1½ vuoden onnellinen suhde takana - nyt kemia kadonnut? (apuja kaipaan!)

Vierailija

Oli pakko tulla purkamaan mun tunteet tänne koska tää helpottaa omaa oloa paljonkin :) Olis vielä todella mukavaa jos viitsisitte jakaa mielipiteitänne/auttaa jotenkin mua!

Olen siis vähän päälle parikymppinen nainen ja olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa 1½ vuotta. Meillä on suhteen alkumetreiltä saakka tähän päivään mennyt todella ihanasti ja poikaystäväni on myös mulle ensirakkauteni. Myös hän on sanonut,että ei ole ennen mua koskaan ollut rakastunut kuin nyt. Poikaystäväni on mun ensimmäinen kunnon suhde ja hänen kanssaan menetin mm. neitsyyteni ja koin kaikki "uudet" asiat mitä parisuhteeseen kuuluu:) Olen tuntenut jo pitkään olevani onnellisempi kuin koskaan aiemmin ja tuntenut itseni todella rakastuneeksi.

Mutta nyt aiheeseen.. Meillä on alkanut menemään ensimmäistä kertaa heikommin. Tietysti normaalit pikkukinat sun muut erimielisyydet on meilläkin ollut, mutta kunnon riitaa ei olla vielä saatu aikaiseksi. Poikaystäväni käyttäytyy mua kohtaan ns. kylmemmin ja etäisemmin kuin ennen. Isoin asia mikä tässä vaivaa, on se että meillä ei tunnu enää olevan mitään yhteistä. Suurimman osan ajasta olemme hiljakseen ja molemmat omissa aatteissaan. Minä saatan monesti salaa kyynelehtiä kun tuntuu niin pahalta tämä tilanne meidän välillä. Hellyydenosoitukset ovat kyllä tallella ja seksi&fyysinen läheisyys on kunnossa:) Henkinen puoli enemmän haittaa.

En usko, että kyse on mistään alkuhuuman hiipumisesta, koska yhä tunnen perhosia vatsassa poikaystäväni läheisyydessä. Emme ole asiasta puhuneet koska se tuntuu vaikealta siksi, että emme kertaakaan ole vielä puhuneet ns. vakavimmista asioista.

Olen todella kiitollinen jos joku viitsii auttaa!:)

 

Kommentit (2)

Vierailija

Itseasiassa tuo on varmaankin juurikin sitä alkuhuuman hiipumista. Se ei tarkoita sitä, ettetkö yhä voisi tuntea perhosia vatsassasi, vaan olette nyt tottuneet toisiinne ja kaikki ei vaan enää ole yhtä jännää ja uutta. Tuo on kyllä aivan normaalia, ja se tapahtuu yleensä juurikin tuossa vaiheessa. Ei ole kyse mistään sellaisesta, että nyt tiet erkanevat, kun ei enää ollakaan toisissaan kiinni niin paljon, sillä muutenhan seurustelisit aina vain hetken ja pomppaisit uuteen suhteeseen. 
Nyt teillä on suhde ns tasapainottunut ja nyt sitten vaan tehdään töitä suhteen eteen, pidetään mielenkiintoa yllä, eikä heitetä hanskoja tiskiin. 
Mainitsit, että tuo on vielä ensimmäinen kunnon suhde, niin ehkä siksi näet asian suurena ongelmana.
Oikeasti kaikki on kuitenkin hyvin ja tuo on täysin asiaankuuluva suhteen vaihe. 
Nyt vaan panostamaan suhteeseen, eikä murehdita mitään turhia. Kyllä teillä vielä kemiat varmasti kohtaavat, mutta se ei vaan näy yhtä räikeästi. Älä missään nimessä luovuta, tai dramatisoi tilannetta. 
Toivottavasti oli apua :)

Vierailija
Vierailija

Itseasiassa tuo on varmaankin juurikin sitä alkuhuuman hiipumista. Se ei tarkoita sitä, ettetkö yhä voisi tuntea perhosia vatsassasi, vaan olette nyt tottuneet toisiinne ja kaikki ei vaan enää ole yhtä jännää ja uutta. Tuo on kyllä aivan normaalia, ja se tapahtuu yleensä juurikin tuossa vaiheessa. Ei ole kyse mistään sellaisesta, että nyt tiet erkanevat, kun ei enää ollakaan toisissaan kiinni niin paljon, sillä muutenhan seurustelisit aina vain hetken ja pomppaisit uuteen suhteeseen. 
Nyt teillä on suhde ns tasapainottunut ja nyt sitten vaan tehdään töitä suhteen eteen, pidetään mielenkiintoa yllä, eikä heitetä hanskoja tiskiin. 
Mainitsit, että tuo on vielä ensimmäinen kunnon suhde, niin ehkä siksi näet asian suurena ongelmana.
Oikeasti kaikki on kuitenkin hyvin ja tuo on täysin asiaankuuluva suhteen vaihe. 
Nyt vaan panostamaan suhteeseen, eikä murehdita mitään turhia. Kyllä teillä vielä kemiat varmasti kohtaavat, mutta se ei vaan näy yhtä räikeästi. Älä missään nimessä luovuta, tai dramatisoi tilannetta. 
Toivottavasti oli apua :)

Iso kiitos vastauksestasi! :) paljonkin oli apua :p

-Aloittaja

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat