Mies ei siedä koiraani - Yleinen keskustelu

Sofia K
Mariel
jäin miettimään, mistä se koira on teille tullut, jos avomiehesi ei lemmikkiä halunnut.

Samaa mietin minäkin. Unohdin tossa edellisessä viestissä kysyä. Jos mies on alunperinkin ollut koiraa vastaan, niin siinä tapauksessa on mun mielestä ollut todella väärin ottaa koko koiraa. Kuten tossa aiemmin sanoinkin, niin se koira kun on todellakin iso osa sitä elämää, molemmille. Eli noin isot päätökset, kuten lemmikin otto, pitäisi kyllä tehdä yhteisymmärryksessä.

Sivut

Kommentit (27)

Mariel

jäin miettimään, mistä se koira on teille tullut, jos avomiehesi ei lemmikkiä halunnut.

ja OT: koen, että eläin on rajoitetun tietoisuutensa takia ihmistä alempana. eläimiltä kuitenkin puuttuu moraali. pidän silti kovasti esim kissastani ja lähipiirini homoista :D

Sofia K
Sharon
Mä olen ainaki todennu, etten tunne yhtään mukavaa ihmistä, joka ei pitäis eläimistä. Jos pitää eläimiä itseään alempana, niin samoin ne ihmiset yleensä ajattelevat muistakin eivätkä siedä homoja, vammaisia jne. Mutta se oli offia.

OT

No, mä en oo kovin eläinrakas ihminen, eläimet ei siis herätä mussa mitään erityisen lämpimiä tunteita. Mut en kyl haluu niille mitään pahaakaan, oikeestaan on aika yhdentekeviä. En myöskään pidä lapsista, eli sama juttu niiden kuin eläinten kanssa. Eikä se mun mielestä tee musta pahaa, suvaitsematonta ja tunteetonta ihmistä. Mulle ois esim. aika vaikea paikka seurustella miehen kanssa, joka olisi kovin eläinrakas ja omistaisi vaikkapa koiran. Eli tavallaan ymmärrän aloittajan kumppania. Koira kuitenkin on sitten osa sitä elämää, se pyörii siinä jaloissa jatkuvasti ja vaatii huomiota ja ihan tekojakin (ulkoilutus ym.) Mua kyllä häiritsisi todella paljon jos mun miehellä olisi koira tai useampi. Voi olla etten alkaisi tällaisen miehen kanssa edes seurustella. Onneksi nykyisen miehekkeen kanssa ollaan samoilla linjoilla tässä eläinasiassa, eli kumpikaan ei mitään elukoita halua. Kissoista muuten tykkään! Varmaan ainoa eläinlaji, josta pidän. Mut en tiedä haluisinko sellaistakaan itselleni.

marimma

Keskustella miehen kanssa siitä että liekkö sille pienenä jotain koirat tehneet tai ylipäänsä vaan keskustella siitä että mitä hän siinä koirassa pelkää?
Kannattaa varmaan puhua myös siitä sen koulutuksesta, eli kuka kouluttaa ja miten koulutetaan. Mihin saa mennä ja mitä tehdä jne.. Sekin voi jo miestä rauhoittaa..

Sharon

Mä olen ainaki todennu, etten tunne yhtään mukavaa ihmistä, joka ei pitäis eläimistä. Jos pitää eläimiä itseään alempana, niin samoin ne ihmiset yleensä ajattelevat muistakin eivätkä siedä homoja, vammaisia jne. Mutta se oli offia.

Mies siis pelkää koiraa? Onko häntä joskus esim lapsena koira purrut tai jtn? Asiasta pitää keskustella itse miehen kanssa, ei se tällä palstalla ratkea.
Hankitko koiran yhteiseen kämppäänne aivan omin luvin? Sitten ei ole kummakaan jos mies ei sitä hyväksy, kun hänen mielipidettään ei kuunnella. Jos meinaatte saman katon alla kaikki elää, niin asiaa ei auta muutakuin juttelu ja mahdollisen pelon voittaminen.

antagonismi

Hmm, en tainnut tehdä kaikkea ihan selväksi :D

Puhuttiin siis koiran ottamisesta jo kuukausia sitten, ja valittiin tämä nykyinen pentu yhdessä. Meillä oli koiria hoidossa usein ja monesti pitkiä aikoja, mutta mies ei koskaan ole ollut niistä kovin kiinnostunut(ei siis ole sallinut kosketusta)..
Ennenkuin pentu tuli, mies kyseli kokemattomana erilaisia kysymyksiä koirien käyttäytymisestä ym. Vastaukset saatuaan(perheessäni aina ollut koiria, kokemusta itseltänikin siis löytyy runsaasti), hän oli mielissään ja odotti koiranpennun tuloa.
Nyt kuitenkin, kun pentu on taloon tullut, mies käyttäytyy todella kummallisesti kuten aiemmin mainitsinkin.
Hänen kanssaan on tästä joskus aiemmin puhuttu, ja hän sanoi ettei hänellä ole kokemuksia koirista, ei hyviä eikä huonoja. Joten ei ole mikään huono kokemuskaan tämän käyttäytymisen aiheuttaja.

Sofia K

Mun mielestä on kyllä aika kurjaa, jos joutuu omassa kodissaan olemaan varuillaan tai epämiellyttävässä olossa. Oma koti kuitenkin pitäisi olla se turvasatama. Meilläkin oli joskus aikoinaan koira ja sanoin jo etukäteen etten halua sitä, enkä aio sitä hoitaa. Enkä sitten hoitanutkaan, enkä ikinä siihen kiintynyt. Kutsukaa sitä vaikka tunteettomuudeksi, mutta näin se asia meni. Jos aloittajan mies oikeasti pelkää koiraa, ja tuntee olonsa epämiellyttäväksi sen seurassa, ei se asia välttämättä ikinä muutu. Siinä tapauksessa olisi mun mielestä reilua luopua koko koirasta, sori vaan.

antagonismi

Kokemuksia, ihmiset?

Tilannehan on siis tämä, ettei rakas avomieheni/kihlattuni siedä uutta perheenjäsentämme lainkaan.
Hän tuntuu pelkäävän koiraa, eikä suostu olemaan minkäänlaisessa kosketuksessa sen kanssa. Ei koske, ei anna koiran koskea itseään ja mielellään hän myös vaihtaa paikkaa koiran tullessa esimerkiksi samalle sohvalle kanssaan..

Mikä neuvoksi? En aio luopua kummastakaan tämän takia! Nyt olisi keksittävä keino, millä tuoda mies lähemmäksi koiraani.

Jzzu
antagonismi

Hän tuntuu pelkäävän koiraa, eikä suostu olemaan minkäänlaisessa kosketuksessa sen kanssa. Ei koske, ei anna koiran koskea itseään ja mielellään hän myös vaihtaa paikkaa koiran tullessa esimerkiksi samalle sohvalle kanssaan..

Mie pelkään myös koiria ja nyt jouluna jouduin väkisin olemaan tekemisissä anopin miesystävän koiran kanssa, se kun oli niin tuttavallinen.
En todellakaan halunnut nykiä eläintä ja jo se että se tuli lähelle ahdisti, pidän eläimistä, koiristakin sillon kun ne pysyvät kaukana minusta.
En vain osaa olla koirien kanssa, ei ole ikinä tarvinnut olla koirien kanssa tekemisissä tädin koiran kuoltua joten en oo vaan tottunut niihin.

En kyllä yhtään osaa sanoa mitä sun kannattaisi tehdä ton poikakaveris koira pelon suhteen, kuulostaa aika samalta kuin omani meinaan enkä yhtään tiedä mitä tehdä asialle, pakolla en ainakaan haluaisi olla koirien kanssa tekemisissä.

Oliko asiasta puhetta ennen kuin otitte koiran vai miten tuollainen asia ei tullut ilmi ennen kuin koira tuli teille? Oliko koiran hankinta yhteinen päätös?

Lania
Sofia K
Sharon
Mä olen ainaki todennu, etten tunne yhtään mukavaa ihmistä, joka ei pitäis eläimistä. Jos pitää eläimiä itseään alempana, niin samoin ne ihmiset yleensä ajattelevat muistakin eivätkä siedä homoja, vammaisia jne. Mutta se oli offia.

OT

No, mä en oo kovin eläinrakas ihminen, eläimet ei siis herätä mussa mitään erityisen lämpimiä tunteita. Mut en kyl haluu niille mitään pahaakaan, oikeestaan on aika yhdentekeviä. En myöskään pidä lapsista, eli sama juttu niiden kuin eläinten kanssa. Eikä se mun mielestä tee musta pahaa, suvaitsematonta ja tunteetonta ihmistä.

Mä kyllä tykkään älyttömästi lapsista, mutta tässä joku aika sitten huomasin että mä en ookaan varsinaisesti mitenkään erityisen eläinrakas, vaikka oon niin aina luullu. Koirat on ihan jees, niistä ehkä jopa tykkään, mutta muut on just aika "yhdentekeviä". En tietty halua moisille mitään pahaa ja voin kyllä silitellä ja rapsutella, mut en koe mitään hinkua lääppiä aina jotain hamstereita tms. Ehkä jos todella vihais eläimiä ja lahtais sumeilematta kaikki, sillon ehkä puhuttais tunteettomista ihmisistä, mut ei pelkkä epäeläinrakkaus siihen ihan riitä.

No mutta aiheesta, mulle vois olla aika vaikee paikka alkaa seurusteleen vaikkapa pojan kanssa jolla on kissa. Vaikken olis allerginen, mutta en pidä kissoista ja pelkään niitä. Ja vaikka pelosta voi päästä eroon eikä mulla mitään fobiaa oo, mutta aina sitä silti on varuillaan ja kaverinkin luona oon joskus pelästyny ikkunasta tulevaa varjoo ihan älyttömästi, kun luulin sitä sen kissaks :oops: ja niinkun sofia k (?) sano, omassa kodissaan ei kyllä pitäis joutua pelkään mitään, vaikka se oliskin "vaan" koiranpentu. Tietty ois varmaan hyvä jos mies tosissaan haluaa pelosta eroon ja totuttelun ja opettelun kautta alkais tuleen toimeen (ja enemmänkin) koiran kanssa, mutta jos ei, niin kyllä se koira sitten varmaan aika piakkoin pitäis laittaa pois.

Mariel
antagonismi
En aio luopua kummastakaan tämän takia!

menitte juuri kihloihin (onnittelut! :-({|=) , etkä olisi valmis luopumaan koirasta miehesi takia? saako koira jatkuvasti enemmän huomiota tai toimiiko se seksintappajana?

sopuli

Aika vaikea tilanne ja tosi outoa, et toi tulee vasta nyt ilmi... Siis miehen käytös. Ehkä ei auta, kun antaa aikaa ja jos se ei auta, niin ehkä koirasta on sitten luovuttava... Ei kai miestäkään voi ulos heittää ;)

OT:
Lanian tekstistä tuli mieleen, että mä tykkään esimerkiksi itse koirista, mutta en vieraista sellaisista. Oma, vanhempien, kavereiden koirat on musta aivan ihania, mutta en voi YLEENSÄ sietää, kun joku vieras rekku tulee lähelle. Yök :oops: :shock: Musta ne haisee :D

antagonismi

Mariel:
Kiitoksia! <3 Mentiin juu eilen kihloihin..
Mä oon odottanut tätä koiranpentua parisen kuukautta nyt, ja ollut sen kans tekemisis jo ennen luovutusta eli en olis ihan hevillä luopumassa siitä. Oon äärimmäisen eläinrakas, ollut vaikka millaisten otusten kanssa tekemisis ihan polvenkorkuisesta asti :P Pidän itseasiassa paljon enemmän eläimistä kuin ihmisistä.. Siksi voin sanoa, että mies ja koira ovat samalla viivalla, en halua luopua kummastakaan toisen takia tai muutenkaan..

Ja ei, koira ei ole uhka suhteelle eikä seksille :D Vilkas seksielämä on ollut myös koiran tultua taloon :P Ainoa ongelma on se, ettei mies anna koiran olla lähellään.

antagonismi

Ongelma on ratkaistu :P
Puhuttii asiast illalla miehen kans, ja selitti asian :P
Elikkä nyt kaikki hyvin ja tuossahan tuo mies kävi äsken pikkuhauvan kans leikkimäänkin :P

KataTheBlondi
antagonismi
Ongelma on ratkaistu :P
Puhuttii asiast illalla miehen kans, ja selitti asian :P
Elikkä nyt kaikki hyvin ja tuossahan tuo mies kävi äsken pikkuhauvan kans leikkimäänkin :P

=D> =D> =D>
Hienoa että asia selvis!
Puhumalla siis siitäkin selvisi!!!

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat