Minua pelottaa

Vierailija

Koen olevani jatkuvan paineen alla, jossa paineeni kohdistuu itseni toteuttamiseen. Nautin liikunnasta, pidän konsolipeleistä, olen luonteeltani  sosiaalinen  ja positiivinen, ottamaan ihmiset huomioon niin hyvin kuin voin ja yritän selvittää konfliktit rakentavalla tavalla. Joskus olen jopa turhan altruistinen.

 

Kuitenkin viimeaikoina olen kokenut oloni "kylmäksi". Olenko kylmempi ja ilkeämpi kuin aikaisemmin.

Olen uudessa parisuhteessa, tapaillut 5kk joista 2kk olen seurustellut. Lisäksi kyseessä on etäsuhde. En olisi tähän kuitenkaan ryhtynyt aivan kenen tahansa kanssa vaan uskon aidosti tavanneeni ihmisen, jonka kanssa voisin tulevaisuudessa jakaa arkeni, juhlani, suruni, iloni, kaikkeni. Koen tavanneeni sielunkumppanini.

Minua ahdistaa, koska pelkään olevan liian epämielenkiintoinen. Pelkään olevani tylsä ja epäkelpo toiselle osapuolelle pidemmässä seurustelusuhteessa. Pelkään, että jossain vaiheessa minut vaihdetaan toiseen ”kiinnostavampaan ihmiseen”. Pelkään tulevani hylätyksi sellaisen ihmisen toimesta jota rakastan, koska se on mielestäni suurin loukkaus minuuttani kohtaan. Pelkään, että olen tämän suuren rakkauteni kanssa yksin. Rakkauskin voi olla painava taakka, jos sen taustalla on pelkoa.

 

Enkö kelpaakkaan tällaisena?  En halua muuttuakkaan toisen takia.

 

Miksi sitten pelkään?  Pelkoihini vaikuttavat aikaisemmat kokemukseni lapsuudesta ja hylätyksi tulemisen tunteesta sekä edellisestä pitkästä parisuhteesta, jossa minut ”hylättiin” ja ”vaihdettiin mielenkiintoisempaan”.

 

Edellinen suhteeni päättyi pettämiseen, jonka jälkeen jouduin kokoamaan itseni uudestaan. Kaikki piti rakentaa alusta. Nyttemmin olen jopa kiitollinen, että näin kävi, koska olen mitä olen nyt.

 

Pakko purkaa oloa jonnekkin, koska koen ystävieni ja läheisteni olevan ylikuormittuneita oman elämänsä käsittelyn kanssa enkä koe omaavani kaiken muuni elämän lisäksi tarpeeksi energiaa psykologille hakeutumiseen.

Kommentit (1)

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat