Sekaisin elämässä..

Vierailija

Tuntuu että olen ihan sekaisin elämäni suhteen.

Äitini kuoli 7 vuotta sitten jolloin tämä elämän tarkotus on ollut hukassa. Jouduin muuttamaan isän mukana kauemmaksi toiselle paikkakunnalle vasten tahtoani. Noh, nyt kun olen asunut puolitoista vuotta taas jälleen kotipaikkakunnallani, tapasin ihanan pojan (seurustelimme vuosi 4kk). Nyt olemme eronneet koska itse en tiedä mitä elämältäni tahdon. Kaipaan häntä, mutta joku sisälläni sanoo että ei, haluan kohta kuitenkin olla vain yksin.. Pelkään taas etten koskaan löydä enää yhtä ihanaa kun hän on. Tahtoisin taas muuttaa pois tältä paikkakunnalta koska täällä on hieman nihkeät välit moniin ihmisiin tai sitten vain kuvittelen niin. (Sattui muutamia vuosia takaperin ikävä asia, olin humalassa ja jouduin seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.) Paikkakunnalla asuu tärkeä sukulainen jota en tahtoisi yksin jättää tänne ja muuttaa muun perheen luokse. Tiedän, pitäisi oma elämä rakentaa mutta on niin paljon ristiriitoja että olen ihan hukassa. Nykyään on tullut myös pelkoja että menetän tärkeitä ihmisiä elämässä. Pelkään että he kuolevat, tuntuu etten kestäis semmosta. En tiedä miksi ajattelen tälläisiä, mikä mua vaivaa! Haluisin olla kaikkien elämässä ja nähdä kaikkia läheisiäni mutta kun asumme niin erillään enkä voi asuakkaan joka paikassa, tuntuu tuskaselta. :( Miten saisin elämänhalua lisää, lisää iloisuutta, hauskuutta mitä joskus vielä oli!!! :'( Haluaisin perheen myös itselleni, mutta en tiedä enää mihin asettua. Kadehdin jopa ex-poikaystävää koska hänellä on tärkein osa perheestä lähellä ja kaikki vielä tässä maailmassa. Eli perhe koossa! Olen itse reilu parikymppinen.

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat