Teinkö minä virheen vai mies?

Seuraa 
Liittynyt16.12.2009

Pakko päästä jakamaan tämä outo tilanne. Pyörittelen tätä edelleen päässäni, enkä pääse eroon itseni syyttelemisestä.

Tapasin miehen marraskuun loppupuolella, olimme tosin tienneet toisemme jo pidemmän aikaa yhteisten kavereiden kautta. Eksyimme samaan aikaan baariin, josta kaikki lähti. Vietimme koko illan yhdessä, ja illan päätteeksi koitti mies saada minut kotiinsa, siinä kuitenkaan onnistumatta. Itse lähdin ihan omaan kotiini. Seuraavana päivänä mies laittaa viestiä, ja pyytää kahville. Suostun, mutta vähän vastahakoisesti; "joo, katotaan jos kerkeän"... En halunnut olla ihan täysin mukana, näin heti! :D Sitä seuraavana päivänä sama juttu, mies haluaa kahville jne. En nyt ihan riemusta kiljahdellen vastannut myöntävästi miehen pyyntöihin, mutta menin kuitenkin. Siitä sitten se lähti, että mies alkoi soittelemaan mulle joka päivä... Hän halusi seuraavana viikonloppuna viedä mut leffaan jne. Ja päivää ennen leffapäivää, olin hänen luonaan taas kahvilla, ja hän teki aloitteen ja pussasi. Ihan yhtäkkiä. Mentiin leffaan, vietettiin sitäkin seuraava päivä yhdessä ja oli tosi kivaa. Ensimmäinen yökin yhdessä tuli vietettyä.

Tuli seuraava viikko, ja mies soittaa joka päivä, illalla hyvän yön viestit jne. Ei nähty joka päivä, mutta joka toinen päivä suunnilleen, vaikkakin pikaisesti. Mies oli puhunut musta kaikille kavereilleen jo viikon päästä, ja kahden viikon päästä meidän "tapaamisesta", hän avautui minulle tunteistaan ettei ole ketään kohtaan tuntenut samalla lailla, ja että hän on niin ihastunut muhun, Siinä sitten vastasin, että kyllä mäkin tässä taidan olla, ei tässä ns. turhaan hengailla! :D Ja puhuimme asioista, että ei tapailla muita. Ja että molemmat on tosissaan jutussa mukana. Sama homma jatkuu, mies soittelee jne. Ja julkisesti näyttäytyy mun kanssa. Tutustun miehen kavereihin, jotka osoittautuivat ihan äärettömän mukaviksi, ja ottivatkin minut erittäin hyvin mukaan porukkaan.

Mutta joulukuun puolen välin tienoilla, kun aloin sitten itsekin soittelemaan hänelle ja ehdottamaan näkemisiä, tulee vastaukseksi "En mä tiiä nähäänkö... pitää kattoo". Vaikkakin pari sekuntia sitten mies oli juuri kertonut ettei hänellä ole mitään suunnitelmia illaksi. Mutta soittelu jatkui, hän kyllä piti yhteyttä. Mutta se näkeminen.. itse sain ehdottaa, ja hän torjui.

Tuli joulu ja oltiin tapailtu se reilu kuukausi. Kysyin että mitä hän joulupäivänä meinaa tehdä, ja vastaus oli "emmä tiedä vielä" ja ehdotin jos tehtäisiin yhdessä jotain. "En mä tiiä, pistetään korvan taa..." No soiteltiin joulupäivänä ja sovittiin että nähdään baarissa. Jätkää ei näkynyt, ei vastaa puhelimeen eikä viesteihin, ja olin olettanut tietenkin että hänen luokseen menen yöksi. Seuraavana aamuna hän soittaa ja sanoo että oli lähtenyt kotiin koska oli paha olo. Eikö tässä vaiheessa pitäisi ilmoittaa minulle tästä asiasta?! Jos yhtään välittää? "Meen kotiin, tuutko mukaan?" 

Uusi vuosi tuli, ja eikö normaalisti kuuluisi ajatella että pitäisikö meidän tehdä yhdessä jotakin? Joo, mies oli keksinyt tuhat sata miljoona juttua kavereidensa kanssa. Eikä mitään kiinnostusta, että olisinko halukas tulemaan mukaan juttuihin. Ei oltu siis nähty kunnolla moneen päivään, ja uudenvuoden päivänä ehdotan miehelle että pidettäis leffailta? "En mä tiiä jaksaako"... JAAHAS. Siinä vaiheessa aloin toden teolla kyselemään että mikäs helvetin juttu tämä nyt on, että miksei me nähdä? Vietetä aikaa yhdessä? Mies: "Hei ei joka päivä tartte nähä, mä haluun omaakin aikaa..." Ja todellisuudessa oltiin nähty viimeksi joku kolme päivää takaperin... ja muutenkin ehkä pari kolme kertaa viikossa. Ja nekin hyvin nopeita näkemisiä. Siinä sitten "valittelin" hänelle tilannetta, että ei tämä nyt ihan näin pitäis mennä, jos toisesta tykkää. Siinä sitten hirmuista jahkailua, ja jotenkin mies sai minut tyynnytetyyä niin että kyllä hän oikeesti haluu ja tykkää, mut oma aika ja omat kaverit tärkeämpiä. Ja että hän haluu mennä päivä kerrallaan, mihin täs on kiire!! Sama homma jatkui, sain kutsua itse itseni hänen luokseen, koska hänen mielestään se on itsestäänselvyys että mä soitan sille ja kysyn voinko tulla, hän ei aio pyytää mua sinne. ÖÖ?! No sama homma jatkuu, soittelee päivittäin mutta ei vietetä aikaa yhdessä. Ehdotan että sovitaan joku päivä että ollaan ja tehdään jotain, vastaus on "mä oon niin huono tollasissa sopimisissa"... Tammikuun alussa kyselin, että mikäs tää juttu on, ollaanks me vai eikö? Vastaus "ollaan hyvii kavereita".. Aha. Tammikuun lopulla sitten sanoin ettei tää nyt näin jatku, en mä oikein tunne oloani hyväksi ja että tää oli tässä. Mies suuttui vähän tästä, eikä kuulunut viikkoon mitään. Minä itse sitten laitoin viestiä, että olen miettinyt asioita, voitaisiinko nähdä. Ja se sopi miehelle.

Puhuttiin läpi asioita, ja kerroin että vaikka kaikki on ollut tosi vaikeeta, on hän silti mulle se ihminen jonka kanssa haluisin olla, koska ensimmäistä kertaa pystyin jonkun kanssa olemaan täysin oma itseni. Mies tähän sitten "hän ei pysty jatkaa, koska hän ei jaksa tätä mun pelleilyä, koska vaihdan mieltäni koko ajan. Hän tuntee että häntä on nyt kohdeltu väärin. Hän on yrittänyt sanoa, että nyt on vaan niin paljon kaikkee ettei kerkee nähä, mut jos ei kelpaa ni ei sitten." Eli hän käänsi syyn mun niskoille.

Teinkö mä väärin kyselemällä ja "ahdistamalla"? Mä vaan syytän itseäni koko ajan, että jos olisin tehnyt toisin, olisiko tilanne toisin... vai oliko kyseessä vain narsistin piirteitä omaava pleijeri joka piti minua helposti saatavilla?

Kommentit (2)

Sunqueen
Seuraa 
Liittynyt11.10.2011

Ainakaan tuosta omasta kertomastasi päätellen et tehnyt mitään väärin. Kertomasi perusteella vaikuttaa siltä, että mies tykkää jahdata tyttöjä. Että mies tykkää siitä kun tyttö on vaikeasti saatava. Sitten kun itse lämpenit, niin häntä ei enää kiinnostanut kun jahti oli ohi. Tuollaisia pelaajia en ymmärrä. Sitten vielä kehtasi syyttää sinua. Unohda se pelle.

heelb
Seuraa 
Liittynyt23.1.2013
Sunqueen

Ainakaan tuosta omasta kertomastasi päätellen et tehnyt mitään väärin. Kertomasi perusteella vaikuttaa siltä, että mies tykkää jahdata tyttöjä. Että mies tykkää siitä kun tyttö on vaikeasti saatava. Sitten kun itse lämpenit, niin häntä ei enää kiinnostanut kun jahti oli ohi. Tuollaisia pelaajia en ymmärrä. Sitten vielä kehtasi syyttää sinua. Unohda se pelle.

 

Juuri näin ja tuolla tekstissä oli että "kaverit miehelle tärkeämpiä" se jo kertoo ettei ollut tosissaan  sillä kyllä kaverit on parisuhteessa tärkeitä, mutta kyl mun mielestä parisuhteen kuuluu toisinaan mennä ystävien edelle :)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat