äiti ongelma

Vierailija

Onko kukaan kokenut vastaavaa ikinä. Äitini on jo kun olin lapsi, sanonut koulevansa pian ja olevansa kuoleman sairas. Tänä päivänä, kun hän on yli 60 ja itse olen yli 30, hän kertoo viesteissään, kuinka ensin jokin asia on hyvin ja seuraavassa viestissä, kuinka hän oli menehtyä. Ennen suutuin tästä, koska ei ole oikein pelotella läheisiään kuolemalla, etenkin kun hänellä ei ole koskaan todettu mitään vakavaa sairautta. Kun olin lapsi, hän saattoi itkeä ja kertoa kuinka kuolee pian. Olin tietenkin aivan kauhuissani. Nyt aikuisena voin vain todeta, kuinka on mahdollista aiheuttaa lapselle hirveät traumat omalla käytöksllään. Pieni lapsi ei ymmärrä tuollaista. Eikä välttämättä aikuinenkaan. Nykyisin totean vain, jos hän soittaessaan mainitsee kuolevansa, että aha. Ja siirrryn kertomaan omista mukavista suunnitelmistani. En anna enää yhden ihmisen tuhota elämääni, koska hän on saanut minut vuosi murehtimaan asioita, joita on pitänyt itse totena ja joilla ei ole mitään perää. Napanuora on nyt aika katkaista lopuulisesti. Jos joku on kokenut vastaavaa, kertokaa miten olette menetelleet kyseisessä tilanteessa.

Kommentit (3)

Vierailija

Kuulostaa että äidilläsi on jonkilainen jatkuva harhakuvitelma kuolemisesta/taudista. Onko hän ikinä jutellut ammattilaisen kanssa peloistaan? Sinun kannattaa ehdottaa hänelle ammttilaista auvuksi.

Ehdottomasti väärin sinua kohtaan, että olet joutunut jo lapsena pelkäämään tälläistä. Voisitte harkita menemistä yhdessä terapeutille, jotta voit kertoa oman näkemyksesi ja sinäkin pääset mahdollisesta traumasta eroon.

Vierailija

Terapiat on käyty, aika tuloksetta, hän ei nähnyt itsessään mitään ogelmaan vaan vika oli aina minussa. Nytkin keskustelut toistavat hänen kanssaan samaa kaavaa, hän sanoo jotain ja lopuksi sanoo, asiasta riippuen ,että esim. kyllä hänen nyt kannattaa tulla auttamaan jossain, koska pian häntä ei enää ole! Olen kuullut tätä koko opiskeluaikana ja hän on aina uhannut riitojemme päätteeksi, että tämä oli sitten viimeinen riitely. Opiskeluaikoina olin pahoillani ja mietin, miksi hän tekee niin. Mahtaa olla elämä iloista kun joka päivä ollaan kuolemassa. Minulla on kuitenkin oma elämä ja poikaystäväni ja haluaisimme olla onnellisia. Hän usein toteaa myös tähän, että sittenpähän kun häntä ei ole niin tehkää mitä haluatte. IOlen yrittänyt myös vähentää yhteydenpitoa, mutta jos satun joskus viestittämään niin vastaus on lähes välittömästi, kuinka nyt hän oli saanut kohtauksen ja kiidätettiin ambulanssila sairaalaan, Jos käyn kotona puheeti koskevat juurikin perintöä ja kuinka hänestä aika jättää. En ole sydämetön ihminen, mutta en mielestäni ole ansainnut kuulla tuollaista.

Vierailija

Vasta aikuisiässä minä sain silmäni auki ja aloin näkemään äitini sellaisena kun hän on, ja oli raskasta huomata ettei hän ole täydellinen äiti niinkuin aina luulin! Saan aina kuulla ettemme me lapset ikinä tule käymään emmekä ikinä soita ja kukaan ei välitä hänestä, ei ole kukaan joka puhuisi hänen kanssaan, auttaisi ym ym. Se on rasittavaa. Eilen kävimme kylässä ja kaksi kertaa hän puhui omasta tulevasta kuolemasta, hän rauhallisesti kertoi että hän kohta kuolee stressiin töissä ja toisen kerran hän sanoi ettei elää enää kauan, ei ainakaan jouluun asti. Vitsailin vain pois ne puheet. Ei siinä muuta voi. Jonkinmoinen huono itseluottamus luulen että on sen takana. Luuletko että se voisi olla sinun äitisi syy? olen tullut siihen lopputulokseen että äidilläni aina on ollut huono itseluottamus ja sen takia hän aina puhuu siitä miten kukaan ei välitä ja kaikki ovat häntä vastaan! Joskus hän on aivan hirveän epäluuloinen ja uskoo salaliittoihin häntä vastaan. Hän ei ole KOSKAAN väärässä joten kuulosta tutulta kun sanot että äitisi syyttää sinua. VOIMIA! ja muista että se ei ole sinun syytäsi, ja että ihmisen on vaikea muuttua, et voi muuttaa äitiäsi, hänen on muutettava itse itsensä.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat