään ongelmia alkoholin käytön kanssa, tosin joku voi ajatella että kerran vikossakin on jo liikaa. En yleensä vedä kamalia perseitä, juon itseni aina hyvään hiprakkaan ja sen jälkeen sitten juodaan vaan vettä.
Silloin kun Italiassa olin vedin kyllä melkein kuukauden putken :oops: Kolmena päivänä join "vain" viiniä ruuan kanssa. Muuten meni aikamoiseksi biletykseksi koko reissu. Tuolta kun tulin takaisin niin vietin nenänvalkaisuviikkoja jopa neljä :) Ja sen jälkeen täytinkin 18, joten absolutistin elämä loppui siihen..

Sivut

Kommentit (167)

Neppis_
figaro

Mietin juuri, että onko ne, jotka harrastavat tissuttelua joka viikko, yrittäneet olla vaikkapa kuukauden tai pari kuukautta kokonaan ilman alkoholia?

Itselläni nimittäin aina ensimmäiset pari viikonloppua vähintään ovat sellaisia, että otsasuonet suorastaan pullistuu päästä, kun mielessä pyörii se, miten kiva olisi taas lähteä.. :D Tulee siis se niin sanottu pakko-fiilis.. :roll:

:D

Itseasiassa kyllä olen. oiskohan pisin just se kuukausi. mutta en kuitenkaan lähi aikoina. Oon liikkunu joskus (yx existä) sellasen tyypin kans jossa tuli juotiin enemmän kun paljon. ..nii no onko mun pakko juoda seuran takia. hmmm.. en halua olla myöskään kalkkis.
Olen aina ollut vähän "erilainen", haen elämässä fiiliksiä, sekä selvin että humalas. myös huumeiden kautta (kannabis, pari krt olen kokeillut muutakin..)
En nii paljoa välitä mitä muut miusta ajattelee, tai lähinnä siitä mitä teen.

Niin ja jokainenhan sitä provosoi "juoppo mikä juoppo" "kun juo niin ja niin paljon.." ... en ymmärrä mikä ihmeen (olevinaan) huolen pito se muita kohtaan on. Mitä sitten jos juo silloin tällöin vaikka 6 krt/kk.
Se on vaan 6 päivää. kuukaudes on sentään kesk. 30 pvää.
En miekään niitä hauku/arvostele jotka eivät juo ollenkaan. jokaisen oma asia ja päätös. [u]kunhan[/u] ei kadulle pääty kun joi vuokrarahansa.
En ole teille töihin tulossa tai vahtimaan muksujanne.

figaro
Miffy
Here we go again! Löydettiin hyvä klubi netistä ja kohta lähetään. Jee, sidukkaa!! Mitä muuta vois vielä kaivata!? :D

Äläs nyt! :D Täällä päässä välillä jo käynyt mielessä, että voisi illaksi punkkupullon ostaa, mutta sitten.. Kuitenkin tekee mieli baariin :(

Ja parempi viettää koti-iltaa ukkosen kanssa :D

*Sandy*
Lania

Älä ny :lol: joskus kyllä sössötin oikein kunnolla, tarkotus oli tilata "joku vodkapohjanen juoma, jossa on lemonia tai limee". Eihän siitä sit enää mitään tullu, koitin saada itteni ymmäretyks sanomalla "joku vodkapohjanen, joku jossa on limonia tai lemoo... eiku melonia tai lomee.. siis niinku milee tai limeniä... siis sitä lemo.. no tee joku sitruunajuttu" :?

Vähän mä repesin :lol: :lol: :lol:
Mahto olla baarimikolla hauskaa :wink:

Maikki85

Ehkä sitä alkoholia tulee kuitenkin vedettyä vähän liikaa.. Tai no harvoin oon edes känniä mutta kyl viikonloppusin yleensä tulee(sekä perjantaina että lauantaina) vedettyä molempina päivinä väh 6kaljaa.. Ettei ees tuiskeessa välttis ole.. Et aikas harvoin tulee oltua kännissä, saati sitten kunnon kännissä.. Paitsi sillon jos kavereita tulee viettää v loppua meille niin sitte tulee oltua enemmän kännissä.
Mut jos kultani jois vielä harvemmin niin myös minä joisin vielä harvemmin.. Aika hassua miten se seura tosiaan tekee kaltasekseen..

tigerr

mä en käyttäny alkohlia ollenkaan enen kun täytin 18. eikä kukaan siitä mitään sanonu, mun paras ystäväni on absolutisti, mutta silti aina mesissä, kun me muut lähetään dokaamaan..
alkoholia pitäisi osaa käyttää kohtuudella, vaikka joskus on kyllä kiva vetää vähän ylikin ;)

figaro

Tässä edelleen heikkoa vointia kärvistellessä tuli aihe mieleen.. Millainen suhde sinulla on alkoholiin? Tai mitä ajattelet yleensäkin alkoholin käytöstä? Milloin ylitetään raja, milloin ollaan alkoholisti? Entä absolutismi?!

Lania

Käytän alkoholia, välillä "tiedostaen" liikaa, välillä vahingossa liikaa, joskus vaan liikaa. Yleensä suhteellisen normaalisti, tai siihen minkä oon tottunu olevan "normaalia". Oon huomannu ton "normaalin" vaihtelevan ihan hirveesti eri ihmisillä. Niin ja joskus käytän sitä jopa vähän. Yleensä alkoholi liittyy irrotteluun kavereitten kanssa, tai sitten joskus ruokaan. Harvemmin, ei oikeestaan ikinä oo sellasta "otanpa yhden iltaoluen".

Luokittelisin alkoholistin siihen, että A) piilottelee/häpeää juomistaan, mutta juo silti vaikka yksin kotona, tai B) on rapajuoppo.

Alkoholin suurkulutus liitetään ehkä liian usein alkoholismiin. Tai sitten se olis syytä liittää vielä useemmin. Oon viime vuosina suomalaistunu ehkä liikaa alkoholin suhteen, musta on yhä enemmän "normaalia" vetää perseet useemmin kun harvoin. (Oon siis kyllä aina ollu suomalainen, ajatusmaailmaa lähinnä tarkotin.)

Joskus tuntuu että oon liian sinisilmänen oman kuluttamiseni suhteen. Ei se kuitenkaan enää niin karkaa käsistä, kun joskus aiemmin.

Mahaa kertyy alkomahoolista ihan liikaa :< oon sata kertaa järkyttyny niistä kalorimääristä, mutta sitten aina perjantain tai lauantain tai muun hyvän bilepäivän lähestyessä jotenkin oudosti unohdan ne.

Mitähän muuta.

MiuMiu*

Mä juon itseni kyllä tosi harvoin kunnon humalaan, ihan siitäkin syystä, etten halua kituutella krapulassa seuraavana päivänä...siksi siis osaankin itse tiedostaa missä raja menee ja milloin ei kannata juoda enää enempää ( ja samoin mun miehellä, onneksi)...
Alkoholia tulee kuitenkin käytettyä melkein joka viikonloppu, juodaan sitä yleensä kotona joko miehen kanssa kaksin tai mukana on kavereita, baareissa tulee harvemmin käytyä, yleensä juhlapäivinä eli ne tyypilliset vappu, uusi-vuosi jne, jolloin voi sitten ottaakin alkoholia vähän enemmän...kotonakin tulee juotua enintään sixpäkki, yleensä kuitenkin neljä pulloa, joten en pidä itseäni mitenkään paljon juovana ja meille ( siis mies ja minä) alkoholi on hyvä rentoutumiskeino vaikkapa ihan tv:tä katsellessa.

Alkoholin käyttö on mulle siis ok ja ymmärrettävä asia, mutta on myös ihmisiä, joille se ei sovi...tuttavapiiriin kuuluu esimerkiksi ihminen, joka haastaa aina riitaa kännissä, enkä voi ymmärtää miksi pitää juoda niin paljon, että tekee mieli alkaa tappelemaan ja räyhäämään tai mitä muuta negatiivista tahansa...

Vaikea oikeastaan vastata tuohon, että milloin on alkoholisti ja milloin juominen alkaa vetäytyä käsistä...ehkä se on sitten sitä, että juominen alkaa tulla jokapäiväiseksi ja ilman alkoholia ei enää osaa olla ja se alkaa haitata arkisissa asioissa ja ihmissuhteet kärsii...

Absolutisteissakaan ei ole mitään ihmeellistä ja se on ok asia...kunhan ei ala nipottamaan ja valistamaan jos muut haluavat juoda ja osaa pitää juojienkin kanssa hauskaa.

Angelika

Mä oon aina ollut tosi "säästeliäs" alkoholin suhteen. Kerran on ollut krapula, ja sitä edellisen yön kävin jatkuvasti wc:ssä, jolloin kaikki sisuksista tuli sekä ylä-että alakautta ulos. Siinäpä sitten totesin, ettei taida mulle valkkari sopia eikä muutenkaan juominen. Sillonki join vaan puoli pulloa valkkaria...

En halua olla kännissä - pikkupienissä on ihan eri asia. Siis mulle riittää pari siideriä illassa ja pari kertaa kuukaudessa. Silloin on hauskaa ja tietää todellakin, mitä tekee.

Alkoholismia sairastaviksi luen kaikki ne, jotka eivät pysty olemaan ilman alkoholia, vaikka niin haluaisivat. Eli alkoholismissa alkoholi häiritsee elämää sillä tavoin, että se on ykkössijalla tai ainakin tosi korkealla sijalla elämässä, ja muut asiat elämässä joutuvat väistymään alkoholin tieltä, esim. opiskelu, ystävät, perhe. Alkoholismiin liitän pakonomaisen tarpeen saada alkoholia, esim. henkilö on suunnitellut jo seuraavan ryyppäämisen ajankohdan ja tarkoituksella saattaa lähteä kauempaakin hakemaan alkoholia. Se on jotain ihme oravanpyörässä elämistä, jossa alkoholi on pääosassa. Toivottavasti ei tarvitse itse koskaan tuota kokea eikä edes seurata läheltä.

Niin, vielä lisäksi tuohon omaan alkoholin käyttöön, että en koskaan ota kotona siideriä (kaljaa en edes juo) iltajuomiseksi. Alkoholi liittyy mulla lähes joka ikinen kerta bilettämiseen.

Heather

Itse en juo koskaan itseäni humalaan. Muutenkin tulee juotua alkoholia hyvin harvoin. Melkeinpä ulkomailla ainoastaan muutaman drinkin.

Alkoholi näyttelee liian suurta roolia, jos sillä tietää pahoittavansa läheistensä mielen, mutta silti on juotava. Aina kun oma juominen aiheuttaa toisille pelkoa ja huolta, on viinan läträys karannut käsistä.

Juuri luin, että alkoholikuolemat lisääntyivät 20%. Kuolleista työikäisistä miehistä alkoholiin kuoli joka kolmas! Miesten yleisin kuolema oli edelleen sepelvaltimotauti ja naisten rintasyöpä, mutta alkoholi oli molemmilla jo toisena tilastoissa. Erittäin huolestuttavaa!

figaro
Jzzu
En juo enää sillä en aina pystynyt hallitsemaan alkoholin käyttöäni ja olen näin ollen huomannut että parempi olla yksinkertaisesti ilman.
Nykyään ihmiset juovat aivan liikaa, aivan liian nuorena ja vääristä syistä.

Voin allekirjoittaa tämän. Suvussani on alkoholismia muodossa tai toisessa. Osa kykenee myöntämään ongelman, muttei tee asialle mitään. Osa taas ei tiedosta päivittäisen tissuttelun vaikutusta sosiaaliseen elämään tai omaan itseensä.

Itse koen olevani ongelmainen, joka tiedostaa asian. Toisaalta on joskus kausia, jolloin elämä menee menojaan ja rilluttelen mielin määrin. Joskus taas tulee stoppi, jonka jälkeen se seuraava kerta lähteä liikenteeseen tuntuu todella inhalta, vaikka ei kuitenkaan jää väliin. Lienee typerin syy ikinä - painostus, joka ei sitä kirjaimellisesti kuitenkaan ole.

Olen ollut juojana aina lähestulkoon samanlainen kuin eräs läheinen ihminen. Hän ottaa joka kerta ronskilla kädellä eikä käytöksessä ole mitään järkeä. Minä olen ollut idiootti, minulta katoaa joka suhteessa estot ja vaikka tiedän rajani, ne katoavat, kun ylitän määrätyn humalakynnyksen.

Tuo mitä Jzzu sanoi, on ajatus, joka sai minut tämän threadin aloittamaan. En osaa kontrolloida käytöstäni. Tarvitsisin ikään kuin holhoajan joka kerta, jos otan yhdenkään naukun. Sitä en voi vaatia edes mieheltäni, joka ikävä kyllä antaa minun mennä miten lystään - tai sitten ei vain uskalla sanoa ääneen, mitä ajattelee.

Sen verran kuitenkin olen elämän varrella oppinut, etten enää ota entiseen tapaan (elin käytännössä yhden vuoden lipittämällä olutta joka päivä) vaan se rajoittuu viikonloppuihin ja silloinkin yhteen päivään. Silti nämä yhdet päivät saavat voimaan pahoin.

Tästä päästäänkin siihen, että henkilökohtaisesti minun psyyke ei näköjään kestä sitä yhtäkään päivää. Vaikka en olisi toilaillut mitään vaan ollut ihmisiksi, olo on seuraavat 2-4 vkoa vähintäänkin masennusta ja ahdistusta täynnä olevia aikoja. Kartan ihmisiä, en tahtoisi liikkua missään... jne.

Hauskaa oli Halloweenina. Odotin kekkereitä (kuten toisaalta olette voineet lukea) oikein innolla ja valmistauduin hyvinkin antaumuksella. Silti olo on taas aivan järkyttävä.

Mikä h******i siinä on, että ei voi pysyä päätöksessään - en ota tipan tippaa - vaikka tietää, ettei se "viisasten juoma" ainakaan tälle töppöpäälle sovi :evil:

*avautuminen* :oops:

Maya

Olen nykyään absolutisti. Alkoholin käyttöni oli kaikkea muuta kuin hallittua. Yhdet bileet saattoivat venyä muutaman päivän pituisiksi tenutteluiksi. Muistinmenetys oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Viinaa tuli otettua lääkkeeksi niin v******seen, suruun kuin tylsyyteenkin ja tietenkin jos oli iloinen aihe, mitä juhlia, piti myös vetää lärvit.

Hallintaa ei ollut tippaakaan, vaan muutaman paukun juotuani homma lipsui aina siihen että otettiin täysvatsallinen. Ja krapulat tekivät toimintakyvyttömäksi. Aina kun oli selvinpäin, hävetti joka paikassa kun ei voinut tietää, onko siellä joskus käynyt kännissä. Ja mitä oli tullut tehtyä. Humalakäyttäytymiseni oli karmeata: milloin riidan haastamista, milloin seksuaalista holtittomuutta, milloin säälittävää loppumatonta vollotusta.

Siinä teille varsinainen ongelmakulutus. Alkoholisti en ole sillä saatoin kumminkin olla useita viikkoja juomatta ja joskus jopa osasin ottaa sivistyneesti.

Nyt olen ollut kuukausia täysin viinaan koskematta, enkä aio enää ikinä koskeakaan. Olen h*****in tyytyväinen ja musta on siistiä kokea kaikki selvinpäin. :D

Carrie

vielä vuosi- pari sitten käytin alkoholia harvemmin kun nykyään, mutta paljon enemmän kerralla. En osaa sanoa mikä, mutta joku on tavallaan rauhoittanut sitä kerralla otettavan alkoholin määrää, vaikka olen ruvennut ottamaan hieman useammin. Ennen se oli aina kunnon perseet, nykyään otan pari- kolme drinksua, tai joskus vähän enemmän, mutta kuitenkin niin, etten humallu kunnolla. Olo on pirteämpi parin jälkeen, mutta ei enää innosta lähteä kunnolla sitä viinaa kiskomaan.

Ai niin, ja lisäyksenä vielä se, että tavallaan ihailen suuresti ihmisiä jotka pystyvät olemaan/yrittävät olla kokonaan ilman tai hyvin vähällä kulutuksella. Hyvä te :)

figaro
Maya
Nyt olen ollut kuukausia täysin viinaan koskematta, enkä aio enää ikinä koskeakaan. Olen h*****in tyytyväinen ja musta on siistiä kokea kaikki selvinpäin. :D

Minä tavoittelen samaa. Miten suhtauduit tai miten toimit houkutusten tullessa vastaan vai onko ollut niiden suhteen mitään ongelmaa?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat