Onko poikaystäväni narsisti?

Vierailija

Olen tässä vähän aikaa miettinyt poikaystäväni käytöstä, aluksi ajattelin että hän ei tiedä miten kohdella naisia oikein, koska olen hänen ensimmäinen kunnollinen tyttöystävä ja hän on vanhoollisesta perheestä, missä naisella on hyvin vähän valtaa. 

Olimme seurustelleet 5 kuukautta kun hän ensimmäisen kerran käytti minuun fyysistä väkivaltaa riidellessämme. Yritin estää häntä lähtemästä paikalta, ja hän heitti minut seinille, koska olin tiellä. Sain kuulla sen olevan oma vikani, josta en voi syyttää ketään muuta kuin itseäni. Lopulta hän leppyi pyyteli anteeksi ja vannoi ettei se kävisi enään uudelleen.

Nyt olemme seurustelleet 9 kuukautta ja elämä on kamalaa. En voi puhua tunteistani tai hän suuttuu, jos joku tuntuu minusta pahalta tai hän loukkaa minua, se johtuu minun käytöksestäni. Saan hänet jatkuvasti kiinni pienistä valheista ja hän väittää ettei ole valehdellut vaikka todisteita olisi. Minä olen kaiken pahan alku. Hän saa minut tuntemaan itseni täysin turhaksi ja kamalaksi ihmiseksi. Silti kaikkien haukkujen jälkeen, hän pyytelee anteeksi kertoo rakastavansa minua palavasti yms.  

Hyviäkin hetkiä on, ja ne tuntuvat pyyhkivän sen kaiken pahan pois mitä olen joutunut kokemaan. Lisäksi häneltä on turha odottaa minkäänlaisia lahjoja, koska en ole hänen mukaansa lahjojen arvojen. Hän elää täysin minun rahoillani eikä suostu auttamaan missään kotitöissä. Hän myös toistelee koko ajan kuinka olen huono, en pärjäisi ilman häntä ollenkaan, enkä saisi enää ikinä miestä itselleni, ja jostain kumman syystä olen itsekin alkanut uskoa kaikkiin noihin väitteisiin niin että lähteminen tuntuu toivottomalta. Kuitenkin kaiken haukkumisen jälkeen seuraa aina hellyyttelyt ja kauniit puheet. 

Miten saisin hänet muuttumaan?

Kommentit (8)

Vierailija

Et kai oikeasti luule että toista voi muuttaa? Lähde heti. Ei tuo tuosta mene kuin pahemmaksi. Mies on alistanut sinut tosi pahasti ja tunnut vaan hyväksyvän sen. Tuollaista ei kenenkään tule hyväksyä. Ehkä nyt nuo hyvät hetket tuntuvat korvaavan kaiken, mutta kun olet elänyt jonkin aikaa ilman häntä, tajuat kyllä miten pahasti hän sinua on kohdellut. Varmasti löydät myös ajallaan jonkun, joka sinusta oikeasti välittää.

Jos et täältä anonyymeiltä saaduista neuvoista saa tapeeksi rohkaisua suhteesta lähtemiseen, suosittelen hakemaan tukea jostain ammattilaiselta. Ehkä tossa olisi vähän rohkaisua: http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhdevakivalta/

Vierailija

Olen erikoistunut naristiseen persoonallisuushäiriöön, ja kuvailemasi mies kuulostaa juurikin tyypilliseltä narsistilta. Lähde suhteesta heti. Ei kukaan ole tuon arvoinen. Ja kuten edellinen kommentoija jo sanoi, ei toista pysty muuttamaan. Ei ole järkeä olla suhteessa jossa on enemmän huonoa kuin hyvää. Jonain päivänä vielä kohtaat ihanan miehen ja tajuat millaista rakkauden ja yhdessäolon kuuluu olla. Tsemppiä :)

Vierailija

Nyt kuulostaa kyllä jo aika pahalta. Narsistit nimeomaan puhuvat mukavia jne. mutta todellisuudessa eivät kunnioita muita pätkääkään. Jätä hänet. Jos et pysty, soita vaikka hätänumeroon tms. auttavaan numeroon, he kyllä neuvovat sinulle miten pääset pois miehen luota. Hän nimittäin vaikuttaa sellaiselta tyypiltä, joka ei ole valmis noin vaan antamaan sinun olla ja lähteä.. On parempi olla yksin kuin tuollaisessa suhteessa, mutta uskon että löydät jonkun, joka arvostaa ja oikeasti rakastaa sinua.

Vierailija

Lähde kun vielä voit. Äitini sisko on 57 ja elänyt parikymmentä vuotta täsmälleen samanlaisen miehen kanssa - mukana oli fyysistä väkivaltaa, pettämistä, valehtelua, naisen rahoilla elämistä sun muuta. Ja miksi he edelleen asuvat saman katon alla? koska mies on saanut vakuuteltua äitini siskon siitä, ettei tämä pärjäisi yksin ja ettei kukaan vilkaisisikaan häneen. Ja kuitenkin jos käymme vaikka laivalla miehet ovat hänen kimpussaan koko ajan.
Et ansaitse tuollaista käytöstä. Rakasta itseäsi ja hanki mies joka oikeasti rakastaa sinua. Koska oikeasti rakastava mies ei vakuuta sinua siitä miten huono olet. 

Vierailija

Mä en kyllä tollasta kahtelis yhtään. En tiedä miks, mut mulle tulee tosta sun miehestä mieleen mustalaiset, koska niiden kulttuurissahan nainen on alempiarvoisempi mitä mies ja kyllähän nuo tuntuu melkosen väkivaltasiakin olevan.

Ja sit taas toi toistuva väkivalta ja anteeksi pyytely, kuulostaa hyvin paljon samalta mitä omassa perheessäni oli vuosikausia, isä hakkasi äitiä usein juovuspäissään ja sitten pyydeltiin anteeksi eikä mikään ikinä muuttunut ja voin kertoa että tilanne pahenee aina kerta kerralta, oma äitinikään ei tajunnut lähteä isäni luota ennen kuin hengen lähtö oli lähellä ja käräjillä istuttiin. Ja vaikkeivat enää asu yhdessä ja tästä viimesimmästä väkivalta-tapauksesta on jo vuosi, niin äiti epäröi, mikä ärsyttää minua suunnattomasti, koska kaikki ammatti-ihmiset (sossut, kriisimobile) ovat sanoneet että jos takaisin palaa niin seuraava kerta tulee olemaan aina pahempi.

Kehottaisinki sinua lähtemään tuollaisesta suhteesta niin pian kuin mahdollista, äläkä ota häntä takaisin missään nimessä. Tollaista ei pitäisi joutua kenenkään kestämään.

Oma isäni oli sairaalloisen mustasukkainen, omistuksenhaluinen ja ohjaileva/määräilevä, vapauden riistäjä jne.. Ja kaiken kukkuraksi ite on tehnyt kaikenlaisia virheitä, kuten pettänyt.. Mutta jos Äiti lähti ihan vaikka siskonsa kanssa viikonloppuna baariin ja jos ilta venyi pitkäksi, kotiin tullessa turpaan tuli.

Lähde vielä kun voit, kun suhteenne on vielä noinkin vähän aikaan kestänyt.. Se on vaikeampaa sitten kun on oltu monta vuotta yhdessä ja on yhteisiä lapsia.

Ja tommonen jättää kuitenkin pysyviä henkisiä traumoja, joten älä missään nimessä vahingoita itseäsi enempää, olemalla hänen kanssaan ja ottamalla vastaan tuollaista kohtelua.

 

En tiedä saiko tästä mun sekavasta sönkötyksestä mitään selvää ja saiko tästä mitään irti? Mutta toivottavasti avasi silmiä ja oli jotain apua :)

Vierailija

Mä en voi muuta neuvoa antaa sulle ku että juokse ja lujaa!.. Kuullostaa tyypilliseltä narsisti mieheltä. Hän ei ikinä muutu, ei edes vaikka kuinka häntä rakastaisit ja maata hänen jalkojen alla palvoisit, usko mua kaikki muuttuu vaan pahemmaksi mitä kauemmin ja kauemmin olette yhdessä.

 

Terveisin: Melkein 7vuotta narsistin kanssa seurustellut ja juuri keräämässä niin paljon voimaa ja lujuutta tahtoa irtautua tästä p*skasta. 

Vierailija
Vierailija

Olen tässä vähän aikaa miettinyt poikaystäväni käytöstä, aluksi ajattelin että hän ei tiedä miten kohdella naisia oikein, koska olen hänen ensimmäinen kunnollinen tyttöystävä ja hän on vanhoollisesta perheestä, missä naisella on hyvin vähän valtaa. 

Olimme seurustelleet 5 kuukautta kun hän ensimmäisen kerran käytti minuun fyysistä väkivaltaa riidellessämme. Yritin estää häntä lähtemästä paikalta, ja hän heitti minut seinille, koska olin tiellä. Sain kuulla sen olevan oma vikani, josta en voi syyttää ketään muuta kuin itseäni. Lopulta hän leppyi pyyteli anteeksi ja vannoi ettei se kävisi enään uudelleen.

Nyt olemme seurustelleet 9 kuukautta ja elämä on kamalaa. En voi puhua tunteistani tai hän suuttuu, jos joku tuntuu minusta pahalta tai hän loukkaa minua, se johtuu minun käytöksestäni. Saan hänet jatkuvasti kiinni pienistä valheista ja hän väittää ettei ole valehdellut vaikka todisteita olisi. Minä olen kaiken pahan alku. Hän saa minut tuntemaan itseni täysin turhaksi ja kamalaksi ihmiseksi. Silti kaikkien haukkujen jälkeen, hän pyytelee anteeksi kertoo rakastavansa minua palavasti yms.  

Hyviäkin hetkiä on, ja ne tuntuvat pyyhkivän sen kaiken pahan pois mitä olen joutunut kokemaan. Lisäksi häneltä on turha odottaa minkäänlaisia lahjoja, koska en ole hänen mukaansa lahjojen arvojen. Hän elää täysin minun rahoillani eikä suostu auttamaan missään kotitöissä. Hän myös toistelee koko ajan kuinka olen huono, en pärjäisi ilman häntä ollenkaan, enkä saisi enää ikinä miestä itselleni, ja jostain kumman syystä olen itsekin alkanut uskoa kaikkiin noihin väitteisiin niin että lähteminen tuntuu toivottomalta. Kuitenkin kaiken haukkumisen jälkeen seuraa aina hellyyttelyt ja kauniit puheet. 

Miten saisin hänet muuttumaan?

Terve.

Minusta kuulostaa siltä että aloittajan kuvailema henkilö on juurikin narsisti. Mutta toisaalta kun esität sen kysymyksen jo tuossa otsikossa, niin tässä voi olla myös sellaista juttua taustalla, että koska itse jo ajattelet hänen olevan sellainen, niin silloin sovitat myös kertomasi teksti siihen muotoon, joka tätä tukee.

Mutta riippumatta siitä oliko kyseessä narsisti vaiko eikö - niin ei sun kannata olla sellaisessa suhteessa, jossa voit pahoin, ja puoliso rajoittaa sun itseilmaisua ja vapauksia.

Mä luulen että se on narsisti, mutta niin tai näin, luulisin että tärkeintä on sulle päästä kamalasta suhteesta eroon ja etsiä semmonen puoliso jonka kanssa on hyvä olla ja nauttii elämästä.

Kuulostaa myös siltä että toi tyyppi niin yrittää rajoittaa sun mahdollisuuksia erota kun sanoit että hän uskottelee ettet pärjäisi ilman häntä, mutta se ei pidä paikkaansa. Jos pystyisit hänen kanssaan asiasta keskustelemaan, niin voisit yrittää ehdottaa jotani terapiaa, mutta koska tuota sanoit ettei hänen kanssaan pysty keskustelemaan ilman että hän suuttuu edes sun tunteista, niin luulen että se ois sulle liian raskasta.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat