Muita joilla on 0 ystävää?

Seuraa 
Liittynyt15.11.2011

Mulla ei siis ole lainkaan ystäviä. Avomies on, hän on samalla paras ystäväni. Olen tavallaan tottunut tähän tilanteeseen kun ystäviä ei ole paljoakaan koskaan ollut. Silti välillä masentaa kun tajuan että ystäviä ei ole. Aina kun poikaystäväni lähtee johonkin, olen kotona yksin. Muutin tänne uudelle paikkakunnalle yksin, enkä ole saanut ystäviä. Jotenkin tuntuu että olisin vain ylimääräinen uusissa porukoissa. 

Olen mielestäni erilaisempi kuin muut, joka osaltaan voi vaikuttaa siihen etten saa ystäviä. Useat kerrat olen kyllä yrittänyt, nyt olen jo oikeastaan luovuttanut koska useimmiten minä näen vaivaa ystävyyden eteen, eikä minuun pidetä yhteyttä. Olen kyllä ihan tavallinen, en mikään rumilus tai ylipainoinen. 

Ainoat ihmiset joihin pidän yhteyttä on poikaystäväni ja perheeni. Kukaan ei pyydä esim perjantaina juhlimaan, kuten poikaystävääni pyytää monetkin. Ei kukaan muutenkaan soittele tai kysele kuulumisia, paitsi facebookissa pari tyyppiä joskus. 

En jaksa itkeä tämän asian takia enää, olen niin tehnyt jo monta vuotta. Silti välillä olisi mukava kun olisi joku muukin kenen kanssa jutella kuin poikaystävä. Hänen kanssaan olen kyllä onnellinen ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat selvillä.

Muita joilla on tälläinen tilanne? Oletteko yksinäisiä vai oletteko tottuneet kaverittomuuteen?

Kommentit (4)

heelb
Seuraa 
Liittynyt23.1.2013

Et ole yksin, itse muutin pienelle paikkaunnalle mieheni luokse. Ei mulla täällä uusia ystäviä ole, muutama toki edellisellä paikkakunnalla mutta ei me kauheasti aikaa vietetä vapaa-ajalla... Oon monesti tosi yksinäinen jos vietän iltaa kotona ja mies ystävänsä kanssa ja hieman jopa mustasukkainen miehen kavereille kun vievät tämän minulta.

 

Ehkä asiat vielä muuttuvat kun aloitan syksyllä harrastuksia uudessa kunnassani.. Musta saa kyllä juttuseuraa ainakin jos asutaan kauhian kaukana, oon kuitenkin rahaton opiskelija :)

kukunor
Seuraa 
Liittynyt19.4.2014

Tervehdys!

Kuule Shenny ja heelb, halutessanne saisitte ehkä minusta kaverin. Ensimmäistä kertaa kirjaudun cosmoon, sillä aihe pilkotti sattumalta -ja on niin tuttu. Tunnen useita ihmisiä, jotka ovat myös yksinäisiä eri syistä, kun itse taas introverttina tiiviin kaveruuden kokee toisinaan raskaaksi. Tämä puolestaan aiheuttaa traagisia väärinkäsityksiä, kuten myös se, ettei sosiaaliset taidot ole vielä niin kehittyneet.

Ja hassua, vaikka usein itse nautin yksinolosta, olisi joskus kiva kyllä jutellakin jonkun kanssa, muutakin kuin naapureiden kanssa sääpäivittelyt ja heidän pikaiset kuulumisensa. 

Oletteko muuten ajatelleet vapaaehtoistyötä, esim. Suurellasydämmellä.fi? Siellä tutustumiset voisivat johtaa elinikäisiin ystäviin.

Hyvää Pääsiäistä teille!

käyttäjä-2398
Seuraa 
Liittynyt20.4.2014

Hei täällä myös yksi yksinäinen. Tampereella asustan kahden kisun ja miehen kanssa. Töitä teen kotihoidossa vanhusten parissa. Ikää on 23v :)

Jos vaan kiinnostaa, niin mulle saa laittaa vaikka s-postia :) Osoite ois mihmu(@)suomi24.fi

Shenny
Seuraa 
Liittynyt15.11.2011

heelb: 

Tuo yksinäisyys on kyllä tuttua :( täällä paikkakunnalla minne muutin, ei tosin ole edes kovin harrastusmahdollisuuksia, on niin pieni paikka :/ Juttuseura olisi kyllä kivaa, ehkä voitais jutella lisää esim. s-postissa?

kukunor:

Itsekin koen joskus tiiviin kaveruuden raskaaksi, en jaksa välttämättä olla joka päivä jonkun ystävän kanssa tekemisissä. Poikaystävää sen sijaan jaksan vaikka 24/7 sillä hänen kanssaan voin olla 100% oma itseni. En kylläkään esitä ystävienkään kanssa mitään, mutta uusien kanssa en ehkä ihan heti voi näyttää täysin omaa itseäni. Välillä vaan pelkään etten riitä kun olen niin monta kertaa joutunut pettymään. 

Minäkin nautin toisinaan yksinolosta, silti olisi joskus kiva jutella jonkun kanssa, muunkin kuin poikaystävän. 

Jos vaan kiinnostaa tutustua niin voidaan jutella vaikka s-postissa? :)

 

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat