Rakkain tavarani - Yleinen keskustelu

mimme

Hmm..
Hankalaa päättää mikä kaikista tärkeistä tavaroista olis tärkein.. :)
Ehkä sellainen posliininen pieni nalle, jolla on sydän sylissä. Se on tosi tärkeä, ja kirjahyllyssä "kunniapaikalla" se oli mun 1-vuotis syntymäpäivänä kakun keskellä. ;)

Mulla on sellainen ongelma, että kaikki tavarat on mulle hirveen tärkeitä, ja en pysty millään luopumaan mistään. :D Säästän siskon synttäreiltä mukaan jääneen marimekon lautasliinankin, ja tästä voi päätellä kuinka täynnä kaikkea ihme rojua mun "kämppä" on.... :D
Kohtalon tovereita?

Sivut

Kommentit (56)

Maruchka

Rakkaimmat tavarani ovat luultavasti korut, jotka olen saanut tai perinyt. Joillakin niistä on paljon myös rahallista arvoa, mutta rakkaimmiksi ne tekevät se suunnaton tunne-arvo.

blaah:)

Mun raikkaimpiin tavaroihin kuuluu vanhat päiväkirjat ja kaikki valokuvat. Ne sisältävät niin paljon muistoja, jotka eivät ehkä muuten tulisi mieleen ollenkaan. Myös vaarini antama Kaleval-kirja on minulle erittäin tärkeä. Sillä on aika paljon rahallista arvoa, mutta tärkeintä siinä on se että tuo oli ainoa asia minkä hän minulle koskaan antoi (jos rahaa ei lasketa) ja sain sen häneltä muutama viikko ennen hänen kuolemaansa.

Jzzu

Otsikossakin käy selville mitä kysytään, eli tärkeimpiä ja rakkaimpia esineitä.
Mikä on sellainen tavara mistä ei ikinä raaskisi luopua/minkä pitää aina olla mukana/minkä olemassaolo on vain ihan välttämätöntä?
Voi olla myös joku onnea tuova vaate tai koru tai muu sellainen.
Olisi kiva myös kuulla miksi juuri mainitsemanne esineet ovat tärkeitä.. :wink:

Itselleni tärkein tavara on äidin minulle sairaalasta päästyämme (viikko syntymästäni) ostama vaaleanpunainen nalle pehmolelu.
Nalle täyttää siis saman verran vuosia kuin minäkin. :D
Tulee aina parempi mieli, jos olen surullinen tai joku asia muuten painaa, kun voin kaivaa nallen esiin ja käpertyä nalle kainalossa nukkumaan (enää en joka yö nuku nalle kainalossa kuitenkaan).
Minulla oli hirveä huoli kun nallen kankaiseen tassuun tuli kesällä reikä mutta onneksi sain sen punaisella sydämenmallisella silityskuviolla paikattua. :D
Ehdottomasti arvokkain omaisuuteni joka on monet kyyneleet ollut kuivaamassa.

Jzzu

Niin siis en tuota nallea joka paikkaan mukanani roudaa, pentuna kun käteni leikattiin nalle kyllä oli mukana: pitämässä kädestä kiinni leikkauksen ajan. :lol:
Riittää että tiedän nallen olevan olemassa.

Vaihdoin tuon nalleni kuvan avatarikseni. :wink:

figaro

Yksi rakkaimmista tavaroistani on syntymäni jälkeen kummisedältä saamani pehmolelu. Hyvin pelkistetty, kulunut, silmätön ja monesta kohtaa kursittu punahousuinen elefantti, joka tälläkin hetkellä napottaa sängyn päällä :) Herra Ronsu tutuille ;)

SunLion

mulle erittäin rakkaita ovat valokuvat ja kirjeet/mailit...niissä hyppää niin paljon ajassa taakseppäin. Ne ovat tärkeitä juuri siksi että monet kaverit asuvat tuhansien kilometrien päässä enkä heitä ehkä enää koskaan tule näkemään :cry:

en nyt keksi tähän hätään muuta :P

chardonnay

tuo Jzzun tarina oli kyllä kertakaikkiaan ihana!! <3

rakkain itselleni on oma koira! ei oo tavara tai mikään semmoinen mutta sillä on taito auttaa ja päästä yli vaikeistakin asioista. sen jos menettäisin niin tämä tyttö romahtaisi ihan täysin.

mutta tavaroista jos pitäisi sanoa jokin niin aika rakas on pienenä saamani pieni suloinen nalle jonka sain ulkomailla sen aikaiselta idoliltani.
myös poikaystävältä saama "inttinalle" on tärkeä!!

aika nalle voittoista näyttää olevan :lol:

tanjazuzanne

Rakkaimpia.. jaa-a. No yksi pehmolelu nimeltä Sindi, jonka sain tädiltäni lapsena. Ja kaikki valokuvat on tärkeitä. Ja koru, minkä ostin Teneriffalta vuosi sitten. Ja isotädiltä saamani hopeinen rintakoru.

Asphyxia

Mulle tärkeimpiä sellaisten arkisten esineiden lisäksi on esim kuolleen kissani kaulapanta, ja poikaystävältäni saatu jättikokoinen I Love You-tyyny.

KRedit-

noloa myöntää; tietkokone ja kännykkä. Jotenkin todella tarpeellisia yhteydenpito välineitä. Jotain kosmetiikka tuotteita ehdottomasti mistä en luopuisi. Ja poikaystävän pidän mieluummin itelläni :)

sopuli

Mulle vanhat päiväkirjat on miellettömän tärkeitä :) Niissä on kaikki eletty elämä, niitä on ihana lukea jälkeenpäin ja muistella niin hyviä, kuin huonojakin aikoja :) Nyt on kyllä jäänyt kirjoittaminen tosi vähälle, hävettää ihan :oops:

Toinen tosi tärkeä on yks pehmolelu, minkä olen saanut pienenä. Se vaan on niin rakas kaikesta rispaantumisestaan huolimatta. Pitäisi korjata ja pestä :) Poikaystäväkin valittaa, kun se pölypallo pitää pyöriä makkarissa, mutta siitä en luovu :)

Juups, ja kuten joku tuolla totesikin niin kännykkä on tullut aika tärkeäksi. En oikein ymmärrä, miten ilman sitä on joskus selvitty. Selviäisihän sitä, mutta kamala hätä aluksi olisi. Nyt kun unohtaa kännykän kotiin päiväksi, niin on jo ihan orpo olo... :oops: Aika noloa.

Carrie

Yksinkertainen sormus, jonka joskus ihan suhteemme alkuaikoina sain poikaystävältäni. Kerran luulin kadottaneeni sen, ja olo oli aivan kamala :( onneksi sitten löytyi, niinkin yksinkertaisesta paikasta kuin meikkipussista.
toinen samanlainen varmaan tulee rannekorusta jonka sain vasta muutama päivä sitten, vuosipäivän kunniaksi.

Muutama vuosi sitten sain joululahjaksi ison tiikeri-pehmolelun(ei nallepuhin tiikeri), ja siitä asti se on ollut minulle tärkeä, se on aina lohduttamassa kun tarvitsen lohduttajaa. jos vaan kotona olen, niin aina pahan mielen/itkukohtauksen/yms sattuessa käperryn sen viereen. osittain se on varmasti siksi tärkeä että se muistuttaa perheestä mikä minulla joskus oli, vaikkei yleensä tuokkaan perhettä mieleeni.
Tähän liittyen veljeni kuva, joka on aina kukkarossa mukana, on minulle tajuttoman tärkeä. Tuota ihmistä kaipaan poikaystäväni jälkeen eniten sieltä entiseltä kotikunnalta..

Muuta ei nyt heti tule mieleen. Mutta yleisesti ottaen tärkeiltä ihmisiltä saadut asiat usein muodostuvat minulle tärkeiksi.

Ritu

Nyt ei kyllä tule mitään muuta mieleen, ku omistamani Sonatan Arctican levyt. Niistä en kovin hevillä luopuis. Koittanut miettiä jotain muuta, mut ku ei tuu mieleen.. Mut kerron heti jos jotain huomaan :P

Disturbance

Joo, vanhat paivakirjat - kaikki ne monet - on hyvin tarkeita mulle. Kaikenlaista likaista juttua. 8)

Videokamera on mun rakkaani, ma haaveilin siita niin kauan ja nyt kun se mulla viimein on, se kulkee joka paiva toihinkin mukana. Koskaan ei voi tietaa, mita sattuu.

Ja mun "poikaystavani" on Sveitsin armeijan linkkari, meilla on syva rakkaussuhde keskenamme. Ensimmainen kylla takavarikoitiin Skotlannissa lentokentalla, mutta uusi versio on oikeastaan vielakin hienompi. :)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat