vanhemmat eivät auta

Vierailija

Onko kukaan kokenut samaa, eli ei saa apua vanhemiltaan missän tilanteessa, ja kaikkia asioita vähätellään? Yleinen elämän asenne on, että et voi tyliin ostaa mitään, matkustaa mihinkään, tavata ketään, ulkoilla, koska joku saattaa raiskata sinut, jokin asia voi mennä vikaan, kaikki mene vikaan tyyliin! Olen 30-nainen ja vanhempani hieman yli 60.   Tekisi mieli katkaista välit kokonaa, koska liian raska elämä tulee, jos kuulee kuinka kaikki menee koko ajan vain vikaan! Olen suunniytellut matkan itselleni enkä todellakaan aio kertoa siitä. Jos matkalla sattuu jotain on valitettavaa, että hei eivät saa tietoa, mutta haluan elää!  Haluan elää enkä kuulla kuinka en voi lähteä matkalle jos lentokone putoaa ja jos joku tappaa minut. Tämä on jo sairas elämä tuollainen!   En koskaa ole pytänyt rahaa vanhemmiltani sen jälkeen kun muutin pois kotoa. En koskaan. Jos nyt erehdyn pyytämään apua jossain, niin, aina he luulevat että haluan rahaa! Juuri näin! En todellakaan! Ihmeellistä, että ihmisiä ei pidetä enää perheenä , joss autetaan, en ole koskaan pyytänyt rahaa heiltä, ja silti he olettavat, että maksavat matkani yms! Aika outoa, kun olen omila rahoillani matkustellut jo todella kauan, lähinnä kaipaisin perheeni henkistä tukea, mutt vastaus on aina sama, ei heistä mitään iloa ole, koska ovat jo niin demonoituneeet!  Ja ihan hyvässä kunnossa näyyttävät olevan. Äiti on perheessämme vuosikausia ollut marttyyrihahmo joka alistuu muiden edessä ja puolesta. Hän lisäksi pistää sanat muiden suuhun.

Kommentit (2)

Vierailija

Älä anna kyynisten ihmisten pilata elämääsi. Se että he sattuvat olemaan vanhempiasi on valitettavaa. Sääliksi käy, että jollain on tuollainen elämänasenne, en ottaisi tuollaista itseeni, säälisin vaan miten he eivät ole uskaltaneet elää ja ovat tuollaisia pessimistejä.

Vierailija

Se on todella vaikeaa juuri siksi, koska kyseessä on omat vanhempani. Itselläni oli hyvinn kiinteät siteet heihin, ja mietin usein, miten koskaa pystyn kasvattamaan omia  lapsia, jos itse kuulen ainaista vähättelyä ja uhkailua elämästä, kaikki rakastamani asiat  äiti uhkailee niin että kohta minulla ei ole niitä, Kuten meidän tai siis hänen kesämökki. En otakaan enää itseeni yleensä, mutta koska olen maalaisihminen ja tykkään hoitaa esim. juuri mökkiä, niin on turha ehdottaa heille,että istutettaisiin vaikka joku puu sinne, koska vastaus olisi että myyntiin sen menee ( ollut "myynnissä" jo hänen aikuisiän. Mökki on rakas paikka minulle ja äiti käyttää häikäilemättä hyväkseeen sitä, kuinka saa mieleni pahoitettua sillä kun hän saa sanottua mökistä jotain ikävää. Miksihän asiat menevät näin? Haluaisin elää normaalisti,

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat