Inttilesket 1/2014

Vierailija

Onko muita inttileskiksi jääneitä? Minun mieheke lähti maanantaina ja olo on ollut ihan kamala kun 4 vuoden yhdessä olon (huom. melkein kokoajan yhdessä) jälkeen se oma kulta ei olekkaan kotona odottamassa. No, 2 viikkoa niin sitten se pääsee käymään kotonakin. :) Mites teillä?

Kommentit (13)

Vierailija

minä jäin inttileskeksi myös nytten...olo on ihan kummallinen en saa mitään aikaan ja kauheen yksinäinen fiilis...ja tosiaan toista päivää vasta olen yksin :D mutta pelkkä ajatus siitä että tätä jatkuu vielä melkein vuosi on kamala! yhdessä olemme asuneet noin puolitoista vuotta ja muutenkin tottunut näkemään toista joka päivä muutaman vuoden ajan niin outoa olla nyt yksin. mutta eiköhän se tästä helpotu pikkuhiljaa. 

Vierailija

Täällä kans yks inttileski! Mieheke ollut intissä nyt reilun kaksi viikkoa ja ikävä on aivan mahoton.. :( Nytkin tuli juuri viestiä, että lähtevät metsään eikä hänestä kuulu pariin päivään.. Toivottavasti saadaan tänne aktiivinen keskustelu, että saadaan toisiltamme vertaistukea! :)

Vierailija

Täällä kans yks inttileski! Mieheke ollut intissä nyt reilun kaksi viikkoa ja ikävä on aivan mahoton.. :( Nytkin tuli juuri viestiä, että lähtevät metsään eikä hänestä kuulu pariin päivään.. Toivottavasti saadaan tänne aktiivinen keskustelu, että saadaan toisiltamme vertaistukea! :)

Vierailija

Täällä kanssa inttileski. Kolme vuotta yhdessä oltu. Nyt mitataan suhteen todellista kestävyyttä! Jos tästä selvitään ni mistä vaan :)

Vierailija

Puol vuotta oltu inttileskenä ja vielä toinen puolisko jäljellä. Kyllä se ikävä on vieläkin aika julmeton mutta kyl siihen tottuu :) toivokaa että poikaystävänne pääsee rukkiin jollon on edessä huikeet juhlat! 

Vierailija

Täällä mies lähti kans Niinisaloon vuodeks :( Kauhee ikävä ja alku ei oikeen edes sujunu niiku piti...joutu sairaalaan :( Mutta on nyt onneks takas intissä ja lomillakin ollut....:) Nyt vaan kävi ilmi että miehe lisäks saan oottaa myös tällästä pientä nyyttiä mu mahassa ^^ <3

Vierailija

Tääl myöski yks inttileski....Mies lähti inttii kans ja ihan kauheelta tuntuu... Koulujuttuja ei meinaa edes saada tehdyksi, kun miettii vaan miten se toinen siellä pärjää. Päivät alkaa menee pikkuhiljaa paremin, mut illalla ku pitäis nukkumaan mennä ni se todellisuus iskee taas... Ne on niitä pahimpia aikoja. Kuitenki on tottunu et se toinen on siinä, kun ollaan yhdessä kans se reilu kolme vuotta oltu. Kaippa se pikkuhiljaa siitä alkaa menee, vaikka vaikeeta se on. Koitan vaan miettii positiivisesti, että kohta on vuosi ohi (sellaset 10-11kk vielä) ja sitte on se ohi, eikä mikään enää meit erota! (:

Vierailija

Ite ollu koulusta pois no näitte raskaus juttujenki takia ku pitäny ny si neuvolassa käydä ja tulinpa kipeeksi mutta en oikee jouluu o kerenny ja nyt pitös taas palata koulu arkee saa nähä helpottaako ikävä ku o koulussa :)

Mut onneks perjantain lomille tulloo hän ♡♡

Vierailija

juu ittelläki muru lähti tammikuussa. Vaikkakin vaan santikseen.

 Siks tää tuntuuki iha typerältä ku helsingissä asutaan, on niin lähellä mut silti jatkuvasti aivan järkky ikävä..

nyt kohta ollu taas 2vk kiinni ja tuntuu ihan oudolta. Töitä on ollu paljon ja salia rupesin harrasteleen kun läks mut heti ku ei oo tekemistä niin tuntuu ihan typerältä.

enpä ois uskonu että tää näin koville ottas? :o

sittenku vielä melken kaikki vkloput kun mies lomilla ni ite iltavuorossa. Onneks saa sentäs nukkuun murun vieressä.. ja jotain muutakin välillä♡ muuten sit ei oikee nähä ku töitä..

-.-' välillä aattelee että kyl tähän tottuu ja pakkohan se on, mut aina hetkittäin tulee tosi inhottava olo ja ikävä et itkettää..

Vierailija

Heei kysymys; onko yeidän inttimiehet ehtinyt täs parin kk aikaan jo muuttua ja millä tavoin? Entä muutenki parisuhde onko vahvistunu vai huonontunu, kertokaa vähän omii tuntemuksii täst inttiajast ? :)

Vierailija

Itse olen ollut nyt puoli vuotta inttileskenä, puolet on vielä jäljellä. Alku on kaikista pahinta aikaa, itkemisestä ei meinaa tulla loppua ja on todella kova ikävä koko ajan. Nyt on kuitenkin helpottanut nuo suurimmat itkukohtaukset, tietysti joskus itken silloin tällöin ikävään. Mutta kyllä siihen tottuu. Olemme olleet  kohta 4,5 vuotta yhdessä ja ei meitä ainakaan intti ole haitannut suhteen kannalta. Hyvin pyyhkii edelleen. Ehkä jopa paremmin ::). Mutta tsemppiä muille kohtalotovereille ja myös tuleville! ;)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat